***Lokamassut -08 LOKAKUUSSA + muutaman päivän vielä marraskuussa***

Onnea vauvan saaneille. :flower:

täällä ei mitään uutta. nuppi jo tutisee turhautumisesta ja kaikesta negatiivisesta. Eilinen ilta oli ihan helvettiä kun ei tienny että miten päin olisi kun oli henkisesti niin paha olla. Menee aivan hermo täs kyl nyt. Ja tähän asti olen ottanut synnytyksenkin ihan lungisti mutta nyt on sekin alkanut pelottaa. Se että käynnistetään kun silloin kivutkin on aina kamalempia ja voi kestää pidempää jne jne. sitten miettii että vauva onkin ihan hyvin voinu kasvaa isoksi ja mä en saa sitä puserrettua ulos, joutuu leikkaukseen ja huoh. Sitten vielä huoli siitä että kuinka sitä sitten rakastuu/kiintyy siihen lapseen heti kun muistaa miten henkinen helvetti tämä loppu aika on.. Että kiintyykö siihen vai katteleeko sitä viikon sillai että nytpä olet siinä, kuka lie. Ahdistavaa.

Adette: on kyllä todella ikävää että joudut tuollaista kestämään, kun muutenkin loppu raskaus on raskasta. Tuntuu pahalta sinun puolestasi kun ei voi asialle mitään tehdä eikä sinullakaan ole voimia siihen. Kumpa saisi uppiniskaiset ymmärtämään että tarvitsisit rauhaa oman perheesi kanssa etkä kyläilijöitä (kyttäilijöitä). :hug: :hug:

Itseä kiehuttaa ihan toden teolla omissa siskoissa/läheisissä se kun ne kyselee. Olen sanonut ainakin sata kertaa jokaiselle että saavat kyllä VARMASTI viestin kun minä laitokselle lähden, että ei tartte olla huolissaan jos musta ei kuulu, tai jos en vastaa puhelimeen tai jotain. Mutta ei auta. silti pitää JOKA PÄIVä ja joskus monta kertaa kysellä että joko. *piip* luulisi menevän perille että jos viestiä EI näy, niin silloin myöskään MITÄÄN ei ole tapahtunut, eli en todella ole vielä synnyttämässä!!! Nytpä tiedän ainakin että kun oma ystävä/läheinen odottaa viimeisillään niin en todellakaan utele yhtään mitään, vaan odotan hiljaa kunnes saapuu viesti syntymästä ja täts it.

Eipä täs muuta. meen hakkaa päätäni seinään ja pomppii tasajalkaa hetkeksi ennen kuin pitää ruokaa alkaa laittaa. :kieh: :headwall: :headwall:

rv40+1

 

Paljon Onnea kaikille jo vauvansa saaneille!! =)

Tällä kans yks joka odottelee et jotain joskus tapahtuisi. Mulla ei toivoakaan. Tosin mulla ei ole mitään ihmeitä vaivoja ilmestyny vieläkään. Ehkä sitä jotain jo odottais tulevan. Tosin öisin herään joka kerta kun pitää kylkeä kääntää. Se ei ole enää niin helppoa kun ennen. Ja yhdellä pissakäynnillä selviän Luojan kiitos mulla ei ole tungettelevaa anoppia tai ystäviä joita mun synnytys kiinnostas, ni ei tartte puhelinta laittaa kiinni..

Mutta nyt ruuan laittoon, kai se vauvakin sieltä joskus tulee
Jenksu 38+5

 

moi

Taralee :flower: onnittelut nyytistä...

Adette :hug: jaksamisia sulle, voin vain kuvitella ärtymyksesi, oon kyllä sitä mieltä et sun toiveita tossa asiassa pitäisi kuunnella, ensi päivät kotona on niin tärkeitä olla kotona ja yrittää saada levätä ja toipua synnytyksestä....itse pistäisin varmaan niin tiukan Ei,mut tietty helppo se on sanoa kun ei itse ole tällä hetkellä tuossa tilanteessa....me sovittiin miehen kanssa tiukka ei vieraille ja varmaan saatiin muutamat vihaiset sukulaiset mut meille oli niin tärkee rauhoittaa tilanne kun noita lapsia jo ennestään se kolme on..jaksuja sulle!

Pw ja muru (kohta 3 vkoa) :heart:

 

Tännekin ilmoitan. Poikalaumamme sai jatkoa pienestä tyttövauvasta 12.10 klo 20.10. :heart:
Painoa oli 3700gr ja pituutta 51cm, pipoa en muista nyt äkkiseltään.

:heart: :heart: :heart:

 

meela Satks:ssa ollaan aika tarkkoja vieraista, isät ja vauvan sisarukset saavat tulla millain vaan katsomaan, mutta heidän lisäkseen ei saisi kuin isovanhemmat käydä vieraisilla ja siihenkin on annettu tarkat ajat päivästä. Voithan anopillesi sanoa, ettei sairaalaan edes saa tulla kuin isovanhemmat vauvaa katsomaan, jos miehen pikkusiskosta vielä jotain rutisee..
Löysin Satks:n nettisivuilta tarkemmat vierailuajat:
Synnytysvuodeos. S0: Isä ja perheen lapset saavat vierailla vapaasti. Isovanhemmat ma - la 18.00 - 19.00 su 14.00 - 16.00 ja 18.00 - 19.00

Mä oon sanonut sille anopille sairaalan vierailukäytännöistä jo pari kuukautta ennen tätä tapausta kun ne netistä löysin ja sairaalassa samanlailla sanottiin... Ei vissiin ymmärrä sääntöjä. Mä vielä kerroin sille, että sairaalassa sanottiin, että nää käytännöt vierailijoiden suhteen lähtee äideistä. En mäkään haluaisi, että jollakin huonekaverilla ravaa koko suku. Ajattelin, että tää mun ehdotus olisi reilu tuleville isovanhemmille, mutta jonku täytyy aina alkaa "pilata" kaikki :headwall: En haluaisi anoppia sinne ollenkaan tämmösen jälkeen. Ajattelin ettei sekään oo oikein jos mun vanhemmat vaan saa tulla. Mua oikein jo harmittaa, että kukaan tulisi. Sillä ei oo mitään häpyä. Rupes oikein kiehumaan päässä kun kaikesta tarvii aina nähdä vaivaa eikä se kelpaa mitä saa :kieh: :kieh: Tänne meidän kotiin on turha tunkea nokkaansa jatkuvasti kun ei hän muutenkaan kyläile meillä kuin max 3 kertaa vuodessa niin saa jatkaa samaa tahtia tulevissa käynneissään... Mun kotiväki käy meillä lähes joka viikko niin en heidän käymisistään pistä yhtään pahakseni kun heitä on kiinnostanut käydä jo ennen vauvaakin

Mahdetaankohan me Gibbon olla vielä samaan aikaan osastolla???

Jätkälle onnittelut pikkuprinsessan johdosta!!!! <3

meela 38+3

 

Onnittelut uusille mammoille! :flower:

Onneksi täällä muitakin odottavia vielä, toki ei montaa taida olla enää jäljellä. Laskettuun aikaan vielä aikaa, mutta vauva alkaisi olla kypsä ilmeisesti. Eilen ja tänään pienet supparit ja nipistykset kohdunsuulla jatkuneet. Mutta; tänään oli neuvolassa verenpaine turhan korkealla, ja vähän valkuaista virtsassa (ennen ei ollut), paino noussut kilon viikossa ja vähän turvotusta ilmennyt. Huomisaamuna katsotaan tilannetta uudestaan. :ashamed: Olen juuri vasta alkanut tosissaan nauttia tästä odotuksesta ja nyt sitten aletaan pelottamaan raskausmyrkytyksellä! Täyslepoa tämä ilta ja jos huomenna näytteet ja paine samoissa niin sairaalaan mars tarkastukseen. Neuvolatäti sanoi vielä että näillä arvoilla todennäköisesti ottavat huomenna vuodelepoon.. =( Hieman alko päätä hajottamaan kun pääsin neuvolasta.. Vaikka osittain itseänsä saa syyttää kun en ole osannut olla tarpeeksi rauhassa. Ruokaa on tullut laitettua ja leivottua, siivouksetkin toistaiseksi tehnyt yksin jne jne - vaikka eihän ne nyt tietysti yksin tällaista vaaraa aiheuta. Hirveän syyllinen olo vaan päällä. Onko muilla ollut vastaavia oireita nyt tai aiemmissa raskauksissa?

Adetelle ja muille jaksamisia, kyllä ne beibit pian näkevät päivän valon! :hug: itsepäisten sukulaisten kanssa puolestaan ei auta kuin pärjätä, kun eivät näy äitien mielipiteitä kuuntelevan lainkaan. :headwall:

Terveisin Sanna ja masuasukki 38+2

 

Onnea paljon kaikille vauvan saaneille.
Ei ole pitkään muillakaan. :heart:

 

Täällä minäkin edelleen luuhistelen B) Päivittäin käyn lueskelemassa ja päätin että itse en mene synnyttämään ollenkaan :x Alkanu niin paljon pelottamaan koko touhu että hulluhan mä olen kun taas olen sen menossa kokemaan.... No onneks pääsee nyt torstaina äitipolille niin näkee vauvan sitten ultrassa. Mutta siis oma olo jokseenkin ok.

Onnitelut kaikille jo vauvan saaneille :flower:

Nokkis 37+6

 

moi!

onnea vauvautuneet!

eipä oo tullu käytyä sitte kirjottelemassa vuosikausiin, mutta lukemassa joka päivä. jotenki niin laiska, ettei jaksa alkaa näpytteleen. hurjasti on jo joukko jakaantunu ja nyt ollu ihan hiljasta täälläki palstalla pari päivää. kaikki näköjään työstämässä tai ihailemassa työnsä tuloksia..
itelle ei ihmeitä, limatulppaa tässä tullu parisen päivää ja yks yö jopa supisteli, wohou!
tässä siis vaan ihmettä odotellessa!

jaksuja kaikille meille pallomahoille ja jo hoikistuneille pikkuisineen!

yopa ja ylläri 38+4

 

Onnea nyyttinsä saaneille. Pääsispä itsekin hakemaan mahdollista poikaa tähän tyttö ryntäykseen

Adette, täällä samanlainen yö takana!! Yhdeltä heräsin supistuksiin joita tuli n. 5 min välein. Jonkin ajan jälkeen väli piteni 10-15 min ja samalla lievenivät. Nukahdin viiden aikoihin sohvalle. Aiemmissa odotuksissa on ollut tämmöistä vain paria päivää ennen synnytystä josta ollaan otettu turha lähtö. Nyt tätä ihme supistelua on kestänyt kohta viikon. Nyt matka synnärille on n. 80 km ja sitten pitäisi arvioida oikein milloin lähteä. Ei turhan aikaisin muttei liian viime tipassakaan

Tänään on ollut tosi väsynyt päivä muutaman tunnin unilla kun neuvolakin oli heti aamulla. Onneksi sain vähän nukuttua illalla. Koko päivän supisteli ja nyt illalla loppui. Yleensä toisin päin.

Neuvolasta. Alapaine koholla, johtuu supistelusta. Vauva laskeutunut ja kiinnittynyt. Lähtökuopissa ollaan. Terkka varoitti nopeasta toiminnasta kun on monta päivää supistellut. Vähän outoa kun loppuaikana ei ole lääkärin tutkimusta ja ultraa. Ei tiedä yhtään mitä mahaan kuuluu :|
Kysyykö terkka teiltä että miten jaksatte/mieliala jos on paljon supistuksia ja valvomista ollut? Ei multa kysele mitään. Kaverini kiinnitti asiaan huomiota kun keskusteltiin. Itse olen niin tottunut siihen...

Jospa lähtis nukkumaan kun ei taas tiedä millainen yö tulossa.

rv 38+3

 

Tiihu, mulla tuota sahaamista on jatkunut jo yli kolme viikkoa...
Vauva on laskeutunut ja kiinnittynyt jo rv:llä 30, gynekologi ei saanut vauvan pään alle yhtään lapsivettä enää tuossa vaiheessa kun oli niin kaivertanut itsensä jo kuoppaan.
Alapaine ollut koholla rv:ltä 36, ja terkka on ollut jo muutaman viikon sitä mieltä, että kohta mennään. Ja pyh pah. Nyt on kaksi päivää laskettuun ja viime yö oli taas niin katkonainen kuin olla saattaa. Supisteli kunnolla klo 01-05 ja sitten lopahti. Voit varmaan uskoa, että olen henkisesti jo aika tööt.
Välillä vuoro vaihtuu ja supistelee koko päivän, mutta yön saa nukuttua. Tämän kolmen viikon aikana on ollut varmaan 4 yötä, kun ei ole supistellut. Ja tämähän on siis kolmas näin pitkälle edennyt raskaus, 3 on päättynyt ennen aikojaan. Eli voidaan kai lukea "vanhan kohdun syndroomaksi"?
Mutta siis tsemppiä sulle, jos joudut odottelemaan yhtä pitkään kuin minä, sitten sulla olis vielä yli viikko ainakin näitä unettomia ja rassaavia öitä. Meillä tosin sairaalaan "vain" vajaa 50 km, mutta aika jännää kuitenkin näin uudelleensynnyttäjällä.

Peukut on pystyssä, että seuraavan kerran kun sulla rysähtelee, niin rysähtäisi sitten kunnolla... :hug:

Hymykuoppa75, rv 39+5

 

Täälläkkin melkoisen katkonainen ja lyhyt yö takana muttei todellakaan supistelujen takia. Olisikin. |O Nukahdin joskus 2 jälkeen taas ja ylös 6 aikaa, siinä välissä 2 kertaa vessaan ja niiden jälkeen oltiinkin tovi jos toinenkin ennen ku nukahdettiin. jep jep. Mutta huomasin pyöräilessäni neuvolaan aamulla että on täysikuu, joten sekin vaikuttaa.
Oli muuten aivan mahtava ilma klo 7.45 ainakin täällä. aurinko juuri nousemassa esiin, kuutamo ja pari astetta plussan puolella. Joten positiivista tähän päivään. B)

Siis neuvolakuulumisia: Kauhian valitusvirren pidin siellä. Alapaine oli taas pilvissä (98, sykekkin 113, kuka muka jännittää ), mutta itse kun mittaan niin aina sen 75-77. Eikä ollut täti huolissaan kun tietää että jännitän ja ollut nyt viimeisen kuukauden aina koholla vain neuvolassa. Turvotusta ei näköjään opiskelija merkannut korttiin, mutta sitä on tullut, itse sen sanoin. sormus alkaa puristaa.
painoa oli tullut 800g/viikko *piip* mutta johtuu varmaan osittain tuosta turvotuksesta, että ei ollut huolissaan siitäkään. ja ku pissa puhdas niin kaikki ok.
Sf-mitta oli laskenut 2cm!!! Josko oisi laskeutunut. Pää kiinnittynyt hyvin, mutta tuntui vielä (eli sen puolesta ei oo vielä lähtökuopissaan kuitenkaan ).
Antoi ajan viikon päähän jolloin sitten varataan äippäpolilta yliaikaiskontrolli aika perjantaille (kun yleensä se tehdään täällä rv41+5 ). toivoteltiin kyllä että kumpa emme enää näkisi. Peukut ja varpaat pystyyn että tosissaan ei tarttis enää tuonne mennä.

Toi sf mitan lasku antoi sen verran toivoa että tänään taitaa olla siivous,lenkki, sauna ja seksi päivä. Josko se tästä pikku hiljaa.

Nyt sohvalle katsomaan eilistä bb:tä. jos saisi vähän nukuttua vielä ettei aivan oisi turkaisen väsynyt.

rv40+2

*muoks*onko muut huomanneet että leposyke on joskus melko korkealla/korkeammalla kuin normaalisti? Kysyin sitä neuvolastakin kun joskus kun makoilen vain niin tunnen että nyt on syke korkealla ja kun mittaa niin saattaa joskus olla melkein 90 vaikka siis vain makaa!

 

Huomenta

Hymykuoppa, kiitos. No on sulla pitkään kestänyt! Tuo jo syö naista Olen ollut tämän kanssa ihmeissäni ja miettinytkin että onko mitään tekemistä kun on kolmas raskaus. Helpotti kuulla että tätä on muillakin etten turhaa murehdi. Sitä alkaa liian paljon tarkkailemaan/huolestumaan olostaan että oikeasti hyvin jne.. Voimia sinulle :hug: Pian tämä on meiltäkin ohi vaikkei siltä aina tunnu.
Mikäköhän tuossa kellon ajassa 1-5 on kun silloin monella tuntuu supistelevan :/
Viime yön sain nukuttua ilman supistuksia! Lapset herää aamuisin pettyneenä että etkö sinä ole yöllä lähtenytkään synnyttämään :|

Tytön synttärit on laskettuna päivänä ja ei oikein osaa mitään suunnitella ja varata kun ei tiedä milloin syntyy vauveli. Mies fiksuna eilen kysyi että miksi ei voi pitää kotona kaverisynttärit. Jos vauva on just syntynyt niin en todellakaan jaksa ja halua sitä tyttö laumaa kotiini. Tai jos ei ole syntynyt ja sovitaan synttärit sille viikonlopulle ja tuleekin synnytkseen lähtö niin kuka ne synttärit hoitaa?! Eipäs mies enään sitten osannut sanoa siihen mitään :kieh:

Lähden nyt kälyni luo aamukahville niin vähän piristää oloa.

rv 38+4

 

Kävin tänään aamusella neuvolassa. Kaikki arvot oli hyvät. Mulla oli taas sf-mitta kasvanut.. Nyt näytti jo 35 cm! Kasvua on tullut jo 3 cm tässä kuussa. Vauva on tosi ylhäällä, eikä merkkiäkään että laskeutuisi tai olisi kiinnittynyt :| Vauvakin tuntui käsikopelolla n. 3,5 kg mutta sitä koon määritystä hankaloittaa pieni kokoni. Terkan mielestä vauva kasvaa hyvää tahtia kun hän on sitä saanut seurata jo monta viikkoa niin tuntee sen näpeissään

Terveydenhoitaja oli keskustellut tilanteestani neuvolassa vierailleen kätilön kanssa ja kätilökin oli sitä mieltä, että mut & vauva pitäis tutkia polilla uudelleen. Ensi viikolla kun mulla on seuraava nla 3 päivää ennen laskettua aikaa niin th soittaa polille ja yrittää saada lähetteen lääkäriltä. On kyllä ihanaa kun th sanoi, että hän on niin ajatellut mua ja hänen mielestään mut täytyy katsoa uudelleen :heart:

Mua ei oo supistukset tai oikeastaan mikään muukaan valvottanut öisin. Ainoastaan pissahätä pari kertaa yössä pakottaa nousemaan. Mä oon nukkunut jotenkin tosi sikeästi viimeaikoina.

meela 38+4

 

Moikka!

Olkaa onnellisia te, joilla on supistuksia - tiedätte että jotain tapahtuu! Mä kun en tunne mitään!!! Mutta tietysti vaikuttanee, että odotan esikoista. Miten te muut ensi viikolla lasketun ajan kanssa esikoista odottavat??? Teistä ei ole kuulunut oikein mitään useastakaan? Onko teillä jo supistuksia tms. Mä en tiedä mitä tekisin, että niitä saisin!!!!
Käyn vessassakin vain 2-3 krt yössä ja nyt viime yötkin olen nukkunut tosi hyvin, koska vauvan liikkeet ovat hiljentyneet - mutta kyllä heräteltävissä hyvin on. Onkohan tila niin tiukka, että ei pysty enää kovasti liikkumaan. Onks teil muilla liikkeiden tuntuminen vähentynyt nyt synnytyksen lähentyessä?
Toiveikasodottaja: onko sulla hb matala? Se ainakin nostaa leposykettä mulla.

 

Elämänperhonen mulla on sama tilanne kuin sulla. Katso edellistä viestiä sivulla 15. Vauva tosin kyllä liikkuu melkein yhtä paljon kuin aiemminkin vaikka tilat on tosi vähissä kun maha vaan kasvaa ylöspäin... Pystyn käyttämään mahaani jopa juomalasitelineenä sohvalla istuessani

meela 38+4

 

Huomenta!
Ei näköjään vielä ollut tälle aamulle uusia vauvauutisia =) , jos mene samaa tahtia niin varmaan kyllä vielä tulee... Jasmara taitaa olla nyytin haussa ainaki kun ei ole vähään aikaan kuulunu =) ..

Elämänperhonen: Tuon pojun liikkeet vähenivät. Tila tais loppua kesken ja sitte muutama päivä ennen synnytystä kun hiljeni edelleen niin varmaan oli veden vähyydestä johtuvaa.

Minä en ymmärrä kuin tää on mahdollista mutta mulla taitaa olla vähän vauvakuume ... Dähmet, siitä ehti kärsiä sen verran kauan että tais jäädä krooniseksi. Tällä hetkellä on kova ikävä sitä tunnetta kun vauva tuolla masussa möyri .

Nanna + poju reilu 3vko

 

Nyt mää oon taas ihan kypsä tähän odotukseen :ashamed:

Mä oon kans niitä jotka on valveilla öisin. Mulla se ajottuu tohon klo 2-6.
Mua ärsyttää tää jatkuva supistelu. Kaupungilla kävin ja siellä teki mieli huutaa, kun 10min välein tuntu että jalat menee alta. Samalla tietysti menee maha aina sekasin. Autossa ei pysty pitkiä matkoja olemaan, kun se tärinä tekee samaa, eikä kärsi istuakaan kun toisella kankulla. Sit ei saa edes nukuttua, kun supistaa ja niistäkään ei jaksa enää innostua vaan lähinnä v*tuttaa, kun menee yöunet.

Tyttökin ootti, että syntys tällä viikolla, niin olisi lomalla koko perhe samaan aikaan. Mutta vahvasti näyttää siltä että iskä lomailee vasta sitten kun tyttö on palannut kouluun

 

koitanpa mieki nyt sitte kirjottaa tuota synnytyskertomusta.

Perjantaina 26.9ttä oli ihan tavllainen päivä. Menin kaupunkiin,kävin ostamassa beibelle apteeksita tavaroita ja kirjakaupan alessa ja miehen kaverilla. sit kävelin viel kotia kaupungista. kotona oli iahn normipäivä,puuhastelua,löhöilyä... Illalla mies lähti sit kaupunkiin tarkoituksena tehdä kaverinsa bändin keikalle valot. Tuliki sit kotia josksus 11 aikaan,sano et oli semmonen fiilis et ei kannate mennä,ja oli kuulemma väsyny. Oltiin siin sit menossa nukkumaan,mie puheli mun masulle akikenlaista ja sano et saat sie sieltä jo tulla. Meni n.10minuuttia siitä ku alko vääntään mahasta ja menin kakalle. Tulin vessasta,ja kymmenen minuutin päästä piti mennä uudestaan. Sit pitiki jo mennä 5misan päästä,ja taas viiden minsan päästä ja niin edelleen. Kuljin sit tunnin 5minsan välein ripuloimassa vessassa ja sit soitin sairaalaan. Sano et oot ensinynnyttäjä niin oot todennäkösesti aika alussa,ota panadolia ja mene suihkuun. No ei meil ollu panadolia mut menin suihkuun. Sinne meinasin pyörtyä ku kävi niin kipeetä ja se kuuma alko vaan heikottaan. Kärvistelin siinä sitte viel pöntöllä jonku puol tuntia niitten suppareitten kans ja sit ku olin jo eteisen alttialla kippurassa niin totesin et eiköhän me nyt lähetä sinne sairaalaan,et jos oon liian varhasessa vaiheessa viel niin ainaki saan siel sitä särkylääkettä. Sit mentiin sairaalaan,ja siel käyrille. Kätilö lähti ist jonnekki ja mies sai tulla sinne huoneeseen. Heti sit meni lapsivesi housuihin ja oksennus puoleksi siihen sängylle. Kätilö tuli sit tarkistaan tilanteen ja sano et oho sie ootki jo 5senttiä auki,lähetäänpä synnyttään
Synnytyshuoneessa ne totes ettei kerkiä antaa epiduraalia. Koitin sit siinä sängyssä kärvistellä niitten kipujen kans,mulla tärräs jalat niin et itekki säikähin,enkä saanu sitä loppumaan ollenkaan. mies koitti sit hieroa niitä ja se vähän autto. Sit aloin taas oksentaan,joka supparilla lensi leksa. Sit ne kävi laittaan mulle kohdunkaulan puudutteen josta puolet tosin menui hukkaan ku siitä irto se letku ja ne lensi mun ja miehen naamalle. Se autto sit kuitenki jonku verran. Mut melkeen ehti sen jälkeen alkoki tuntuun et nyt muuten tulee jotain ulos. Mies haki sit kätilön,joka ei ollu siel huoneessa ollenkaan siin suppareitten aikana ja se katto et kyllä,nyt aletaan ponnistaan. Se oliki sitte hommaa,asento tuntu jotenki tosi huonolle,mutten ite tajunnu et miten sitä vois korjata,alapäässä tuntu niinku ois jättimäinen kakka tulossa väkisin ulos. Ei se oikeestaan ees sattunu,lähinnä tuntu vaan sille ettei siihen pysty. Yritin ja yritin ja yritin ja se kätilö tsemppas mua ja mies tsemppas mua, mut tuntu ettei se vaan tuu ulos. Olin ihan poikki. Sit se sano et nyt tää pitää saada täältä ulos oli mikä oli,ja pyys ponnistaan ku viimestä päivää. ja mie kokosin kaikki voimat ja ponnistin,ja se nainen leikkas vähän aukiki mua. Sit vaan tuntu semmonen ihmeellinen helpotus ja kuulin ku se sano et katoppa jenni mitä täällä on. Mie sit aukasin silmiäni ja ekat sanat oli vaan et "onko sillä pimppi?". Ja olihan sillä.
Sit ne tekisille jotain ja mie sanoin et antakaa se mulle jo nyt heti. Ja sit e nostettiin mun rinnalle. Mies alko itkeen ja mie en jaksanu ku vaan tuijottaa sitä. Siinä se oli,mun tyttö.
Sit mies ja kätilö pesi sen ja sit se annettiin mulle takasin ja nostettiin rinnalle ja hetihän se tarttu tissiin kiinni.

Synnytys alko siis pe-la välisenä yönä klo 00.25 ja beibe oli ulkona 06.24. Todella nopeasti siis mentiin ja hirveän hyvin meni kaikki. 4 tikkiä mulle tuli ja pystyin istumaan heti seuraavana päivänä. Käveleen en uskaltanu ihan heti,olin niin väsynyt ja tyhjä,olin paskonu ja oksentanu itteni ihan kuivaksi.
Mut kaikinpuolin mulla jäi siitä hyvä mieli ja positiivinen kokemus. Ihan turhaan olin etukäteen mitään jännittäny,vaikka paljoahan en ees jännittäny. Ja kaikki ne fiilisket kivusta ja inhottavista tunteista ja raskausajan vaivoista on unohtunu kokonaan. en enää ees muista miltä tuntu olla raskaana

Sairaalassa me oltiin tosiaan viikko,ku beibe oli valossa yhden päivän ja pari päivää sit seurattiin viel miten alkaa meneen. Sairaalassa oli muuten ihan kivaa,mut en saanu siel nukuttua ollenkaan. 2 viimestä yötä meni sit unilääkkellä ku olin jo niin sekasin unen puutteesta. Onneksi sattu mukava huonekaveri jonka lapsi oli kans valossa,yhessä me jaksettiin sit paremmin.

Nyt me sit ollaan kotona opeteltu elämää pikkusen kans. Jokapäivä on uus erillainen päivä. Alussa beibeä selvästi ressas ympäristön muutos,itki vaan pari päivää,mut sitte on rauhottunu ihan hyvin. Nukkuu jo pari pitempää pätkää yössä ja päivällä jaksaa välillä jo seurustellakki. Masuvaivat hieman häirittee valveilla ollessa ja untakin,mut pirujumppaa ollaan harrastettu ahkerasti

Nyt juomaan ja sitte taas syöttämään pikkusta.

Jaksamista teille jotka vielä odotatte.

 

Voi elämänperhonen kun se menisikin niin, että aina tapahtuu kun supistaa kipeästi:
vaan kun ei.. Tuttu naisimmeinen kärsi yösupistuksista nelisen viikkoa ennen synnytystä (neljäs lapsi), mutta kohdunsuu oli vain yhdelle sormelle auki synnytystä edeltävänä aamuna. Nämä on silti makuasioita, että millaista loppuraskautta itselleen toivoo.
Itse lähtisin mieluiten kerrasta, enkä ottaisi tätä jahkaamista ollenkaan.

En ollut esikoisesta ja kakkosesta ollenkaan näin malttamaton. Nyt kun on tuo laskettu jo melkein käsillä, niin on sellainen olo, että ei tämä synny koskaan ja olen alkanut jo "tyytyä siihen kohtalooni".
Silti kurkistelen paperiin ihan joka kerta kun käyn vessassa, että josko edes jotain pientä limavuotoa olisi tullut. Se limainen vuoto kun on mulle "se merkki", kun näistä supistuksista ei ole mihinkään.

Kärsivällisyyttä meille kaikille tai mieluiten tietysti ihan oikea lähtökäsky vatsanahan sisäpuolelta.

Hymis 39+5

 

vauvamme oli aika täsmällinen ja syntyi 40+1 viime torstaina eli 9.10 klo 9.33 aamulla synnytys lähti käyntiin supistuksilla joihin heräsin yöllä puolineljän aikaan, nopea toimitus oli ja kesti kaikenkaikiaan 6 tuntia, kipeää teki mutta ihana on lopputulos kotiuduttiin sairaalsta vasta ma, koska vauvalla oli alkuun liian alhaiset verensokerit ja sydämessä todettin pieni aukko, mutta loppuhyvin kaikki hyvin..aukon pitäisi itsellään kuroutua umpeen ja vasta 3 vuotiaana seuraava kontrollikäynti :heart:
joten nyt vaan elellään vauvan tuoksuista arkea =)
sydämmelliset onnitteluni myös kaikille muille vauvautuneille ja tsemppiä kaikille sitä odottaville :flower:

terkuin ihaa ja prinsessa 6 pv :heart:

 

elämänperhonen
Ekasta ja tokasta synnytksen alusta ei ollu mullakaan yhtään minkäänlaista supistusta, kuin vasta juuri sinä päivänä kun sairaalaan jäätiin.
Tää kolmas raskaus onki ollut kaikkea muuta kuin muut. On suppareita, ja on laskeutumista, ja on sitä sun tätä. Yli viikon ajan supistellut, ja selässäkin asti tuntunut. Mutta mä vaan kohautan olkapäitäni. Koska mieli on että ei se sieltä kuiteska enne laskettua aikaa tuu (vaikka lekurit ja kätilö, ja neuvotädit niin sanooki)..
Mä en usko ennen ku nään!

Neuvolassa olin taas tänään, ja ei mitään uutta raportoitavaa.

salsai the gummipallo ja Touhutippa 38+1.

 

Onnea ihaa

On tuntunut monella menneen kovin nopeasti toi synnytys ohi. Enköhän minä sitten tee sen pituus ennätyksen että pungerran sitä pari päivää pihalle. En todellakaan ole pessimisti en.

elämänperhonen: Mun hb on ollu koko ajan jossain 130 paikkeilla ettei todellakaan ainakaan alhainen. Neuvolatätikään ei osannut sanoa mistä johtuu. totesi vain että kilpirauhasten toiminta vilkastuu loppu raskaudesta että se voi vaikuttaa ja sitten opiskelija tyttö sanoi että kun on jo niin iso tämä vatsa ja kaikkea niin verta pitää pumpata paljon enemmän tjs ja se nostaa sitten sykettä. Onneksi se ei ole koko aikaista. välillä vaan tuntuu että hup huijaa taas mennään. Pitää laittaa sykemittari päälle ja kattella siitä miten vaihtelee.

salsai: sain kunnon päivän naurut tuosta sun touhutipasta. Meinasin pudota penkistä. Onko toi vihje siitä mistä vauva sai alkunsa?

 

Täällä vaan ollaan edelleen - on tämä odotteleminen sitten vaan mukavaa Olisin toivonut että lekurin venyttelyt tuolla kohdunsuulla olisivat aiheuttaneet kunnon supistuksia, mutta eipä juurikaan. Muutama tuli eilisen aikana ja siinä se. Jotenka lauantaita odotellaan innolla. Olisi saanut olla kyllä spontaani synnytys jo senkin vuoksi, ettei sitä sitten ehtisi jännittää. Nyt jännitän tuota lauantaita varmasti oikein kunnolla enkä varmasti saa edes nukuttua lauantain vastaisena yönä!! :snotty:

Tuosta appivanhempien vierailusta. Laitoin miehelleni kilometrin pituisen spostin (ihan vaan siksi kun kasvotusten keskustelemalla tuntui menevän möykkäämiseksi koko keskustelu) jossa selitin juurtajaksain miksi en halua ketään tänne kotiuduttuamme. Taisi mennä sitten vihdoin perille, kun oli äidilleen sanonut, että olette tervetulleita sairaalaan, mutta kun kotiudumme vauvan kanssa, niin tupa on sitten tyhjillään eli täällä ei saa ketään olla! Silti minua hieman vielä vaivaa se, että anoppi ei ole missään vaiheessa edes kysynyt saako tulla, vaan on ollut hänelle ilmeisesti itsestäänselvyys että tulevat tänne. Äitini kanssa eilen juttelin puhelimessa asiasta ja hän sanoi ettei ole edes ajatellut tulevansa edes sairaalaan ennenkuin kutsutaan. Noh, pakko antaa asian jo olla tai tästä tulee joku vuosisadan kränä anopin kanssa... :/

Tulostin netistä sellaisia akupainanta ohjeita, jospa niillä saisi synnytyksen käynnistymään Tässä linkissä ohjeet jos muutkin haluavat kokeilla! http://www.babyidea.fi/aidille/akupainanta.html

Adette 41+6

 

Täällä ollaan edelleen yhtenä kappaleena. Tänään taas painoarvioon, tai oikeestaan alle puolen tunnin päästä. Katsellaan taas mitä sanovat, ja lähdenkö enää kotiin..

Nanni 38+3