Loppuvuoden ekaluokkalaisten lukeminen

Miksi koulutat lasta? Meillä heinäkuussa syntynyt oppi ihan hyvin koulussa lukemaan ilman kodin preppausta. Itse sain viettää rauhallisen lapsuuden ilman kiritystä ja pärjäsin opiskeluissa mainiosti.

Vitsailetko? Autan lasta oppimaan, koska se on VANHEMMAN TEHTÄVÄ. Vai meinaatko, että opettaminen on vain koulun tehtävä? Ei ihme, että opettajat ovat ylityöllistettyjä, kun on tällaisia vanhempia, jotka sysäävät kaiken koulun vastuulle.

 

Kiitos kaikille vastanneille tyttö on ujo, näkö on äskettäin tarkastettu kouluterveydenhoitajalla, muissa aineissa menee hyvin ja äidinkielestäkin tykkää, mutta ei lukemisesta.. tykkää kirjoitella perheenjäsenille pieniä viestilappusia, näiden kirjoittaminen on kohtalaisen sujuvaa, enkä ole pieniin virheisiin puuttunut.. kouluopetuskin on siirtynyt jo enemmän kirjoittamista tukemaan, mikä varmasti sitten tukee taas lukemista.. ensi viikolla on opettaja laittamassa koteihin tietoa oppimisesta ja edistymisestä..

 

Joku aiemmissa viesteissä ihmetteli lukemaan oppimisen kiireestä. Nykyään lapset tuntuvat oppivan lukemaan aiemmin kuin ennen. Itse olin luokallani kolmas, joka lukemisen keksi ja se oli ekan kevätpuolella. Nyt esikoiseni luki 4-vuotiaana, kakkonen eskarissa ja kolmonen 5-vuotiaana. Olen myös ymmärtänyt, että useimmat ekaluokkalaiset lukevat jouluun mennessä. Mutta lukemaan oppiminen riippuu herkkyyskaudesta, jonka aikana homman oppii helposti. Voi olla, että tytölläsi sitä ei vielä ole ollut. Mutta varmasti hän oppii, omaan tahtiinsa. Liikaa painetta siitä ei kannata ottaa ja kotona tottakai koulua pitää tukea opetustehtävässä. Kodin tehtävä on myös ihailla ja rakastaa ehdoitta. Nyt muuten hyvä motivaatio kirjoitteluun on kirjeet joulupukille

 

Meidän joulukuun poika ei osannut lukea yhtään kouluun mennessä, korkeintaan tunnisti jotain sanoja, mutta ei lukemalla. Eikä ollut yhtään kiinnostunut lukemaan oppimisesta/kirjaimista koulun alkaessaa. Nyt osaa hitaasti lukea lyhyehköjä ja helppoja lauseita. Olen tyytyväinen ja itsekin on tietysti tyytyväinen ja saanut siitä motivaatiota. Heillä lukuryhmät jaettu aloittelijoihin ja edistyneisiin. Pojan ryhmässä eli aloittelijoissa on ainakin oman open lisäksi ollut erityisopettja opettamassa. Tosi hyvin ilmeisesti huomiodaan kunkin oppilaan yksilöllinen taso. Aapisen lukuläket on edelleen tavuja tai hyvin yksinkertaisia lauseita, poikaa selvästi häiritsee tavuviivat.

Meillä nyt suurammet haasteet kirjoittamisessa....kun sitä inhoaa...

 

Vitsailetko? Autan lasta oppimaan, koska se on VANHEMMAN TEHTÄVÄ. Vai meinaatko, että opettaminen on vain koulun tehtävä? Ei ihme, että opettajat ovat ylityöllistettyjä, kun on tällaisia vanhempia, jotka sysäävät kaiken koulun vastuulle.

Luulen, että opettajat ja lastentarhanopettajat kuormittuvat nykyään myös aika lailla vanhemmista, jotka kuvittelevat tietävänsä sopivat opetustyylit ja -tahdin ammattilaisia paremmin. Haittaavat myös pahimmillaan oppimista tappaessaan lapsen motivaation liian suurilla vaatimuksilla.

Se on jotain näyttämishalua, ei lapsen edun ajattelemista. Lapsen edun mukaista on ensinnäkin tarjota hänelle sellaisia oppimuskokemuksia, joista lapsi on kulloinkin kiinnostunut. Ja toisekseen tukea varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen ammattilaisia työssään. Lukemisen osalta tämä tarkoittaa sitä, että jos lapsi osoittaa kiinnostusta kirjaimiin ja/tai lukemiseen jo ennen kuin sitä eskarissa tai koulussa odotetaan, voi tietysti lapsen kanssa lukea näitä lasten aapisia, jutella ja opastaa. Ja sitten koulussa varmistaa, että lapsi tekee opettajan antamat kotitehtävät. Sen sijaan ei ole mitään tarvetta opettaa vastentahtoista lasta lukemaan ennen kouluikää. Eikä koulun alettuakaan vaatia enempää kuin opettaja, joka nyt sentään ammattilaisena tietää useimpia vanhempia paremmin, millä tavalla lukemista kannattaa opettaa ja mitä on syytä vaatia.

Tärkeintä on, että oppiminen on pienelle lapselle kivaa. Eikä niin, että saadakseen vanhemman hyväksynnän lapsen pitää asioita nopeammin tai vähintään yhtä nopeasti kuin tuttavaperheiden lapset.

Minua ei lapsuudessa painostettu lukemaan ennen kouluikää, taito ei silloin muutenkaan ollut yleinen ennen koulun aloitusta. Yhden ikävän kokemuksen kuitenkin muistan. Tuttavaperheen lapsi osasi allekkainlaskua huomattavasti ennen kuin sitä koulussa opetettiin. Isäni yritti sitten vimmalla minulle opettaa sitä myös ja oli silminnähden pettynyt (vaikka ei edes mitään sellaista sanonut!), kun en asiaa tajunnut. Koulussa sain kuitenkin aina kiitettäviä arvosanoja, mutta minun valmiuteni ja kiinnostukseni kehittyivät aika lailla samaa tahtia kuin mitä koulussa edettiin. Sen pitäisi riittää vanhemmille myös nykypäivänä, ylenpalttisella kiirehtimisellä saa aikaan vain vahinkoa.

 

lokakuussa syntynyt poika ei osannut paljon muuta kuin nimensä kirjoittaa ekalle luokalle mennessään. Lukemaan oppi alkuvuodesta, mutta 3-luokalle asti lukeminen oli tosi hidasta ja takeltelevaa. Hänellä todettiinkin lukihäiriö, mutta lukeminen alkoi sujua, kirjoittaminen taas oli tosi vaikeeta.
Juuri 6 vuotta täyttänyt tyttö tunnistaa lähes kaikki kirjaimet ja osaa hienosti kirjoittaa, mutta ei lukea vielä.

 

[QUOTE="Lukutoukka";30430236]Jo lukevat lukevat ja saavat läksyksi tavutettuja tarinoita, mutta esimerkiksi meidän tyttäremme vain joitakin yksittäisiä tavuja ja sanoja. Pähkinänkuoressa: ne, jotka tarvitsisivat enemmän harjoitusta, eivät sitä saa ja ne, jotka osaavat jo lukea, saavat kunnon harjoitusta tarinoita lukien. Lisäksi luokka on jaettu jo lukemisen hallitseviin, lauseita ja tavuja lukeviin sekä vain tavuja lukeviin.[/QUOTE]

Jokainen saa oman tasonsa mukaista opetusta. Kuvittele, mitä esimerkiksi meidän jo nelivuotiaan lukemaan oppinut olisi jotain tavuja lukemisesta saanut, jos hän luki satasivuisia lastenkirjoja muualla kuin koulussa. Toisaalta taas samassa vaiheessa vain tavuja lukevalle lapsellemme olisi ollut ylivoimaista lukea jotain pitkiä juttuja. Hän kävi ekaluokalla jopa pari kertaa tukiopetuksessa, jonka jälkeen lukeminen yhtäkkiä avautui hänelle.

Miltä itsestäsi tuntuisi, jos joutuisit lukemaan vaikka japania, jota et ennestään osaa. Pitäisikö sinun päästä siinä vaiheessa niiden osaavien joukkoon vai olisiko parempi opetella ensin niitä kirjoitusmerkkejä? Turha kiirehtiä liian osaavien joukkoon, jos taidot ei riitä.

Jos olet lukutoukka, niin kai luet kirjoja myös lapsellesi ääneen? Meillä on luettu yhdessä tuossa vaiheessa, olen laittanut lapsen lukemaan pätkiä itse ja osan olen lukenut itse. Tuohon suosittelen esimerkiksi Hannele Huovin tavutettuja Urpo ja Turpo kirjoja.