Loppuraskauden väsymys?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "mievain"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"mievain"

Vieras
Oon nyt viikolla 32+5, ja saan unta yleensä vasta 1-3 aikaan yöllä. Herään suhteellisen pirteänä lähes 2-vuotiaan taaperon herätessä noin 8-9 aikoihin. Vaikka saisin nukkua vielä, en yleensä pysty tai sitten särkee päätä jo herätessä merkkinä ettei kroppani halua enää unta. No, aamiaisen jälkeen joskus 10-11 aikaan tuntuu että tulee ihan joku unikohtaus - todella vaikea pysyä hereillä. Saatan torkkua hetken sohvalla lapsen katsellessa tv:tä. Yleensä noin puolentunnin päästä siitä kiskon itseni väkisin ylös ja lähdemme käymään ulkona jonka jälkeen perus lounas-päikkäri-systeemi. Lapsen päikkäreille mentyä olen joko todella pirteä enkä saisi enää nukuttua tai sitten olen väsynyt ja menen myös päikkäreille.

Aloin tässä vaan miettiä yhtäkkiä kauhuissani, että kohta meillä on tässä vielä vauva ja silloin en saa edes yöunia - harvoin varmaan päikkäreitäkään kun on kaksi lasta ja pääasiassa yksin heitä hoidan. Miten ihmeessä pysyn sitten hereillä?

Vai onko tämä vain jotain raskausväsymystä, kun kuitenkin herään pirteänä aamuisin? Kaipa ne äitiyshormonit ja raskauden jälkeen kahvinjuonnin aloitus auttavat? Kokemuksia kahden vuoden ikäerosta?


Enkä nyt siis kaipaa mitään vittuiluja, "ls-ilmoituspaskaa" tai muuta asiaankuulumatonta kommentointia. Hoidan lapseni hyvin ja meillä on rutiinit kunnossa ja mieheni osallistuu myös silloin kun töiltään on kotona - nyt alkanut ääriväsymys vain ihmetyttää.
 
mulla on vähän sama ollut etten ole saanut nukuttua raskauden loppuaikana ( nyt viikkoja 39+4) ja päivisin olen väsynyt ja pirteä vaihtelee koko ajan. meillä on ennestään 4 vuotias ketä nukkuu kyllä koko yön ja herää vasta 8-9 aikaan mutta tosiaan ei hänenkään aikana voi päivällä mennä itse nukkumaan tietenkään eikä hän todellakaan enää mitään päiväunia nuku! :D odotan kans itse et millä ihmeen pyhällä hengellä mahdan selvitä mutta onneksi vauva kasvaa koko ajan ja itse vaan ajoissa nukkumaan lasten kanssa että saisi edes pitkät yöunet vaikka joutuisikin hereilemään. silloin kuin esikoinen oli pieni käänsin oman rytmini samanlaiseksi kuin hänen mutta nyt kahden kanssa se ei onnistukaan kun pitää olla molempien rytmissä. mutta ei kai sitä oikein voi etukäteen ns. suunnitella, elämä muokkaantuu pikku hiljaa kun vauva on saapunut tähän maailmaan. tsemppiä loppu odotukseen:)
 
kyllä loppua kohden tulee väsymystä..ns alkuväsymys tulee sinne lopuun myös. Naisen luonnollinen tapa levätä ja valmistautua uuteen äitiyteen. Synnytyksen jälkeen en kyllä usko että olet noin väsynyt, ja naisen luontaiset hormoritkin auttavatn sitten jaksamaan synnytysen jälkeen..

itse odotan 5 lasta 33 viikolla ja tuntuu että uni tulee aina kun vaan haluaa..
 
Mulla rv 34+6 ja voisin vaan nukkua. Esikoisella ikää 2v2kk ja kaikkea muuta kuin väsymystä ilmassa. Onneksi mies on ottanut nyt sen esikoisen leikittäjäroolin ja minä jään aamuisin surutta nukkumaan jos nukuttaa. Ja torkahtelen illalla sohvalla jos väsyttää.

Uskon ja tiedän että synnytyksen jälkeen oma hormonitoiminta auttaa väsymyksessä, kuten auttoi ainakin mulla esikon yöimetyksissä ja muissa. Univelkaa kertyi ihan varmasti, mutta silti olo oli pirteä. Eli älä ap stressaa, etteköhän te pärjää. Ja laita miehes hommiin ja anna enemmän vastuuta esikoisen hoitamisessa että voit itse levätä. Jos käy töissä niin illat sitten voi hoitaa esikoista ja sinä saat levätä.
 
Kiitos vastauksista :)

Mieheni tekee pelkkää yövuoroa eli on joko töissä tai nukkuu kotona ennen seuraavaa yötä. Kaks viikkoa tällaista, ei pahemmin hereillä sitä näe. Sitten kolmas viikko sillä on aina kokonaan vapaa joten jos silloin voisin nollata univelkoja jotta selviän taas seur. 2viikosta :D

Lopetin tupakoinnin molemmilla kerroilla heti raskaustestiin, mutta esikoisen jälkeen se "vain alkoi" vähitellen uudestaan - oli ihana tapa päästä hetkeksi vauvan nukahdettua ulos hengähtämään. Sekin tässä nyt jänskättää, kun en todellakaan haluais tehdä sitä virhettä enää että aloittaisin (pahimman väsymyksen keskellä helpottais kummasti). Mutta kun raskaus on tosiaan näyttänyt olevan ainoa keino maan päällä joka on saanu mut lopettamaan ni ei kovin fiksua aloittaa...
 

Yhteistyössä