Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Vauvat ja taaperot
Lokakuussa 2010 syntyneet
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Sinin, post: 23660590, member: 68750"]</p><p><strong>Lavelyn</strong> Mekin oltiin vasta flunssassa ja kesti aika pitkään. Sitten kun muuten alkoi olo jo helpottaan, tuli yskä joka ei sekään ollut kovin kiva. Toivottavasti paranisitte pian!=)</p><p></p><p>Mun äitiysloma päättyy kesäkuun alussa ja mies jää silloin isäkuukaudelle. Mä pidän silloin "kesäloman" ja isäkuukauden jälkeen jään hoitovapaalle tuonne lokakuun loppuun asti. Mahtavaa kun mies on kotona 2kk, kun pitää isäkuukauden jälkeen putkeen kesäloman.<img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p>Olipas sulla Lavelyn pitkä synnytys kyllä.:| Jos jaksatte lukea, niin mäkin voisin kertoa oman tarinani.=)</p><p></p><p>Mun laskettu aika oli siis 6.10. ja olin jotenkin ajatellut, että synnytys alkaisi ehkä jo ennen sitä kun yksityisellä käydessäni sain lasketuksi ajaksi 3.10. Mut toisin tietenkin kävi. Laskettu aika tuli ja meni ilman mitään tuntemuksia. Sitten rv 40+4 heräsin yöllä supistuksen omaisiin tuntemuksiin. Yritin nukkua koska väsytti, mut jossain vaiheessa aloin sitten kellottamaan suppareita, koska en nukutuksikaan saanut. 10-20 minuutin välein niitä tuli sitten koko seuraavan päivän enkä monista yrityksistä huolimatta saanut nukuttua ollenkaan. Sitten kun päivä alkoi vaihtui illaksi, aloin olla jo aika väsynyt kun en ollu saanu nukuttua ja arvelin et ens yönäkään en saisi nukuttua. Ysin aikaan illalla soitin sitten Jorviin ja kysyin voisinko/pitäiskö tulla jo. Sieltä sanottiin että olla kotona niin kauan ku vain pystyy. No päätettiin sit kuitenkin miehen kanssa alkaa pakkaamaan tavaroita ja tekeen eväitä ja lähdettiin kymmeneltä sairaalaan tarkistaan mikä tilanne on ja pyytään jos saisin jotain nukahtamislääkettä tai vastaavaa et saisin levättyä. Sairaalassa tarkistettiin tilanne, olin 2cm auki. Sanoivat että voivat antaa rauhoittavaa lääkettä nukahtamiseen jos jäädään sairaalaan yöksi tai sit voidaan lähteä kotia muutamaks tunniks. No lopulta päätettiin jäädä sairaalaan yöksi. Sain rauhoittavaa lääkettä ja päästiin synnytysosastolle erilliseen perhehuoneeseen nukkumaan. Paitsi että enhän mä sit ehtinyt ees nukahtaa kun supistukset koveni tosi paljon ja lapsivettä vuoti jonkin verran koko ajan. Kolmelta sanoin miehelle et nyt en enää kestä, soitatko kelloa, haluan jotain kipulääkettä. Olin sit silloin 4cm auki ja sit pitikin lähteä synnytyshuoneeseen. Sain aika piakkoin epiduraalin kun olin tosi kipeä (ja väsynyt). Yritin nukkua, mut koko ajan oli joku häsäämässä siinä mun ympärillä. Epiduraalin vaikutus kesti ehkä 2h ja sit pyysin jo uutta satsia jonka sainkin. Tosin toisen epiduraalin vaikutus oli aika minimaalinen ja jouduin kärvisteleen sitten kipujen kanssa aamuiseen vuoronvaihtoon saakka. Ponnistamisen tarvekin alkoi kuudelta aamulla, mut kahdeksalta vasta sain alkaa ponnistaan ku aamuvuoron kätilö tuli tarkistaan mun tilanteen ja olin 10cm auki. Silloin ajattelin, että ihanaa, puolen tunnin sisään tää on ohi ja saan meidän masuasukin syliini. No vaikka kuinka ponnistin, tuntui et laps ei vaan tuu ulos. Olin jo ihan poikki, jalat tärisi ja tuntu et musta ei löydy enää yhtään energiaa. Lopulta 50minuutin ponnistamisen jälkeen, tyttö syntyi klo 8.52. Kun vauva oli ulkona, en pystyny tekeen muuta kuin itkemään onnesta. Sain tytön syliini ja hän tapitti mua suurilla ihanilla silmillään ja todettiin miehen kanssa, että oltiin saatu täydellinen tyttö.:heart: Alkuun tyttö oli niin kova nukkumaan, et ei meinattu saada häntä syömään rinnalla, aina vain nukahti saman tien. Oltiinkin sitten yks extra päivä vielä sairaalassa, että saadaan varmistettua et tytön paino lähtee nousuun ja oppii syömään. Lopulta oppi syömään rintakumen kanssa.</p><p>Noista lääkkeistä ja puudutuksista.. Mulle sattu aika ikävä anestesialääkäri joka oli tosi töykeä niin mulle kuin hoitohlökunnallekin. Hän oli sitä mieltä et mulle ei sais antaa koko epiduraalia, koska hänen mielestä nukuin (kun pidin silmiä kiinni ja yritin kestää kovaa kipua). Näin se vain menee, et jos et osaa ilmaista että olet kipeä, voi lääkkeet jäädä saamatta. Mut ajattelen silti ihan hyvillä mielin synnytystä ja sanoinkin kätilölle että toivottavasti tavattais samoissa merkeissä uudelleen.<img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /> Meillä siis toinen ollut koko ajan haaveissa.</p><p></p><p>Nyt tyttö alkaa hermostua, kun päikkäriaika lähenee ja lähdetään ulkoileen.=)</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Sinin, post: 23660590, member: 68750"] [B]Lavelyn[/B] Mekin oltiin vasta flunssassa ja kesti aika pitkään. Sitten kun muuten alkoi olo jo helpottaan, tuli yskä joka ei sekään ollut kovin kiva. Toivottavasti paranisitte pian!=) Mun äitiysloma päättyy kesäkuun alussa ja mies jää silloin isäkuukaudelle. Mä pidän silloin "kesäloman" ja isäkuukauden jälkeen jään hoitovapaalle tuonne lokakuun loppuun asti. Mahtavaa kun mies on kotona 2kk, kun pitää isäkuukauden jälkeen putkeen kesäloman.:) Olipas sulla Lavelyn pitkä synnytys kyllä.:| Jos jaksatte lukea, niin mäkin voisin kertoa oman tarinani.=) Mun laskettu aika oli siis 6.10. ja olin jotenkin ajatellut, että synnytys alkaisi ehkä jo ennen sitä kun yksityisellä käydessäni sain lasketuksi ajaksi 3.10. Mut toisin tietenkin kävi. Laskettu aika tuli ja meni ilman mitään tuntemuksia. Sitten rv 40+4 heräsin yöllä supistuksen omaisiin tuntemuksiin. Yritin nukkua koska väsytti, mut jossain vaiheessa aloin sitten kellottamaan suppareita, koska en nukutuksikaan saanut. 10-20 minuutin välein niitä tuli sitten koko seuraavan päivän enkä monista yrityksistä huolimatta saanut nukuttua ollenkaan. Sitten kun päivä alkoi vaihtui illaksi, aloin olla jo aika väsynyt kun en ollu saanu nukuttua ja arvelin et ens yönäkään en saisi nukuttua. Ysin aikaan illalla soitin sitten Jorviin ja kysyin voisinko/pitäiskö tulla jo. Sieltä sanottiin että olla kotona niin kauan ku vain pystyy. No päätettiin sit kuitenkin miehen kanssa alkaa pakkaamaan tavaroita ja tekeen eväitä ja lähdettiin kymmeneltä sairaalaan tarkistaan mikä tilanne on ja pyytään jos saisin jotain nukahtamislääkettä tai vastaavaa et saisin levättyä. Sairaalassa tarkistettiin tilanne, olin 2cm auki. Sanoivat että voivat antaa rauhoittavaa lääkettä nukahtamiseen jos jäädään sairaalaan yöksi tai sit voidaan lähteä kotia muutamaks tunniks. No lopulta päätettiin jäädä sairaalaan yöksi. Sain rauhoittavaa lääkettä ja päästiin synnytysosastolle erilliseen perhehuoneeseen nukkumaan. Paitsi että enhän mä sit ehtinyt ees nukahtaa kun supistukset koveni tosi paljon ja lapsivettä vuoti jonkin verran koko ajan. Kolmelta sanoin miehelle et nyt en enää kestä, soitatko kelloa, haluan jotain kipulääkettä. Olin sit silloin 4cm auki ja sit pitikin lähteä synnytyshuoneeseen. Sain aika piakkoin epiduraalin kun olin tosi kipeä (ja väsynyt). Yritin nukkua, mut koko ajan oli joku häsäämässä siinä mun ympärillä. Epiduraalin vaikutus kesti ehkä 2h ja sit pyysin jo uutta satsia jonka sainkin. Tosin toisen epiduraalin vaikutus oli aika minimaalinen ja jouduin kärvisteleen sitten kipujen kanssa aamuiseen vuoronvaihtoon saakka. Ponnistamisen tarvekin alkoi kuudelta aamulla, mut kahdeksalta vasta sain alkaa ponnistaan ku aamuvuoron kätilö tuli tarkistaan mun tilanteen ja olin 10cm auki. Silloin ajattelin, että ihanaa, puolen tunnin sisään tää on ohi ja saan meidän masuasukin syliini. No vaikka kuinka ponnistin, tuntui et laps ei vaan tuu ulos. Olin jo ihan poikki, jalat tärisi ja tuntu et musta ei löydy enää yhtään energiaa. Lopulta 50minuutin ponnistamisen jälkeen, tyttö syntyi klo 8.52. Kun vauva oli ulkona, en pystyny tekeen muuta kuin itkemään onnesta. Sain tytön syliini ja hän tapitti mua suurilla ihanilla silmillään ja todettiin miehen kanssa, että oltiin saatu täydellinen tyttö.:heart: Alkuun tyttö oli niin kova nukkumaan, et ei meinattu saada häntä syömään rinnalla, aina vain nukahti saman tien. Oltiinkin sitten yks extra päivä vielä sairaalassa, että saadaan varmistettua et tytön paino lähtee nousuun ja oppii syömään. Lopulta oppi syömään rintakumen kanssa. Noista lääkkeistä ja puudutuksista.. Mulle sattu aika ikävä anestesialääkäri joka oli tosi töykeä niin mulle kuin hoitohlökunnallekin. Hän oli sitä mieltä et mulle ei sais antaa koko epiduraalia, koska hänen mielestä nukuin (kun pidin silmiä kiinni ja yritin kestää kovaa kipua). Näin se vain menee, et jos et osaa ilmaista että olet kipeä, voi lääkkeet jäädä saamatta. Mut ajattelen silti ihan hyvillä mielin synnytystä ja sanoinkin kätilölle että toivottavasti tavattais samoissa merkeissä uudelleen.;) Meillä siis toinen ollut koko ajan haaveissa. Nyt tyttö alkaa hermostua, kun päikkäriaika lähenee ja lähdetään ulkoileen.=) [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa KISSA?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Annabethin siskolle nimi!
Eilen 23:39
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Tunnetteko pyhyyttä metsässä ?
Eilen 22:36
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Suomi vs Venäjä, näkökulma
Eilen 18:48
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Kilttimies ei käynyt omissa lakkiaisissa
Eilen 17:52
vierailija
14 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Venäläinen ystävyys?
Eilen 15:33
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Suomen Yleisradio ja vasemmisto haluavat rajoittaa sananvapautta
Eilen 15:20
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Teinillä "lelu"
Eilen 14:57
vierailija
3 Viestiä
Lapset ja teinit
8.
Suomen tämän kevään älykkäimmän ylioppilaan mielestä pakkoruåtsi on aivan turhaa ajanhukkaa
Eilen 14:31
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Minkalainen tyäöpaikka on FAZER`?
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
2.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
9 min sitten
Aihe vapaa
3.
Suomen tämän kevään älykkäimmän ylioppilaan mielestä pakkoruåtsi on aivan turhaa ajanhukkaa
Latest: vierailija
43 min sitten
Aihe vapaa
4.
Kilttimies ei käynyt omissa lakkiaisissa
Latest: vierailija
46 min sitten
Aihe vapaa
5.
K/B-komposti
Latest: vierailija
Tänään 03:47
Aihe vapaa
6.
Runo itsemurhan tehneen muistoadressiin?
Latest: vierailija
Tänään 03:16
Aihe vapaa
7.
Top 2 ehdokkaat EU-vaaleissa ovat
Latest: vierailija
Tänään 03:01
Aihe vapaa
8.
Annabethin siskolle nimi!
Latest: vierailija
Tänään 02:33
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Vauvat ja taaperot
Lokakuussa 2010 syntyneet
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu