Lokamassujen 2009 oma pino:)

Hei taas!!
Kylläpä on mukavan aktiivista kirjoittelua, muutaman päivän on poissa niin jo vain on mooooonta sivua tullut tekstiä!!! =)
DsariaLOnnittelut kihlauksesta!!! Olipas romanttista!!! :heart:

Isot lohtuhalit kaikille huonoja uutisia saaneille. Tsemppiä uuteen yritykseen!!!

Tervetuloa kaikille uusille!! =)

Huh, huh mikä alkuviikko takana... Sunnuntaina ajattelin et nytkö tämä pahoinvointi alkaa näin rajuna... Mutta kyseessä olikin ah niin ihana noro-virus (kummipojalta lauantain kyläreissulta...). Siis aivan järkyttävää! Toivon totisesti että ei osu kohdalle!!! Sunnuntai päivästä maanantai aamuyöhön olen sitten oksentanut ja ripuloinut tauotta!! Huoh... Eilinen ja tämä päivä ollaan miehen kanssa maattu vierekkäin sohvalla saikulla ja nyt vasta alkaa elämä voittaa. Ruoka ei vieläkään maistu, ja pientä pahoinvointia on edelleen. Taitaa tämä pahoinvointi olla nyt sitten masu asukin aiheuttamaa, kun miehellä ei sitäkään ole ollut eilisen jälkeen...

UÄ-uutisia: Jotain hyvää saikusta: mies pääsi tänään mukaan ultraan. Selkeä sydämen syke siellä näkyi!!! :heart: Sikiön ja kohdun koko vastasivat täysin viikkoja (joita nyt 7+4). Mikä jännitys aamulla ja MIKÄ TUNNE kuulla "vahva syke näkyy...". Itkuhan siinä tuli! Nyt tämä alkaa jo konkreettisemmalta tuntua!! Tästä huolimatta odottelemme viikkoon 12 ennen asian "julkistamista". Toki muutamat ystävät tietää, jotka ovat koko lapsettomuus ajan olleet tukenamme. Huh, siis tuntuu uskomattomalta että näin voi käydä kaikkien vastoinkäymisten ja hoitojen jälkeen...ja vielä luomuna!!!!
LA ilmeisesti muutamalla päivällä siirtyi, gynen laskun mukaan 3.10.
23.2. on ensimmäinen neuvola, se on tässä seuraava jännityksen kohde. Mutta...Minulla on ÄITIYSKORTTI!!!! Pienet on huvit, mutta sitä ja "kirpun" UÄ kuvaa on nyt koko päivä pyöritelty...
Aivan IHANAA tiistai päivän jatkoa kaikille! =)

Mariska75 & kirppu 7+4

 

Moi kaikille!

Näillä näkymin laskettuaika olis joskus 18.10... Eli viikkoja olis joku 5+2..
Ultrassa kai se sit viimestään selviää, mulla kun kierto on ollut ihan maailman epäsäännöllisin. Tikutusten perusteella ovis oli tuolla 23-25.1.
JOten näin mennään siihen asti, kunnes on uä. Kolmas lapsi olisi tuloillaan, meillä on jo poika pian 7v ja tyttö 3v.
Viime vuonna myin jo vaunut ja kaikki pois, mutta kummasti se mieli sitten taas muuttuikin...
Jännää se, ettei mulla ole vielä mitään isompia oireita. Esikoisesta oksensin yörä päivää, tytöstä olin ihan sairaalloisen väsynyt. Nyt ainoastaan rinnat kipeät, ja outo tunne alavatsassa... Tuntuu niin epätodelliselta sinne ultraan asti. Ensi viikolla on eka varsinainen neuvola, tähän asti oon puhunut tädin kanssa vain puhelimessa...

 

Heippa!

Osanottoni kaikille, joilla ei pikkuinen pysynyt matkassa. Kovasti tsemppiä teille!

Kävin tänään varhaisultrassa, kun alkoi olla niin epäuskoinen olo tästä hommasta. Henkeä joutui pidättelemään kun lääkäri oli niin pitkää hiljaa ja tuijotti näyttöä. Huokasin helpotuksesta kun hän vihdoin totesi, että "kyllä täällä joku väpättää" ja selvä syke siellä näkyi! Suosittelen kyllä kaikille ultraan menoa! Sain siitä itse ihanan mielenrauhan kun ehdin pelätä jo kaikkia ikäviä vaihtoehtoja. Nyt voi rauhassa sitten odotella np-ultraa. Ensimmäinen neuvolakäynti on perjantaina, joten sinne seuraavaksi. Alkaa tämä pikkuhiljaa muuttua todemmaksi =) HUI!

 

Suuriosanottoni menetyksen kokeneille :hug: Koskaan niitä ei toivoisi tapahtuvan, mutta eihän se elämä niin mene vaikka kuinka toivoisi.. Voimia jatkoon, ja toivotaan, että uudet pienet elämänalut saisitte pian kasvamaan ja kehittymään :heart:

Toivo82: Onnea hyvistä ultrakuulumisista :heart: Millä viikoilla olit ultrassa, saitko kuvia mukaan ja erottaako tällainen normaali-ihminen kuvaruudulta mitään? Itsellä maanantaina siis se ultra, ja niin kovasti toivon näkeväni ruudulla :heart: -sykkeen...

Dsarial Onnea paljon kihlautumisesta :heart:

Kassulle tsempit ultraan, pakko käydä kurkkimassa uutisia myöhemmin/aamulla

Mariska75 Onnea hyvistä ultrauutisista ja ennen kaikkia :heart: -sykkeestä. :heart: Näkyikös siellä selvä papu jo noilla viikoilla?

Pikki Toivottavasti siellä sitten ensi viikolla kunnolla näkyisi ja varmistuisi raskaus.. Nuo vanhat laitteet on kyllä varmaan melko hanurista.. Eikös ne pikkuhiljaa niitä voisi jo uusia...

Ja monen muunkin kuulumiset olen lueskellut, mutta hatara pää ei muista kaikkea Mutta kaikille terveiset täältä suunnalta, ja pienille kovasti taistelutahtoa :heart:

(.) Täällä päin tarvitsee mamma todellista taistelutahtoa.. Meinaan pahoinvoinnin kanssa.. Yököttää aivan 24/7, ja mikään ei oikein mene alas, kylmä vesi ja hapankorppu juur ja juur.. Mutta eiköhän tämä tästä :heart:

Kuumeilija ja PieniPippuri 6+3 :heart:

 

Onneksi olkoon Mariska75 ja Toivo82 sykkeistä!!

Täytyy sanoa, että mulla alkoi huoli nostaa päätään ton ultran jälkeen... Vaikka se lääkäri sanoikin että se kuva on niin rakeinen että on vaikea näillä viikoilla sanoa mikä niistä pisteistä on se alkio... Mutta SILTI!!! No, se lääkäri kyllä sanoi että alkion koko näillä viikoilla on vasta 1-2mm mutta viikon päästä jo n. 8mm. Eli silloin pitäisi erottua yksi isompi piste. Ja silloin viikkoja ois jo 6+5, eli luulis edes jotain näkyvän.

Tänään ollut pahin kuvotuspäivä tähän mennessä. Esikoisesta oli lievää pahoinvointia ja sekin oli pahimmillaan 9. raskausviikolla. Tää tänhetkinen raskauspahoinvointi on sitä luokkaa, että varmaan 9. viikolla halaillaan pönttöä ahkerasti jos tää tästä vielä pahenee.

 

Vastaan vielä Kuumeilijalle, kun sun viesti oli tullut melkein samaan aikaan. Se lääkäri sanoi, että sille pitäis olla kuukauden sisällä tulossa uusi ultrauslaite. Ois kiva, jos se sattuis tulemaan ennen ensi tiistaita, mutta taitaa olla toiveajattelua.. :attn:

 

Chiralle heti alkuun iso :hug: Toivotaan että pääset pian takaisin ja tuolloin kaikki sujuisi ennemmän kuin hyvin :heart:

Hyvistä ultra uutisista onnea =)

Täällä on tosiaan iskenyt tasainen etova olo...koko päivä mennyt tasaisessa heikossa tilassa ja aamulla tuoreen kahvipurun tuoksu sai yökkäystä aikaiseksi ja oli mentävä vaakatasoon, ettei taju menisi :x

Joku kyseli hyviä neuvoja oksettavaan oloon ja taisi löytääkkin itselleen sopivan konstin...yksi keino on myös tuo akupisteen painaminen, mihin myös ne Seaband rannekeet vaikuttavat, linkki löytyy kai edelliseltä tai edellisiltä sivuilta, itsellä nuo ainakin auttaa tosi hyvin ja säästää rahaa, kun ei tarvitse erikseen saman asian hoitavaa ranneketta ostaa
Maha se senkuin tulee turpeammaksi päivä päivältä...aamuisinkin on jo ihan möhöllä...en enään tiedä onko kyseessä normi turvotus vai yrittääkö maha tosiaan tulla jo nyt hiljalleen esiin
Ei tuokaan olisi mikään outous, kun edellisen raskauden päättymisestä ei tosiaan ehtinyt kulua plussa testiin mennessä kuin 11kk...huh, voikun sentään selviäisin omissa housuissani siihen rv15 asti edes

Sen kummempia pulisematta lähden jatkamaan höyryämistä pojun kanssa :wave:

paapelo+poju+Tiuhti 7+3

 

Ihanaa että alkaa monella jo olla eka ultra käytynä ja sykkeet löytyneet. Kyllä se varmasti hiukan helpottaa sitä alun epävarmuutta.
Oletteko kaikki käyneet jossakin yksityisellä vai tarjotaanko missään kunnallisella puolella varhaisultraa? Mitäs se sitten maksaa, noin suunnilleen?
En ole itse vielä edes neuvolaan soittanut, mutta onneksi sain kampaajan varattua. =)
Nimittäin ehkä tämä nyt sitten on raskausoire, että hiukset rasvoittuu tosi pian, joka aamu saisi olla pesemässä, lisäksi naama näyttää muutenkin vähemmän hehkeältä, muutama näppylä noussut sinne tänne, tummat silmänaluset ja turvonnut olo kaikinpuolin. Joten toivottavasti mä kampaajan jäljiltä näytän vähän enemmän ihmiseltä.

 

Kuumeilija: Nyt on laskurin mukaan tasan 7+0, mutta lääkärin mukaan ultra-laite kertoi viikoiksi 6+4. Lääkärin mukaan ultra-laite antaa yleensä muutaman päivän jäljessä nuo raskausviikot (eli en nyt ihan ole varma kumpaa mennään, mutta näillä paikkeilla) Pikkupapu erottui ihan selvästi meikäläisellekin ja näin myös syke-väpätyksen selvästi. Kokoa oli 6,8mm. Kuvan sain mukaan ja oli ihan kiva miehellekin näyttää jotain todellista. Oli siis kiva kokemus Kyllä sinunkin massusta varmasti jo maanantaina erottaa asukin!

 

Meillä on yksityisellä tuo varhaisultra kun viikkoja kasassa 6+5. Meillä kunta tarjoaa ilmeisesti vasta sitten varhaisu:n jos on aiemmissa raskauksissa ollut ongelmaa tai mikäli alkaa vuotaa kunnolla verta/epäillään km:a.

Mitäs teillä muilla tuon varhaisultran kanssa: onko mies ollut mukana? Meillä toinen osapuoli vaatimalla vaatii, että mukaan on päästävä...onhan se kiva toisaalta, että on mukana ja tukena siinä tapauksessa jos jokin vialla ja tietysti kyseessä myös hänen onnensa ja kova odotus on miehelläkin päästä näkemään pieni syke. Ja synnytystä yms. silmällä pitäen : Ehkä se on miehelle nyt jo hyvä totutella siihen, että lääkärit tutkii mua ja joku sisäultrakaan on tuskin synnytykseen verrattuna yhtään mitään

 

:hug: Chiralle ja voimia!

Onnea hyvistä ultrakuulumisista!

 

Me ei olla varhaisultraan menossa, mutta mies ei jättäisi mitään ultria väliin mistään hinnasta.
Nuo kaikenmaaliman sisätutkimus toimen piteet kestää niin hetkisen vain, että mieskään ei esikosta ehtinut edes nolostelemaan olemassa oloaan
Ja itse synnytyksessä se tilanneo n niin totaali erilainen, että siinä ei mies kyllä edes miettinyt, kun kätilö kävi katsomassa tilannetta, kyseli tohkeissaan, että onkos paikat levinnyt jo lisää, kun mamman naama ainakin näyttää niin kiukkuselta

Niin ihan tämmöinen galluppi esikoistaan odottaville:

Minkälaisia mielikuvia teillä on itse synnytys tilanteesta?
Miltä siellä näyttää, huoneessa olevien henkilöiden määrä (onko lääkäreitä tms) ja tilanne yleensä alusta loppuun.

Itsellä oli niin oudot mielikuvat alussa, jotka kuitenkin muuttuivat ajan kanssa, mutta eivät pitäneet pätkääkään paikkaansa edes synnäri tutustumisen jälkeenkään, kun muistelin synnytyksen jälkeen mielikuviani

Tarkoitus ei siis ole missään nimessä nauraa kellekkään, vaan ihan vertaan omiin mietintöihini esikoisen ajalta ja tietty samalla voi saada ehkä pelottavatkin mielikuvat oikaistuksi

 

Mitäs teillä muilla tuon varhaisultran kanssa: onko mies ollut mukana?
No, ensimmäistäkään ultraa ei oo vielä ollu, mutta of course on mukana jos ei vaan työt sitä mitenkään estä

anelie: on ollut päiviä jolloin ei oireita pahemmin ole, ja sitten taas semmosia ettei ole epäilystäkään. Tissikipu kylläkin on aina, mutta noi muut turvotukset, vatsan nipistelyt, väsymykset jne ei välttämättä ole ollut joku päivä.

 

Ei ole oireita joka päivä, eilen oli esimerkiksi aika oireeton olo
Tänään sitten ollut kunnolla;alavatsakipua,turvotusta,kuvotusta.. Onko kellään muulla ankaran flunssainen olo??Mulla ollut jo toista viikkoa,epäilen että raskausoire sekin,koska varsinainen flunssa ei ole tullut päälle.. :snotty:

 

Mulla ois se synnytyssairaala KYS, siis kun tuossa listassa ei ollut. Siitä la. en oo aivan varma, että oisko se se 22.10 suunnilleen, viimesten menkkojen mukaan se ois kai 18.10. mutta kun se kierto on pitempi, mutta vaihtaa sitten tuonne kun pääsis sinne neuvolaan asti ensin ja sitten ultraan joskus... Noh, ei kyllä sinne asti osaa ajatella todellakaan vielä! Pitäs neuvolaan soitella, kuhan kerkeis. Ois kyllä kiva se varhaisultra, mutta eipä varmaan viitsi mennä. Jospa sitten neuvolassa kuulee sydämen sykkeet!!! :heart: Nyt pitää lähtee nukuttamaan tuo pikku riiviö, keittiön kaapeilla kolistelemassa, kun äiti koneella!

 

Ohoh, onpas täällä vilkasta.

Pahoitteluni teille ketkä olette saaneet huonoja uutisia ja uusille tervetuloa joukkkoomme.

Pahaolo ei ole lainkaan niin paha kuin viimeviikolla Mutta nälkä ja turvotus on kyllä aika mahtava. Mulla on nytkin vanhat äippähousut jalassa, oli ihan ihana tunne kun vetäsin ne illalla jalkaani, eipä kiristä nyt mistään Ajattelin että tänään joudun paljastamaan uutisen äitille kun se ilmoitti mulle ihan tohkeissaan että mun serkku saa kesällä vauvan mutta hän vain selitti koko ajan siitä serkusta. Meinasi multakin salaisuus lipsahtaa mutta sain vielä sen pidettyä.

Varasin tänään itselleni sen neuvola-ajan, teillä kaikilla muilla kun se tuntui olevan jo ihan lähipäivinä. Mulla se on vasta rv 9 eli kuukauden päästä vasta :| Miten mä jaksan oottaa sinne saakka.

 

Mepuli Sama päivä ja sama sairaala

 

Onnea ultrassa käynneille hyvistä ultrakuulumisista

Pahaan oloon apua...

Mä oon huomannu että mehujäät auttaa.
Tänä aamuna kokeilin että pistin eilen illalla kiiwin yöpöydälle oottamaan aamua ja söin sen aamulla ennen ku nousin ylös.
Ei tullu läheskää niin huonoa oloa.
Toinen mikä on niin se että ei päästä nälkää yllättämään...
Maha jos pääse tosi tyhjäks niin yök mikä olo

Huomenna vaihtuu viikot :heart:

*Talvicci ja papu rv.6+6* :heart:

 

Pahoittelut kaikille joilla vaavi ei pysynyt matkassa, on se aina vaan niin surullista :ashamed:

Esikoinen tekee hampaita ja on kiukkunen kuin ampiainen :kieh:
Sai vielä lisäksi kauhean yskän ja nuhan ja nyt on jo itkeskellyt muutaman kerran tuolla sängyssä. Mitähän tästäkin yöstä tulee??
Muutenkin on niiiin väsynyt olo koko ajan ja töissä pitäis jaksaa olla reipas ja touhuta lasten kanssa. Kaipa tää tästä.

Kaksi yötä neuvolaan on, laskin aivan itse jännää jännää vaikka kaikki periaatteessa tuttua on. Eniten jännään sitä koska postiluukusta kolahtaa kutsu ultraan

Mutta nyt on pakko sanoa kaikille kauniita unia =)

Inka 8+1 :heart: :heart:

 

Paapelo kyseli seuraavaa: 'Minkälaisia mielikuvia teillä on itse synnytys tilanteesta?
Miltä siellä näyttää, huoneessa olevien henkilöiden määrä (onko lääkäreitä tms) ja tilanne yleensä alusta loppuun'

hmmm...mulla mielikuvat menisi jotenkin näin: synnytys alkaa kotona ja olen heti ihan tuhannen paniikissa ja raivona (kipuherkkä kun olen ja silloin kun sattuu, niin kukaan ei saa olla lähellä !) ja valmiina ryntämään synnärille...perille päästyämme vaatisin varmasti heti kaikki mahdolliset kivun lievitykset ja todennäköisesti kuulisin, ettei mitään vielä siinä vaiheessa anneta...olisin siis entistä enemmän peloissani ja raivona ! Kuvittelen, että meidät vietäisiin tavalliseen sairaalahuoneeseen odottamaan, että kohdunsuu tarpeeksi auki ja aina välillä huoneessa pyörähtäisi hoitsu katsomassa onko kaikki ok. Jossain kohtaa toivottavasti saisin epiduraalin . Kun kohduns. tarpeeksi auki, niin meidät vietäisiin sellaiseen leikkaussalihuoneen näköiseen, ankeaan tilaan, jossa häärisi ainakin kaksi kätilöä (no okei yksi jos on kova ruuhka) ja siitä en ole varma onko lääkäriä paikalla...sitten ponnistettaisiin niin kauan, että pieni ulkona. Sellainen kuva siis lyhennetysti mulla tiloista ja henkilökunnasta sekä synnytyksestä...paljon varmasti eri tunneskaaloja käydään läpi ja monia eri kivun asteita...synnyttäminen pelottaa, mutta jos tämä pieni sinnittelee koko matkan kyydissä, niin lupaan sen kestää reippaana :heart:

 

Oireista:
On ollut vaihtelevaa ja tuntuu että yhden oire vapaa päivän jälkeen tulee tuplana takaisin kera jonkun uuden oireen joka on kummallisempi, kuin aikaisemmat. Kuten tänään...aamulla oli yöpaita tahriintunut esimaidosta...pieniä pisaroita on tullut siitä asti kun imetyksen lopetin ja siitä on nyt noin 10kk aikaa, mutta ei ole kertaakaan jättänyt länttejä...päivän ja illan aikana ei ole tullut lainkaan.
Taitaa olla tosiaan totta, että rinoilla on muisti ja alkavat jo vähän turhan aikaseen meijeribisnekseen ryhtyä

 

hugoliina:
tuo kuulostaa samalta kuin omat mielikuvani esikosta
Lohduttaa voin, että vaikka aikaseen menisitte niin ette joudu eristykseen mihinkään huoneeseen, ainakin kättärillä ja naikkarilla saa kuljeksia päivystys polin tiloissa vointinsa mukaan.
Kun Selvää (n.3-5cm ) avautumista on tapahtunut pääsee synnäri osastolle, jossa tarjolla on syötävää, jugurttia, hedelmiä, mehua, kahvia, teetä ym. Synnytys huone on tilavahko, sisältää oman veeseen, jossa on pieni suihku, myös liikkumatilaa löytyy ja halutessaan saa huoneeseen kiikkukeinun ja mahdollisesti ison jumppa pallon. Kivun lievityksenä epiduraalia SUOSITELLAAN annettavaksi vasta kun avautumista on tapahtunut n.4cm...tällöin yleensä avautuminen jatkuu normaalisti myös oksitosiinin avittamana, mutta aiemmin sen saa jos on todella hankalaa...toki tarjoavat ensin muita kuten ilokaasua, tai muita lempeämpiä puudutteita.
Henkilökuntaa huoneessa ei normaalisti ole kuin yksi kätilö ja lopulta kaksi kun vauva on jo syntymässä...tämä toinen vain kirjaa tilanteita koneelle.
Ponnistus vaihe on sekin hyvin rauhallinen (siis jos mahdollista ja kaikki sujuu hyvin), lääkäri kutsutaan vain pakkotilanteessa paikalle (esim vauvan virheasennon, suuren koon takia ilmaantuvan hartia jumiutumisen vuoksi tai arvioimaan odottamatonta muuta käännettä ja tietysti jos synnytystä joudutaan avittamaan imukupilla tai pihdeillä ), ei muutoin...anestesia lääkäri tulee käväisemään, jos otat epiduraalin.
Miehen kanssa saatte olla suuren osan ajasta kaksin ja huonetta saatte käyttää kuten parhaaksi katsotte.
koko synnytys tilanne pyritään sairaalasta huolimatta rauhoittamaan...ei siis samaa huutoa ja ryysistä, kuin Jenkkilässä noin esimerkkinä =)

Nuo apukeino asiat saattavat kuulostaa pelottavilta, mutta itse tilanteessa on niin turtana (ei tajuttomana, mutta haluaa vain saada lapsen ulos) ettei näihin asioihin osaa suhtautua pelolla vaan lähinnä ehkä jännityksenä ja osaltaan helpotuksen tunteella, että kaikki on ihan pian ohi.
Joten toivon etten ketään pelotellut noilla maininnoilla

Jotkin pienet käytännöt voivat vaihdella paikoittain, mutta pääasiassa toimii näin, jos kaikki sujuu normaalisti.

Ja normaalisti kaikki saatavilla olevat kivunlievitykset ovat tarjolla äidille, joten niiden saatavuutta ei kannata murehtia, sen saa mitä tilaa

 

Huomenia kaikille!

Nyt tulee ihan vaan omaa napaa... Mun pahoinvointiin ei auta enää edes jatkuva syöminen! Voi järkky mikä olo koko ajan. Ja tänään olis ne kynttiläkutsut! Leipoa pitäisi ja siivota aivan hirveesti! Mieskin joutuu oleen myöhempään töissä niin ei oikein voi auttaa. Itku pääsee pian! Pitäis varmaan hakea niitä B vitamiineja apteekista, jos ne vaikka auttais.

Sellasta huonoa mieltä täälä...

miltski ja papu 6+1

 

HYVÄÄ huomenta! Eilen illalla oli se ultra. Mieheni ei lähtenyt mukaan, kun jäi neljän muun muksun kanssa kotiin. En muista että olisi ollut mukana ultrissa, paitsi kerran olemme käyneet 4D-ultrassa ja siellä olimme koko senaikainen perhe (odotinkohan kolmattamme). Ei johdu siitä, etteikö haluaisi, mutta työt tai muiden lasten hoitojärjestelyt ovat usein estäneet. Mieheni ei ole ollut synnytyksissäkään kuin kahden ekan kanssa mukana.Kolmas tuli 10 minuutissa sairaalan käytävälle kun mieheni oli työmatkalla ja neljäskin tuli nopeaan, mutta silloin olimme päättäneet, että mieheni jää hoitamaan muita kotiin. Meillä kun ei ole tukiverkostoa lähellä (isovanhempia esim) ja tunsin että minulla on rauhallisempi olo, kun tiedän että lapsilla on kotona tuttu ja turvallinen olo :heart: Mutta siitä ultrasta :wave: Maikki oli kasvanut hurjasti siitä edellisestä 2mm:stä ja oli nyt yli 10mm :heart: Itse en osannut ruudulta sykettä tihrustaa, mutta lääkäri sanoi että vahva ja hieno syke näkyy. Kuva, jonka saimme kotiin, oli hieno ja yllättävän selvä. Toisen kaksosen sikiöpussi ja muut olivat surkastuneet pois ja hävinneet kokonaan, joten siitäkin huoli pois sitten. Olo oli huima vaikka viidettä jo odotan! Siinä makasin gynepöydällä ja kyyneleet valuivat ja sanoin taas kerran, kuinka uskomaton Luonto onkaan! Nyt uskaltaa olla "enemmän" raskaana ja ostin sen kunniaksi mammapuseron alennusmyynistä.Pienet on huvit, joo. Ensiviikolla eka neuvola ja sekin jännittää näinkin "konkaria", koska on ihan outo neuvola ja uudet tädit

Nyt pakkaamaan, kun lähden illalla lasten kanssa junalla Lappiin :wave:

 

kassu
On se ovela miten tosiaan "konkariakin" osaa pelottaa ja hirvittää aivan kuin ensimmäistä odottaisi.
Onko se sitten tämä ikä ja tieto mikä tekee sen että ottaa asiat taas herkemmin.

Oireista sen verran, et en tosiaan tajua, miten voi olla näin tuskastunut ja ahdistava olo, vaikkei mahaa ole vielä ollenkaan. Turvotus sen sijaan ihan mieletön ja paha olo lähes koko ajan..