***LOKAMASSUT -08 elokuussa***

Rouva Pikkumyy: Voimia :hug:

Tuosta terveydenhoitajan kotonakäynnistä:
Meilläkin käy silloin, kun vauva on 1-2 vkoa vanha. Musta on ihan ok, että tulee kotiin käymään.
Luulen että äidin helpotuksen lisäksi tuossa on ajateltu sitäkin, ettei noin pienen kanssa tarvi lähteä sinne tautipesään jonotteleen. Meillä on ainakin lääkärin vastaanotto ja neuvolat, aamuvastaanotot ja muut samassa odotustilassa. Minimoitu varmaan tartuntataudit näin.
Kyllähän ne samalla ympäristönkin tarkastaa, mihin vauva tulee, mutta eiköhän meillä suurimmaksi osaksi ole kaikilla asiat niin kunnossa, ettei niihin tarvitse terkan puuttua. Tarkoitus niilläkin on kuitenkin vaan hyvästä, että pystyvät puuttumaan ajoissa, jos vauva mahdollisesti syntynyt "huonoihin oloihin", joka tarkottaa ihan jotain muuta kun vanhaa sohvaa tai eripari kahvikuppeja;) Kuinkas näitä muuten sitten seurattaskaan..

Mua on alkanu närästämään ihan hirveesti ja renniet on käyny ihan yököttäviksi, eikä ne autakaan kun ihan hetken :x

Joku turvotuksesta kyseli, mulla ainakin on lähinnä jalkapöydät turvonnu ja niihin ei auta ne halpistennarit, mitkä ostin kun edelliset kulu puhki :ashamed:
 
Lauantait :wave:
Turvotuksesta mä oon onneks suuremmalkta säästyny. Iltasin pikkusen on lähinnä nilkat turvonnu, mut ei mitää suurempia. Kaikki omat kengät menee ihan normisti, korkkaritki :D Katotaa pysynkö näin onnekkaana loppun asti.... Muutenki menee kaikki omat housut jalkaan, vaik tietty jostain syystä ei vaan ihan napit/vetskarit mee kii :D Mun pelastus on ollu h&m:n masutuubit jotka saa kivasti lantiolle ni kukaa ei tiä et napit ja vetskarit on apposen avollaa :p

Viime yö meni ihan kivasti, siis ei pahemmin supistellu. Sain nukuttua tosi hyvin =) Nyt päivällä on sit tullu taas supistuksia, mut eivät nyt oo onneks ollu niin tukalia ku sillo eilen yöllä. Aamulla tuli vällyjen välissä puuhailtuaki ja silti ei alkanu kummemmin supistelee ni empä oo nyt sit ollu enää huolissani kerta ohi menivät =)

Hyvät weekendit kaikille :wave:
Liina ja tiiti 34+2
 
Heippa!

Kerrankin hereillä vaikka typykkä on päikkäreillä. =) Yleensä sammahdan itse viereen, kun nukuttelen.

Mitähän oli kommentoitavaa, kaikkea en varmaan muista, kun oli tullut niin paljon tekstiä... Supistuksista oli ainakin asiaa. Mulla ei oo pahemmin vaivannut, oikeastaan vasta niinä iltoina kroppa varoittelee, kun on erityisen paljon touhunnut. Eikä silloinkaan mitään kipeitä. Esikoisesta olin saikulla viikolta 24 asti, kun oli jo paikat auennut ja ennenaikainen synnytyksen uhka oli päällä. Se oli supertylsää, kun joutui vain makoilemaan, mutta mitäpä sitä ei vauvansa eteen tekisi.

Täälläkin tullaan synnytyksen jälkeen kotikäynnille, minä tykkään kyllä. Eipähän tarvitse koko köörin kanssa itse vaivautua neuvolaan asti. Meidän neuvola on vielä tosi hankalasti, parkkipaikkoja ei lähimaillakaan ja kävellen en sinne asti siinä vaiheessa vaivautuisi. Sitä paitsi ilmoista riippuen (ja syntymäajasta, jos kovasti menee yli la:n) lokavauvat kai lasketaan "talvivauvoiksi" eli ei mielellään ulkoilua pariin viikkoon.

Melkein kaikki on edelleen valmista vauvaa varten. Ensi viikolla olisi tarkoitus käydä ostamassa "ison tytön" sänky esikoiselle, että ehtii siihen tottua ennen vauvan syntymää. Ja siirrellä muutenkin vähän huonekaluja, että mahdutaan paremmin. Vaatteet yms. on valmiina, jotain pientä sälää puuttuu vielä (siteet jälkivuotoa varten, liivinsuojat). Ja isyyspakkausta mietin edelleen, katsotaan nyt miten tässä innostuu.

Just juteltiin miehen kanssa, että muutama juttu pitäisi ehtiä tehdä ennen vauvan tuloa. Siis tottakai vietetään jatkuvasti aikaa esikoisen kanssa, mutta ajateltiin vielä jotain extraa, kuten Korkeasaaren reissua tms. Lisäksi ajateltiin käydä yhdessä ulkona syömässä ja mahdollisesti leffassa. Ja mies saa viettää yhden vapaapäivän omavalintaisessa seurassa omavalintaisessa puuhassa (olleet vähän vähissä, kun rakennetaan...) Lisäksi itse ajattelin viettää ystävieni kanssa tyttöjen päivän paikallisessa kylpylässä itseäni hemmotellen. Kiirettä siis pitänee... B)

Jaahas, jos menis katsomaan keihään loppuun. Kunhan tytsy herää uniltaan lähdetään katsomaan miehen matsia. :wave: MiHLa ja Mökö, rv 31+4
 
Mulla on niin mieletön turvotus, että oli ihan pakko kuvata jalat eilen illalla. Älkää järkyttykö B) :whistle:

Tuossa näkyy aika hyvin miten nilkat on täysin kadonneet. Sukista jää tuommoiset isot painaumat ja varpaankynnetkin näyttävät tosi pieniltä. En siis tunnista näitä jalkoja omikseni. Jalat ja käsivarret on ylös asti ihan laikukkaat, kun on niin paljon nestettä.
Perjantaina kävin neuvolassa, eikä ollu valkuaisia ja verenpainekin ihan ok. Joudun kuitenkin maanantaina käydä uudestaan antamassa pissanäytteen ja mittaamassa verenpaineen tuon turvotuksen takia. Ja torstaina onkin sitten jo neuvolalääkäri.
Sf-mitta vaan jatkaa kasvuaan, oli nyt jo 36cm.
Verensokerit laskenut kivasti ruokavaliolla :)

Kivuttomia supistuksia on päivittäin ja sitten noita kivuliaampia ja pidempikestoisia "menkkakipuja" myös. Saa niitä jo tässä vaiheessa ollakin. Toivottavasti kypsyttelevät paikkoja niin, ettei tarvitse yli lasketun ajan kärvistellä. 32+6 tehdyssä sisätutkimuksessa oli paikat sormenkärjelle auki. :)

rv 34+3
 
Olen täällä taustalla lueskellut teidän kuulumisia, kommentoimatta asioihin. Olen jotenkin ollut laiska ja kädet on sen verran turvonneet, että kirjoittaminen ei suju enää niin nopsasti kuin ennen.


Zizilisko: mul on kans hurjastu turvotusta ja just noita valkoisia "pilkkuja" vartalossa. Voimme vaan olla onnellisia, kun tiedämme että menee synnytyksen jälkeen pois kiloja nesteen mukana :)

Olen ollut kohta kuukauden saikulla supistuksien johdosta. Lisäksi tosiaan on tuota turvotusta ja suonikohju tuolla alapäässä. Virallinen mammaloma alkaakin puolentoista viikon päästä. Kahden viikon päästä saisi alkaa taas liikkumaan, kun toukka on tarpeeksi vahva syntyäkseen, jee jee....

Kysymys/toteamus: Tosiaan oottelen täällä kolmatta lasta, ja mitä lähes tuo synnytys tulee, sitä ennemmän se on mielessä.
Mulla näet nuo aiemmat lapset ovat syntyneet niin sanotusti syöksysynnytyksellä ja nyt mietin, että ehdinköhän edes sairaalaan.
Ensimmäisen synnytys lähti käyntiin ilman minkäänlaista varoitusta lapsivesien menolla ja poika olikin pihalla jo alle neljän tunnin päästä vesien menosta eli mitään suppareita eikä mitään muutakaan ollut ennen vesien menoa.
Toinen synnytys lähti käyntiin heti kunnon suppareilla, ilman mitään alkutuntemuksia ja poika olikin pihalla alle kolmen tunnin kuluttua.
Olen nähnyt unta, että nyt synnytys lähtisi käyntiin lapsivesien menolla kirkossa. En käy muuten kirkossa, mutta kavereilla on häät syyskuun 20. päivä,.... toivotaan että ei ole enneuni, en haluasi kastella kirkon lattioita :LOL:
Kuinkas muilla, joko synnytys kolkuttelee takaraivossa?

rv33+3
 
satunenälä kanna mitään huono äiti mieltä...uskon siihen että jokainen tietää mikä on parasta...jos itsestäsi olis tuntunut että vauva on tuloillaan niin tuskin kotiin olisit lähtenyt...
Ja jos ne ei sulle vuode lepoo määrännyt niin eikö sillon saa olla pystyssäkin mutta rauhaksiin...musta nää on vähän sellasia kuuntele itseäsi juttuja...vai mitä!!??
toivottavasti pysytte nyt vielä tovin kasassa on vauva aina kypsempi...mulle sano neuvolassa että kun tulee34vkoa täyteen niin sillon ei tarvi olla enään huolissaan vauvasta se selviää kyllä =)
Ollaan paljon puhuttu tuosta jos tulee ajoissa pois kun meillä vauveli olis kovaa vauhtia jo tulossa maailmaan...käänty jo vkolla28 oikein päin ja nyt on sit jo laskeutunut...toivottavasti enteilis ennenaikasuudella =) ...luultavasti menee sit yli reippaasti kun toiveita elättelen :D
NO 3pvä on lääkäri sit näkee mitä on kohdun suulla tapahtunut...

vielä olis 3pvää töitä ja sit alkaa loma...ihanaa :heart:

[/b]Cristiina ja vaavi 34+3 :heart: [/b]

Tulee varmasti täälläkin roikuttua hieman ahkerammin kun ei nuo työt enään häiritse vapaa-aikaa :D
 
cristiina kiitti tuesta! :hug:

mulla siis 33rv tänään alkoi.. vähän nipistelee masua mutta se o varmaan normia ja närästää..
mulla vaan pelottaa jos joudunki pian sairaalaan takasin, tai synnyttämään!! että kuin ne syyllistää mua kun sieltä lähdin????
:'( noh..täytyy ottaa rennosti. no en ainakaa pysty kauo seisoskelee/ liikkumaan.. sillo alkaa kipristelee masua.. äskenki seisoin n.30min kun kävin suihkusa ja pakkasin vauvan sairaalakassia ja vähän omaanikin niin alko tuntumaan että äkkiä makaamaan. noh, tunti täsä maattu patjalla ja läppäriä näpyttelen.. kipristykset loppu 40 min siite. ne kovemmat.. nyt vähä nipisteleepi. ei muuta..
kiva ku ukko on töissä aamu 7, ilta 8 melk.jokapäivä nii kiva yksin olla ja maata ku ei saa mitn siivota,ei kyykistellä jne...tiistaina neuvola joka o tuosa muutaman sadan metrinpääsä ni ukon pitää töistä lähtiä sen takia että käyttää mua sielä.. :D
inhottaa olla avuton.. :kieh: :ashamed:

mulla tulee melkein heti hengen ahistus jos makaan seläläni kauan ja käännyn kyleleni, sitte se helpottaa,,,onko normaalia???

nyt lepoa..

muuten vaikuttiko ne keuhkojenkypsytys piikit palioki ku sain 2 niitä?? |O
 
FPI
Moi!

satunen, eiköhän jokainen tosiaan tiedä, mikä on itselle parasta ja nopeastihan sä pääset takaisin sairaalaan, jos tarve vaatii. Yritä vaan olla kyljellään, kun selällään vauva painaa suuria verisuonia ja varmasti aiheuttaa huonoa oloa eli suositus kai on, et rv 30 jälkeen ei nukkuis selällään. Tosin mä heräsin viime yönä neljä kertaa, et olin selälläni, mut käännyin sit aina kyljelleni. En tiedä kuinka paljon tuo kortisoni jo kypsytti keuhkoja, mutta varmasti jonkin verran ja nykyhoidolla varmasti selviäisi, vaikka jo syntyisi! Tässä vielä tietoa ennenaikaisesta synnytyksesta:
"6.3 Ennenaikainen synnytys

Ennenaikaiseksi synnytykseksi katsotaan alle 37 raskausviikolla tapahtuva synnytys. Syytä ennenaikaiseen synnytykseen ei aina saada selville. Joskus kyseessä on tulehdus, joskus äidin raskausmyrkytys tai myös monisikiöraskaus voi johtaa ennenaikaiseen synnytykseen. Ennenaikaisia synnytyksiä pyritään estämään lääkkeiden avulla 34 raskausviikkoon asti joko suonensisäisenä lääkityksenä tai tablettien avulla. Tuolloin äiti on lepohoidossa sairaalassa ja saa sikiön keuhkoja kypsyttävää kortisonia lihakseen tai tablettina suun kautta. Synnytykseen tulee aina mukaan lastenlääkäri ja tarvittaessa synnytyslääkäri (kaksosraskaus, perätila). Yleensä alle 36 raskausviikolla syntynyt vastasyntynyt viedään keskolaan tai lasten teho-osastolle aluksi tarkkailuun."

ja niinku oon aiemmin kirjottanu, että minä ja kaksoisveljeni synnyttiin vuonna 1977 raskausviikolla 32 ja ihan hyvin selvittiin, vaikka pieniä oltiinkin ;) Että tsemppiä!

zizilisko, tosiaan kovasti sulla turvotusta, on mullakin, mut ei ihan noin kovasti, mutta alkaa olla noita valkoisia pilkkuja ja aika tukala olo...

Serkun häät meni hyvin, ostin viidellä eurolla sandaalit, joita sitten pidin häissä...tänään mun vahmmat kävi ja äiti oli neulonu vauvalle ihania pieniä vaatteita! Ja toi mun kastemekon, mukavaa!

Muuten ei kummallisempaa eli mukavaa sunnuntaita mammat! :flower:

FPI+pepe rv 34+6 :heart:
 
Aurinkoista sunnuntaita! B)

zizilisko: kyllä sulla onkin turvotusta. Voin vaan kuvitella miltä tuo tuntuu ku puristaa ja ahistaa.
On se jännä miten erilailla odottavat kärsii eri asioista. Ite oon onnekas kun turvotusta on ollu vaan niinä tosi helteisinä päivinä ja silloinkin vaan nilkoissa. Nyt ei siis tietoakaan turvotuksesta. Kunhan ei lopussa tulisi... varsinkin ku jos se on jaloissa ja kengät tuntuu ahtaalta, mitä mä sit puen jalkaan. Sandaalit syyskelillä... no katotaan.
Tsemppiä turvotuksen kanssa kaikille jotka siitä kärsii. Vaikkei lohdutakaan, niin loppuu se viimeistään sit ku vauveli on maailmassa... :hug:

kuusis: sulla onkin ollut nopeat synnytykset. Oliko miten paljon väliä noilla kahdella ja miten paljon on nyt väliä tähän kolmanteen??
Jonkin verranhan vanhat synnytykset kai vaikuttaa uuteen synnytykseen. Tosin joillain jolla on väliä vähän, niin silti kolmas tai useempi kestääkin kaummin. Tai jos on paljon väliä, niin silti tulee nopeesti. Yhtään ei voi etukäteen tietää, toivoa vaan parasta ja varautua "pahimpaan".
Ite mietin myös jo synnytystä lähinnä siks, et mulla on väliä toisen ja tän kolmannen välillä yli 5 vuotta. Mietin, et tuleeko nopeesti (poika synty n.4,5 tunnissa) vai meneekö "tosi" kauan aikaa (esikoinenkin syntyi kyllä jo 7 tunnissa) . Lisäks mietin onko kiputuntemukset samoja, mulla on aikasemmat synnytykset tuntunu pelkästään selässä eikä siis ennakoivia supistuksia ole ollu ollenkaan. Nyt raskausaikana selkä on ollu paremmassa kunnossa ku ennen eli voiko se ennakoida myös synnytyksen "kivuttomuutta" selässä.... tiedä sit, mut mielessä pyörii. :)

satunen: samaa mieltä oon ku muutkin eli turhaan mietit ja syyllistät ittees huonosta äitiydestä. Jos niin huonosti käy, et joudut synnyttään tuon asian takia, niin yritä olla ajattelematta mahdollisia kommentteja tai syyttäviä katseita. :hug:
Eihän sekään ole hyväks äidille ja vauvalle jos äiti stressaa koko ajan, niin ku sä teit ku jouduit väkisin oleen vuodelevossa etkä pitäny siitä. Ylimääränen stressikin voi vaikuttaa synnytyksen aikaistumiseen...
Tuota se lääkärikin varmaan tarkotti, ku huomasit et puoli tuntia oli jo pitkä aika jaloillaan. Varmaan kielsi juuri "raskaat" kotihommat ja seisoskelutkin olis hyvä jaksottaa eli istua aina välillä. Pystyt kyllä itekin "tunnustelemaan" milloin on aika levätä pitkällään. :hug:

Jännä muuten ku satunen "haukku" LKS:n. Yleensä oon kuullu pahaa vaan tuosta meidän TAYS:ista. Ite oon kyllä ollu siihen tyytyväinen ja omalla tavallaan viihdyinkin siellä silloin ku poikaa synnytin. Katotaan ny miten tällä kertaa viihdyn.
Remonttiahan siellä on tehty ja kuulemma pitää heti mennessä sanoa, et haluaa uudelle osastolle. Siellä on jopa huonekohtaset vessat ja suihkut. Vanhassa ku on yhteinen iso kylppäri ja vessa käytävällä. :( Nähtäväks jää miten viihdytään...

Mun vanhemmat kävi eilen ja toivat tullessaan pinnasängyn ja patjan. Nyt sekin olis valmiina makkarissa. Petaamaan en vielä viitsi alkaa, ku ei oo takeita tosta meidän kissasta ettei menis sinne pyörimään... =)
Ens viikolla saan sitterin. Sit puuttuukin isommista enää amme, turvakaukalo ja yhdistelmät. ;)

jasmara ja masuasukki 33+2
 
satunen et oo huono äiti :hug: Inhottavaan tilanteseen ne sua on kyllä ahdistaneet, tosi törkeetä meininkiä.Mie uskon kyllä kans et joakinen tietää kyllä ite mikä on parasta, ei kukaan tunne sun kroppaa niinku ite tunnet, vaikka ois kuinka kätilö,lääkäri, hoitaja tms. Jokainen nainen on erillainen.

Just tuohon aiheeseen tulin itseasiassa tänne kirjottelemaanki.

Mua on nimittäin kans alkanu ahistaan ajatus synnytyksestä.
Lähinnä mua siis jännittää ja ahistaa se, et tajuaako ne jos mie sanon etten jaksa.
Oon nyt kuullu paljon juttuja tuttavapiiristä, että ensin on yritetty alakautta synnyttää 15-26 tuntia väkisin vaikka on ollu iso vauva tulossa ja pieni nainen synnyttämässä. Ja vasta sitte menty sektioon. Yhelle kävi niin et nainen pakotettiin yrittämään alatietse synnytystä ton 26tuntia ja sit ku mies tilanteessa hermostu lopullisesti ja huusi että nyt saatana, mun vaimo EI ENÄÄ jaksa! niin mentiin sektioon. Se vauva sai sit siitä jonku vesipään, turvotuksen päähän tai jonku vastaavaan, ja vasta puolen vuoden päästä kuulemma selviää et miten se tulee vaikuttaan sen vauvan aivoihin. Siis hirveetä!!!
Mietin siis hulluna et miten mie saan sanottua tarpeeksi voimakkaasti et kuunnelkaa nyt mua ja mennään leikkaamaan, jos ei siis omat voimat enää riitä.
Oon nähny tilanteesta painajaisiaki jo :/

niin ja satunen, koita ottaa iisisti kotona. Tsemppiä!
Pistä mies lainaamaan sulle paljon videoita ja tuomaan lehtiä kaupasta tai kirjoja kirjastosta, aloita joku käsityö,neulontahommat on mukavia ja vie helposti aikaa, tai vaikka palapeli tai joku sellanen mitä voit tehä paikoillaan. Tiän että on raskasta ja mailman tylsintä, ite oon siis ollu kans kotona yksin koko tän raskauden ja aika varovasti ku niin hulluna sillon mua varottelivat, ja tiiän miltä se yksinäisyys ja tekemisen puute tuntuu. Tiiän todella hyvin...
Mutta ajattele asian valosaaki puolta, ei tarvi siivota! Mies voi siivota ja jos se ei jaksa niin elä välitä. Ei pieni sekasorto mailmaa kaada. Kyllän se sitte jossain välissä siivoo kuitenki.

Ja tosiaan mullekki sanovat neuvolassa ettei selälleen saa enää olla. Ite tykkään sellasesta puoli-istuvasta asennosta, laitan siis paljon tyynyjä selan taakse sohvan selkänojaa vasten ja sit istahdan siihen ja nostan jalat sohvalle. En siis makaa selälleen, mut en istu niin et paino tulis masulle. Nukkuminen on sit asia erikseen ku on pakko kelpuutella kylellään vaikka lonkat huutaa että riks poks pauks |O

Kävin eilen miehen siskopuolen tyttären ristiäisissä ja nyt mie haluan entistä enemmän tän vauvan ulos ja syliin. Ihana pikkunen oli se...
Mie oon oikeestaan kateellinen teille kaikille joilla on jo suppareita ja merkkejä syntymisestä, mieki niiiiiiiin kovasti jo tahtosin.
Mulle on muuten hirveen moni sanonu et ensimmäinen lapsi menee yleensä lasketun ajan yli.
Toivon todella et mulle ei käy niin.

En uskaltanu ottaa sitä vauvaa siel syliin. Mietinki et miten sitä sitte osaa olla ku oma pitää ottaa syliin, en oo siis ikinä pitäny pientä vauvaa sylissä...
Mut luulen että äitinvaistot ohjaa mua kyllä ihan kaikessa. Niin mun äitiki lohdutti mua, et kaikki ne asiat tulee ihan luonnostaan sitte kyllä kun se vauva on siinä...
voi ku ois jo.

Mukavaa sunnuntaita meille kaikille.
 
Heipsis kaikille!

Piti tulla kommentoimaan noita popparin ja satunen89:n kokemuksia, vaikka muuten en oo tähän pinoon kauhiasti kirjoitellutkaan. Tuonne toisiin enemmän.

Ensiksi Popparille tuosta synnytyksestä. Ymmärrän että ensisynnyttäjänä tuollaset asiat pyörii mielessä, mutta uskoisin että tuollaiset synnytykset on hyvin harvinaisia. Siis että pakotetaan synnyttämään monta tuntia. Kuitenkin vauvan hyvinvointi on siinä ensisijalla ja en usko että tuollainen mitenkään palvelee sitäkään. Nuo tuollaiset kokemukset vaan tuodaan niin hyvin esille, eikä niistä hyvistä kokemuksista niinkään kertoilla.

Lisäksi kummasti sitä löytyy jostain aina se pieni voimanripe, vaikka tuntuukin että on ihan loppu. Itse oon nyt neljättä kertaa menossa vauvaa hakemaan ja luottavaisin mielin sinne lähden, vaikka aina ei niin hyvin ole asiat kätilöiden ja lääkäreiden kanssa synkanneetkaan. Joten luota vaan itseesi ja ajattele että henkilökunta on kuitenkin siellä auttamassa siuta ja vauvaa, vaikka välillä voi tuntuakin kurjalle ja tunteettomalle heidän toiminta, niin hyvin pärjäilet. :)

Satunen89 Siullekin tähän kirjottaisin, että vaikka koko sairaalan henkilökunta taisi tuntua kurjalta tuolla kertaa niin kuitenkin hyö siun ja vauvan parasta siinä vaan ajatteli. Ymmärrän kyllä siun tuntemuksia sairaalakammoisena itsekkin, eipä siellä kovin herkkua ole oleilla ja kotona tuntuu olo aina huomattavasti paremmalta, mutta melkoisen riskin otit kuitenkin kun kotiin lähdit "ilman virallista lupaa".
Uskoisin että tuossa on takana se ajatus että halutaan vauvaa mahdollisimman pitkään pitää masussa, kovin on vähän viikkoja siulla kuitenkin. Ja itse en ainakaan malttaisi pysyä kokoajan vuodelevossa jos kotona olisin, niin vaikka sairaaloista en pidäkkään niin kyllä oisin siellä pysynyt. Kätilön käytös on kyllä ollut epäasiallista, eihän kenestäkään tule huonoa äitiä tuollaisilla perusteilla, mutta ymmärrän myös että ehkä tarkoitus on ollut herätellä siuta huomaamaan että vauvan parhaaksi olisi vielä hengailla masussa ja että on riskialtista jos nyt syntyisi. Tsemppiä siulle että jaksat lepäillä ja että vauveli pysyy masussa vielä pitkän aikaa. :)

AngelEyes ja masukki 32+5
 
Satunen89 En mie millään pahalla tarkottanut tuota kirjoitusta. :) Jokainenhan tekee niinkuin parhaaksi näkee, vähän halusin vaan eri näkökulmaa tuoda keskusteluun, varsinkin kun viesteistäsi sai sellaisen kuvan että sairaala on pahin paikka maailmassa. ;)

AngelEyes ja masukki 32+5
 
Enpäs ole ehtinyt tänne kirjoitella aikoihin mitään kun on jotenkin olevinaan niin kiirettä pitänyt. Nyt vasta osaa rauhottua ja oon huomannut että ei koko ajan tarvitse olla menossa jonnekkin. Mukavasti on mennyt oikeastaan koko raskausaika. Väsymys painoi tuossa pari viikkoa sitten oikein kunnolla, mutta nyt hemoglobiinia saatu ylöspäin ja päiväunia tullut nukuttua niin on sekin vaiva korjaantunut. Vauvan kasvun huomaa kovasti vahvistuneina potkuina, joka ei enää aina niin ihanalta tunnukaan :eek: kerran on pitänyt itkut tirauttaa sen takia kun luulin että maksa hajosi parista osuvasta potkusta, mutta sitten tarkemmin ajateltuna eihän se ole edes mahdollista :LOL: Vauhti on tosiaan hidastunut, mutta edelleen tehdään koirien kanssa päivittäin pitkiä lenkkejä. Joskus vierähtää useampikin tunti tuolla poluilla kiertäessä kun välillä joutuu niin elbaamaan kun alkaa supistaa.

Enää ei ole pitkä aika meillä lokamassuilla ja minäkin olen vielä sieltä ihan loppupäästä kun la on 31.10. Voin kuvitella miten isot mahat jo joillain teistä on ja miten toivoo että vauva syntyisi jo. Tuosta synnytyksestä sen verran että minä olen tosiaan menossa kätilöopistolle ja en osaa kyllä jännittää vielä yhtään. Pelottaahan se kipu jne. mutta jotenkin sitä kuvittelee että aikaa vielä on paljon ennen sitä ja jännittelemään ehtii vielä. En myöskään ole nähnyt unia synnytyksestä enkä myöskään lapsesta kertaakaan.. olenkohan jotenkin poikkeava?
Eniten mua jännittää se minkä näköinen vauva tuolla massussa on asustellut nämä kuukaudet ja mitä se tuumii maailmaan tulosta. Kiirettä en kyllä pidä synnytyksen suhteen, tulkoon kun on valmis MUTTA kunhan ei liian isona ;)

Kirjoittelitte että RV 30 jälkeen ei suositella nukkumista selällään ja kysyisinkin että miksi? Itse en kai nuku selälläni, mutta usein luen kirjaa selällään ja saatan silloin siis olla pitkiäkin aikoja niin.

Tässä pari viikkoa sitten muutin Helsingistä takaisin Vantaan puolelle ja olen kyllä tykännyt hirmuisesti olla täällä. Vähän toki on yksinäistä kun kaikki kaverit asuu Helsingissä ja eivät kovin usein jaksa täällä asti kyläillä, mutta onhan minulla nuo koirat seurana. Ne onkin usein huuli pyöreänä jos mä saan raivareita tai muita kohtauksia ja itseni kanssa tappelen :LOL:
Eipähän tarvitse miehen olla kestämässä mun raskaushormonien tuomia outoja mielialavaihteluita.

Ainiin, muuton yhteydessä vaihtui minulla neuvolatäti ja kylläpä olenkin tyytyväinen tähän uuteen. Mitään moraalisaarnaa ei aloittanut heti minun painostani niinkuin tämä edellinen muutenkin takakireä eukko. Uusi terkka oli tosi pätevän oloinen ja "turvallinen". Käynnin jälkeen jäi hyvä mieli ensimmäistä kertaa neuvolan jälkeen ja tuon käynnin jälkeen olenkin ollut paljon iloisempi kuin koko raskausaikana. Liika nipotus ja huolestuttaminen on tosi ikävää, ainakin minun mielestä.

Mutta sellaista tänne siis. Kaikille teille muille odottajille jaksamista ja yritän nyt hieman useammin käydä täällä ja ehtiä lukea muidenkin kirjoitteluja, viimeistään sitten kun oma äitiysloma koittaa. Niin ja mukavaa alkusyksyä :hug:

Nippu83 ja Elmeri
RV30+
 
Zizilisko: Hui millaiset jalat sinulla!:) Onko kovin kipeät ja hankala olla? Mulla on joskus ollu samanlaiset sillon kun oli kesän ainoot kuumat ilmat, mutta onneksi ei enää... Hyvä että pissa oli sulla kuiteski puhas, ettei eklampsiasta johdu tuo...Hurjat nilkat kyllä. Jaksuja... :hug:

Synnyttämisestä: Mua jnkv mietityttää tuo synnytys, lähinnä se, että millon se tapahtuu, ja kauanko maltan olla kotona sitten kun viralliset supparit alkaa, tavoite on olla ihan viimiseen asti kotona ja mennä sairaalaan vasta kun en enää millään kestä kotona. Ennen raskautta olen kovasti pelännyt synnytystä ja siihen liittyvää kipua, mulla kun on aika alhainen kipukynnys. Nyt raskaana ja lasketun ajan lähestyessä jotenkin en enää niin pelkää/ajattele sitä, vaan suhtaudun siihen niin että eiköhän se mene omalla painollaan. Mun serkulle tehtiin heinäkuussa hätäsektio, kun synnytti yli nelikiloista ja vauvalla oli hieman hankala tarjonta, niin ettei pää tullut ulos, vaikka rt:ssä olikin. Sektio kuitenkin sujui hyvin, ja molemmat oli heti sen jälkeen ok. Muitakin näitä kertomuksia ollut synnytyksen pysähtymisestä jne, kuten oliko se popparin vai kenen tarina tossa eellä....Mutt silti jotenkin aattelen, että jos musta itestä tuntuu, että se ei sieltä alateitse tuu, mä vaan karjun ja vaadin sektion......:) Voihan sitä etukäteen näin suunnitella. Periaatteessa en missään nimessä kuitenkaan sektiota halua, vaan ainoastaan siinä tapauksessa että alateitse synnyttäessä jokin menee "vikaan".....

Satuselle jaksuja! Toivotaan että vaavi pysyy vielä pitkään masussa, ja sitten kun on turvallista menet normaalisti synnyttämään hänet. :hug: Luulen kuitenkin ymmärtäväni AngelEyesinkin pointin, mitä tuossa ajaa takaa.... Että sinun ja vauvan parastasi siellä sairaalassakin yrittivät kuitenkin ajatella, vaikkei se sinusta varmasti ole siltä tuntunut, kun asenne ja tapa esittää asiat olleet siellä ehkä "hieman" harmilliset. Varmasti itse tiedät mikä parasta teille molemmille, ja onhan siitä jo osoitus se, että kotona olet voinut paremmin... :hug: Itse en varmaan olisi uskaltanut sairaalasta lähteä, mutta en olekaan koskaan ollut samanlaisessa tilanteessa kuin sinä nyt (onneksi). Sinun kohdalla tuo ilmeisesti ollut oikea ratkaisu, eikä ainakaan varmasti tee susta sen huonompaa äitiä kuin muistakaan! Voimia ja jaksuja hurjasti, se neulominen tosiaan ainakin mulla pistää monesti ajan suorastaan lentämään! :)

Kirppiina ja masukki 32+2
 
Nirppu: Selällä nukkumista ei suositella siksi, että silloin iso kohtu painaa äidin alaonttolaskimoa tukkoon, ja verenkierto ja laskimopaluu sydämeen heikkenee. Sitä kautta myös sydämestä istukkaan menevä verenkierto voi heikentyä, ja siis sikiön. Mutta tuollaisessa tilanteessa äidille tulee huono olo siinä vaiheessa kun laskimopaluu sydämeen laskee ja verenpaine laskee, ja äiti vaihtaa sitten asentoa, jolloin tilanne korjaantuu....Luulisin, että myös yöllä asento vaihtuu, kuten muutenkin unissaan asentoa tulee vaihdettua. Mutta siitä siis tuo huono olo johtuu selällä nukkuessa.
 
Enpäs taas ole pitkään aikaan mitään kirjoitellut,jos nyt jotain rustailis.
satunen:Minä lähdin myös sairaalasta omin lupineni,kun esikoista odottelin(olin osastolla supistelujen vuoksi,mitkä kyllä lakkasivat nopeasti) ja sain osakseni myös yhtä ikävää palautetta kätilöiltä.Olin silloin 16vuotias ja arvostelivat ihan ääneen ikääni ja kykyäni kantaa vastuuta kun en voinut sinne sitten jäädä..mutta eiköhän ne vauvan hyvinvointia vaan ajatellut.
Paljon olette puhuneet synnytyksestä ja niihin liittyvistä peloista,mulla taitaa olla se peloista omituisin,pelkään nimittäin että oksennan :ashamed: mulla menee pasmat meinaan ihan sekaisin jos oksennan,pelkään sitä niin paljon! tulipas teksiä.. jos nyt kirjottelis useemmin,niin ei tulis tämmösiä romaaneja =) -sgäige ja masuasukki 30+5?
 
Aika paljon olen samaa mieltä kuin KolmePrinsessaa... :|
Minun esikoiseni vietti keskolassa lähes 3kk.
Asut, Satunen, lähellä sairaalaa. Olet nopeasti siellä, jos synnytys alkaa. Saat apua nopeasti. Mutta sillä levolla sairaalassa oli tarkoitus estää se, ettei synnytys vielä ala, että lapsi saa aika kasvaa ja kehittyä. Ettei sen tarvitse olla kauaan sairaalassa.
Sinua ahdisti vuorokausi sairaalassa. Sinä joudut siellä olemaan vielä monta vuorokautta. Jos tilanne kärjistyy ja päädyt (vaikka hätä)sektioon, joutunet olemaan sairaalassa jopa viikon. Ja lapsi siis pahimmassa tapauksessa tehohoidossa keskolassa. Miten luulet siitä selviäväsi, jos jo vuorokausi ahdisti?
Minä olen viettänyt tässäkin raskaudessa jo pari muutaman päivän jaksoa sairaalassa ja saatan joutua sinne pian pidemmäksi aikaa. Kyllä, kyllä se ahdistaa. Kotona on kuitenkin esikoinen, joka sekin tarvitsisi äitiä. Mutta minä tiedän, että olen sairaalassa vain siksi, että lapseni saisi lisäaikaa masussa.
Minä toivon, että sinulla menee kaikki hyvin. Olit kuitenkin mielestäni itsekäs.

Hani ja pikkuinen rv32+6
 
En tiedä miksi tuli tuo silmänisku tonne tekstiin, piti olla sulku kiinni-merkki.

Ja Satunen, kukaan ei varmasti sinua halua satuttaa sanoilla. Kuitenkin kysyit mielipidettä, oletitko saavasi vain itseäsi tukevia mielipiteitä?
Jos lukisit nuo sinun ja muiden viestit ajatuksella, niin törkeimpiä ovat valitettavasti nuo viestit mitkä sinä olet kirjoittanut niille jotka ovat kanssasi erimieltä... Miksi kysyt, jos et kestä eriäviä mielipiteitä ja haluat sitten itse satuttaa muita?
 
mäkin samoilla linjoilla kun AE, kolme prinsessaa ja haniböö..
Se että asuu sairaalan lähellä on tietenkin hyvä asia. Mutta siinä vaiheessa kun synnytys on jo käynnissä, sille ei voi enää mitään tehdä, eli ei auta kakkaakaan jos sinne liian myöhään menee näytille. Vointiahan siellä sairaalassa tarkkaillaan, että se synnytys ei pääsisi käyntiin asti ja lepo on lepoa vuoteessa. Mä kun pääsin supistuksilta kotiin niin multa kiellettiin istuminenkin, saatika seisominen tai kaupassakäynti..
Mutta kukin tavallaan..
Eikä sun tarvi näistä sanomisista vetää hernettä noin pahasti nokkaan. Aikuinen ihminen varmaan kestää, jos joku on vähän eri linjoilla kuin itse. Varsinkin jos itse mielipidettä kyselee.
Voimia toivon silti kovasti sulle sinne raskauteen ja lapsen kanssa elämiseen!
 
satunen89 Tämä on keskustelupalsta ja jokaisella on oikeus tuoda esiin mielipiteensä, varsinkin kun vielä itse kyselit mielipidettä asiasta.

Alkuperäinen kirjoittaja satunen89:
oonko teistä ihan tyhmä ja huono äiti ku lähin sieltä? :ashamed: :'( kotona mun olo oli kyllä heti parempi! Siis en enää ollu masentunu niinku sairaalassa. Vihaan sairaaloita sydämestäni!!
No mielipiteitä on tullut suuntaan ja toiseen ja eipä täällä kaikki voi tuollaisesta riskialttiista toiminnasta päähän taputtaa ja antaa tukea, varsinkin jos on itse sitä mieltä että toimintaa ei ole ajateltu loppuun saakka, mikä sitten tulikin jo esille siun kirjoituksesta myöhemmin.

Miusta KolmePrinsessaa toi napakasti ja asiallisesti esiin ne seikat joita tuollaisessa tilanteessa pitäisi ajatella ja eipä ehkä kuitenkaan tule mieleen.
 
halusin tukea, en haukkumista! Tiedän OSAAN OLLA MINÄKIN VI**MAINEN JOS HALUAN! Ja niin todella olenkin jos sille linjalle lähdetään ja sille ei sitten loppua näykään..

Mulla ahistaa tämä kaikki. Olin itsekäs oon sen jo myöntäny itselleni, miksei kukaan vaan voi antaa jo olla?

UNOHTAKAA KAIKKI! mua vaan potuttaa muutenki kaikki. Anteeksi avautumiseni mutta eniten se kun ihmiset haukkuu vaikka tiedän varsin hyvin mitä tein. Annetaan SIIS JO OLLA JA UNOHDETAAN JOOKO? :'(

ja tosta HUITSHAPELIN tekstistä voi päätellä sen että nyt mua aletaan kattoa mun iän takia..
voi jeesus mitä porukkaa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja satunen89:
oonko teistä ihan tyhmä ja huono äiti ku lähin sieltä? :ashamed: :'(
Nyt pitäisi tämän tilanteen rauhoittua kyllä... Eihän tässä nyt kannata riehumaan ja raivoamaan alata eikä varsinkaan elämäniloaan menettämään jos et saanut niin mieluisia vastauksia kysymykseen, jonka meille esitit. Toki tämä on paikka, josta saadaan tukea raskauden aikana ja sen jälkeenkin, mutta kyllä täällä ihmisiä välillä herätelläänkin toimimaan vauvan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Teit sairaalassa valintasi, lähdit kotiin. Se oli sillä hetkellä mielestäsi parhain vaihtoehto eikä kukaan voi tietää millainen fiilis sinulla oli sillä hetkellä. Mutta sitä tosiasiaa ei kannata kumota, että riskin otit. Sen varmaan itse jo tiedätkin. Itse olisin jäänyt sairaalaan vaikka kuinka kammoaisin paikkaa.

Nyt toivon kuitenkin, että jätät filmtownissa ym. ravaamiset ja oleskelet vain rauhassa kotona, niinkuin lääkäri sinulle ilmeisesti määräsi. Toivottavasti vauva jaksaa olla masussasi vielä pitkään! Ja puhu ihmeessä mielipahastasi (ja kaikesta muustakin) miehellesi! Parisuhteessa ei kannata vaieta, jos siitä tahtoo pitkäkestoisen.

Voimia sinulle!

Adette
 
Satunen, olet nyt tilanteessa, jossa tarvitset kaiken mahdollisen tuen. KolmePrinsessan ja Haniböön teksteissä on kuitenkin ajatusta, jospa lukisit ne nyt uudelleen niin, että ajattelisit että ne tarkoitettu sinun ja lapsen tilanteesta huolestuneena? Ei ole varmastikaan tarkoitus pahentaa tilannettasi. Etkä varmasti oikeasti tarkoita, että olisi palstalaisten vika, jos nyt synnytät? Jos kadut lähtöäsi sairaalasta, voithan mennä sinne takaisin? Mikään ei ole myöhäistä vielä, sinulla on oikeus muuttaa mielesi ja mennä sinne takaisin...

Ainakin täällä päässä tilanteesi kuulostaa nyt siltä, että vauvaa se ei ainakaan auta, tarkoitan sitä että taidat käydä aika ylikierroksilla nyt? Jospa menisit miehen luo ja kertoisit ajatuksesi, ja jos YHTÄÄN TUNTUU, menisit sairaalaan nyt uudelleen?

En mitenkään yritä pahentaa oloasi, vaan täällä päässä on huoli teistä molemmista.

Kirppiina
 

Yhteistyössä