Lokakuun Onnenmurut 2012 **MEIDÄN KUU!!**

Onnea Sumppa ja Laara!

Suolen toiminnasta synnytyksessä, siitä ei varmaan kannata etukäteen kauheesti huolehtia. Mulla eka synnytys käynnistettiin kalvojen puhkaisulla ja sitä ennen sain peräruiskeen, se oli ihan jees, varsinkin kun vatsa ei ollut toiminut varmaan hetkeen silloin. Toka synnytys käynnistyi luonnollisesti eikä missään vaiheessa sairaalassa ollut puhettakaan peräruiskeesta eikä mulla kyllä suoli tyhjentynyt mitenkään synnytyksen aikana/alussa suppareiden johdosta, jotain varmaan tuli ponnistaessa, kätilö siitä tais jotain pyyhkäistä, mutta enpä asiaa kauheasti siinä ajatellut.

Ruokahalusta Täällä on edelleen erittäin hyvä ruokahalu! Ja ruokaa myös uppoaa..

Vakuutuksista sen verran, että en ole ottanut enkä ota, ei oo muillakaan lapsilla.

Ja naksahduksista masussa ei ole mulla mitään kokemusta.

Omasta voinnista, kokonaisena siis edelleen. Supisteli kyllä taas kivasti eilen illalla ja yölläkin ehkä jotain tuntui ja nyt aamullakin, voiskohan jo tänään jotain tapahtua. Viime raskaus loppui tähän 40+3 päivään, saas nähdä.

Bamboo 40+3

 

Moikkelis vaan kaikille taas!!

Poksuillaan 37+0. Eilen käyty Etelä-karjalan keskussairaalassa tutustuu ja LOKAKUU IS RUUHKAKUU :/ paska...

 

Minäkään en kyllä mitään naksahduksia ole kuullut :O Veikkaisin kans että ennemminkin äidin selän nivelet naksuu kuin vauvan Kun löystyyhän ne muutenkin melkoisesti raskaudessa.

Täällä kans ruoka kyllä uppoais! Mutta oon pitäny tiukan linjan itteni kans siinä ettei mee ylenpalttiseks mässäilyks, paitsi kerran viikossa on herkkupäivä Saisin kyllä menemään enemmänkin ruokaa mutta odotan aina sitä normaalia nälän tunnetta ja 3-4 tunnin välejä.. Tää kotona oleilu vaan tekee sen pirun vaikeeks

Kylläpä oli ihana kun sai nukutuks kerrankin kunnon yöunet! Heräsin vessaan muutaman kerran mut olin vissiin niin sippi edellisestä yöstä, että uni maistui.. Huomasin nyt aamulla, että on tainnut vauvakin kääntää kylkeä massussa, kun potkut tuntuu nyt vasemmalla, eli eikö se sitten tarpeeks lähtöasemissaan vielä ookkaan, perkule :stick:

 

Ihanaa Sumppa! Onnittelut pikkutyttösen syntymän johdosta! :heart: Oli hauska lukea päivitystäsi synnäriltä!

Onkohan IMN jo synnärillä? Yleensä tähän aikaa on tainnu jo kirjotella...

Mulla ei oo koskaan masussa naksunu, ainoastaan poksunu mutta sitte tuli lapsivesitsunami...

Mulla taas oli tieten karsein yö ikuna! Nyt on kädet niin kipeänä etten tiedä mitä teen...itkua väänsin aamuyöstä ku ei pystyny nukkumaan siltä kivulta! En ymmärrä miten mää saan nuo kondikseen...
Illalla supisteli muutaman kerran ihan kivasti, mutta juu ei vielä synnytetä...joten enköhän AIL mää oo sun kans vielä viikkoja turisemassa..

Pitäs soittaa sille diabeteshoitajalle...onneksi arvot pysyneet nyt ainaki kolme pv hyvänä, mutta en tiiä mitä tuumaa noista aikasemmista yli menneistä arvoista...

Aamupalalle!

Crocus ja pikkumies 37+2

 

Heh, en oo synnyttämässä Tuli vaan nukuttua tavallista pidemmät yöunet kun tajusin joskus puolenyön aikoihin, että synnytän viimeistään ensiviikolla, ellei lääkäri yhtäkkiä päätäkin päästää lasketun ajan yli. Iski paniikki ja petasin pinnasängyn ja hääräilin muutenkin ympäri kämppää Naapurit varmaan tykkää tuosta meiän rikkaimurista, en oikeen ikinä tajua mihin aikaan sitä alan huudattaa

 

Oho, multahan meni uutiset ihan ohi! Onnea sumppa!

 

Onnittelut synnyttäneille!
Kait se oma vuorokin tästä joskus koittaa..

Neuvolassa käyty tänään.. Pahoinvoinnin, vatsakivun ja päänsäryn takia "joudun" äitipolille tarkistuskäynnille myöhemmin tänään. Mun äiti jo innoissaan aatteli et jospa ne käynnistäs. En usko et käynnistävät mut iskee melkee paniikki, et mitä jos. Jotenkin en oo viel yhtään valmis vauvan tuloon kun oon aatellu et täs on viel kolmisen viikkoa aikaa.

Mullakin esikoisesta katetroitiin ja vielä turhaan kun rakossa ei mitään ollut. Ihmettelivät vaan et miksei vauva laskeudu ja aattelivat sit ilmeisesti et rakko vois olla täysi. Se teki mulle tosi kipeetä ja oli kipee viel viikkoja synnytyksen jälkeen. En tie silti mikä siinäkin oli, olisko jotenkin kovakourasesti sen laittaneet paikalleen.

Vauvavakuutus oltas haluttu tälle kuten esikollekkin otettiin, mut edellisen raskauden lievän raskausmyrkytyksen takia ei sitä saatu eli täytyy sit vaan odotella ja ottaa heti kun saadaan.

Unettomuudesta täällä ei varsinaisesti kärsitä. Unentulo kestää mut uni on sit ihan hyvää saapuessaan. Huono vaan kun esikoisella on nyt ollut useampi huono yö. Viime yönäkin itkeskeli pari kertaa oikeen niin et täyty men kattomaan. Mies ei tietenkään liikahtanutkaan.
Vitsi alkaa vähän pelotaa oikeen se vauva-aika jos mies ei meinaa taaskaan heräillä ollenkaan.. Varsinkin kun nyt on vähän huonompi mennä päikkäreille.

Oon niin hermostunut siitä tarkistukseen joutumisesta et kädet tärisee kun kirjottelen.
Jipsu & Pömppis 37+2

 

Crocus mulla oli noit rannekanavakivut esikoisesta, nyt onneks on turvotus pysynyt niin hyvin poissa ettei ole niitä kipujakaan tullut. Mä käärein idealsiteen aina silloinkäsiini illalla kun menin nukkumaan ja sit yritin mahdollisimman paljon viilentää niitä esim. kauratyyny pakkaseen päiväks ja sit kun heräsin siihen kipuun yöllä niin hain sen pakkasesta ranteen viereen. Valitettavasti sitä kipua ei saa millään kokonaan pois raskaus aikana mutta panadolia otin melkein joka yö ja sit jätin suolan ihan minimiin ja kaikki suolaiset ruoat jätin syömättä niin pikkaisen auttoi. Voimia, mä tiedät kuinka kauheeta se on, mulla oli vielä heinäkuu kun esikoinen syntyi ja kauheet helteet just 2kk ennen laskettua aikaa. Mutta onneks ne kivut jäi synnytyslaitokselle, eli sen jälkeen ei ollu mitään rannekanavakipuja!

Mä olisin niiiiin valmis jo lähteen synnyttämään, ei saa mitään aikaiseks ja toisaalta en edes jaksa tehdä uuta ku hoitaa pakolliset jutut eli siis esikoisen hoidossa on jo ihan tarpeeks ponnisteluja. Ja kun ei jaksa mitään tehdä niin eipä toi aikakaan kulu... :/

Sannuli ja pikku2 38+5

 

Sannuli: Mää hain viikko sitte ma tuolta apuvälinelainaamosta ihan semmoset pitkät rannetuet. Aluksi ne tuntu auttavan mutta nyt ei enää auta nekään. Panadol joo menee mutta aika heikkoa siinä tuon kivunlievitysteho on...tuota kylmää en oo vielä kokeillu. Viime yönä piti nousta ylös asti ennenku kipu alko helpottamaan jotenkin. Nukuin sitte hetken istualtani ku oon niin väsyny, mutta niskathan siinä ihan tukkoon sain.
Suola on kans ihan minimissä, jo niin vähäisessä käytössä että tekee ihan hirveästi jotain suolasta koko ajan mieli. Makeaahan en syö juuri ollenkaan, ainut mitä syön on tuo kerrosviili sillon tällön tai kerran viikossa siivu vaniljajädeä. Tuntuu vaan että aika rajallinen tuo mun ruokavalio alkaa olemaan...Mutta siis mullahan on tuo RD (jonka takia tuo ruokavalio, tosin makeaa en syö muutenkaan) joka ilmeisesti omalta osaltaan tukostaa ja turvottaa..
Lekuriki lohdutti että jää synnärille vaiva mutta mulla oli jo ennen raskautta jonki asteista tukosta noista, nyt siis hirvittää että millanen tilanne on synnytyksen jälkeen. Ja juu mullahan tää voi kestää vielä viikkoja ku la on vasta 22.10...
Koitin googlettaa helpotusjuttuja mutta en löytäny oikein mitään...

Jipsulle tsempit äippäpolille! Voihan ne sisään sut ottaa tarkkailuun...mutta tuntuu että hitaita ovat käynnistelemään, mutten sano etteivätkö sitä tekisi...lekurista taitaa nuokin asiat paljolti riippua..

IMN: hyvä että uni maittoi! No ei sulla kuitenkaan enää kauaa oo jäljellä vaikka luulin sun jo menneen synnärille..

 

Jipsu Itse olin ensin viikonlopun tarkkailussa OYSissa, vaikka raskausmyrkytysdiagnoosi oli jo annettu, ja sen jälkeen vasta alettiin käynnistellä.. Oli melko tympeää siellä huvikseen köllötellä kun oikeastaan olotilassa ei ollut juuri mitään poikkeavaa. Kun sitten käskystä tulin yhden kotona vietetyn päivän jälkeen takaisin sairaalaan niin lääkäri olisi halunnut aloittaa käynnistyksen vasta seuraavana päivänä. Vaadin kuitenkin ensimmäisen sytotecin heti kun pääsin osastolle ja hyvä niin koska käynnistymisessä meni sen vuorokauden verran.

Mullekkin tehtiin katetrointi kaksi kertaa synnytyksen aikana. En tosin yhtään tiedä miksi Liittyisiköhän siihen kun olin kaikenmaailman piuhoissa ja letkuissa kiinni. En muista sen käyneen kipeää, mutta katetroinnin teki kätilöopiskelija ja hänen lisäkseen haarovälissäni oli häntä avustamassa "oikea" kätilö, sekä toinen kätilöopiskelija vielä kuunteluoppilaana. En ois ihan niin paljon porukkaa siinä vaiheessa kaivannut

Noista opiskelijoista vielä sen verran, että vaikka mulla ei mitään varsinaisesti opiskelijoiden läsnäoloa vastaan ole, niin toivoisin ettei niitä sattuisi kohdalleni tällä kertaa. Jotenkin tuntui että opiskelijat olivat kätilön huomion keskipisteenä ja suuri osa ajasta meni heidän neuvomiseensa. Kaikessa meni tuhottoman kauan. Oksitosiinitippaakin toinen opiskelijoista yritti laittaa parinkymmenen minuutin ajan ja minä kun pelkään neuloja. Loppujen lopuksi oksitosiinitippa laitettiin muistaakseni kyynärvarteen kun molemmat kämmenselät oli jo kokeiltu turhankin moneen otteeseen.
Pitäähän opiskelijoidenkin toki saada kokemuksensa jostakin, mutta minulle henkilökohtaisesti he eivät tuohon tilanteeseen "mahtuneet".

Niin ja noista naksahduksista vielä. En usko että ne omista nivelistä kuuluu, tai vauvankaan, koska tunnen myös naksahdukset ihan mahan "pinnalla" Mistä lie sitten kuuluvat, joku siellä naksuu ja poksuu

 

Crocus koita sitä viilentämistä vielä mulla ainakin auttoi jonkin verran kun turvotus hiukan edes hellitti. Illalla mä usein pesin käsiäni tonne kyynärtaipeeseen saakka kylmän juoksevan veden alla. Ja nyt on siitä hyvä että on jo viileämmät ilmat yöllä niin saa makkariakin viilennettyä paremmin. Mullakin on ollut ennen ekaa raskautta jo sellasta käsien puutumista/pistelyä öisin jo pidemmän aikaa mutta en osannut sitä yhdistää tämmöiseen vaivaan ennen kuin se puhkes kunnolla kipuina. Ja nytkin usein kun herään niin muutamaa sormea pistelee mutta ei onneks särje. Mulla oli muuten myös pari sellasta geelipussia pakkasessa jotka voi joko lämmittää tai viilentää ja ne toimi aika hyvin.

 

Oon äärettömän onnellinen kun lääkäri meinas ettei välttämättä olekkaan raskausmyrkytystä, ainakaan vielä. Käski kuitenkin ankarasti seurata verenpaineita ja kipuilua ylävatsalla ja josko niillä olis kuitenkin yhteys.
Positiivista tässä tarkistuksessa oli et anto myös painoarvion joka ois sit täl hetkellä 2900g elikkäs pikkasen pienempi kuin esikoinen. Jos nyt pitää paikkaansa..

Verikokeet otettiin mut kuitenkin pääsin takas ihan normi neuvolaseurantaan. Ehkä tässä on vielä toivoa et tää raskaus menis normaalisti.

Viimeks mulla kyll käynnistettiin aika nopeasti, mut olihan raskaus myös jo yli lasketun. Menin vaan tarkistuskäynnille ja yhtäkkiä ne sanokin et jäätkin tänne ja aletaan käynnistämään.

Luulen et saan vihdoin pesänrakennusvietin käyntiin, kun tänään jo stressailin et mitä kaikkee pitäs vielä tehdä ja miten nää muka pärjää ilman mua.

Erittäin helpottunut Jipsu & ilmeisen hyvävointinen Pömppis 37+2

 

Onnea Laara ja Sumppa!

Ja Jipsulle onnea hyvistä uutisista! Ihanaa, ettei ole raskausmyrkytystä!

Crocukselle tsemppiä kipujen kanssa! Kuulostaa kyllä tosi kurjalta!

Olin sitten eilisen siellä Ikeassa anopin kanssa. Pitkä päivä, mutta hyvin jaksoin. Tänään olen tosin ollut tosi väsynyt, heräsin vasta 11:30 Täytyy sanoa, että kuitenkin jopa yllättävän hyvin jaksoin. Ei yhtään kipeää supistusta, menkkajomotusta tai mitään sellaista, vaikka oltiin koko päivä liikenteessä. Tuli vähän sellainen olo, että tämä ei ole kyllä tulossa vielä aikoihin, jos ei tuolla reissulla saa yhtää sellaista fiilistä aikaiseksi.

Mulla onkin tosin sellainen sopimus tuon neidin kanssa, ettei tule ennen 12.10. Mun isä lähtee toiselle puolelle maapalloa työreissuun ja tulee 14. päivä vasta takas. Tiedän, että sitä harmittaisi tosi paljon, jos ei olis täällä, kun tullaan sairaalasta kotiin, eikä pääsisi heti meitä katsomaan. Tällähän ei sinne sairaalaan isovanhemmat pääse, niin ei haittaa, vaikka pari päivää isän kotiutumista tulis. Ja ku mä olen äitipuolelta kuullut, että isä haluais leipoa meille kakun sitten, ku teki silloin ku äiti tuli mun kans laitokselta. Se leipoo ihan mielettömän hyviä kakkuja

Nyt alkaa olla tosin vähän tekemisen puute. No, ens viikolla on hullut päivät, siellä voi sitten kuluttaa aikaansa, jos olen vielä kasassa.

 

Täällä jännäillään, että oisko nää nyt niitä suppareita sitten.. Aika kipeää jo tekee, noin 10 minsan välein nyt. Välillä tosin menee 15 minsaakin välissä ja sit välissä alle kymmenen minsaa ja välillä on semmosia aika kipeitä ja kestää jonkun minuutin ja välillä semmosia "pikkusupistuksia". Yritin äsken torkahtaa, mutta heräsin joka kerta ku tuli supistus. Katotaan nyt. Lastenvahteja kyllä jo vähän varotin. Nyt taas supistaa ja kyllä se jo sattuu ihan kunnolla ja tuntuu selässäkin. Täytyy kattoo, josko sitä soittelis sit synnärille jossain vaiheessa ja vähän kuulostelis, että mitä mieltä ne on sinne tulosta sitten.

Oon miettinyt ja pakkaillut vikoja kamoja sairaalakassiin ja jännittää kyllä aika paljon nyt.. Vaikka voihan nää vielä lopahtaa.

Bamboo 40+3

 

Heippa kaikille!

Meijän murunen syntyi 29.9 ,pituus 48cm ja paino 3280g, tytteli siis ja rv 37+2
Mullahan todettiin sitten raskaushepatoosi ja arvot oli todellakin paljon koholla. En ollut kyllä ihan valmistautunut vielä synnyttään. Tuli siis viime maanantaina tieto arvoista, tiistaina äitipolille ja samalla tehtiin kokoarvio.Keskiviikkona sappiarvojen tulokset ja soitto mulle, että voit lähtee tuleen synnärille. Alettiin käynnistään parilla tabletilla ja päästiin vielä yöks kotio. Yöllä tuli suppareita ja en oikein pystynyt nukkumaan. Torstaiaamuna takas ja tablettia naamariin ja taas tuli suppareita pitkin päivää,mutta ei mitään kipeitä. Jäätiin sinne jo yöks ja sain lääkettä selkäsärkyyn, että sain nukuttua ja otinpa sellasen aqua-rakkulan kipeeseen kohtaan ja se tepsi. Perjantaina nostettiin annosta ja sain aamulla puolikkaan tabletin ja tunsin suppareita, mutta ei kipeitä. Päivällä sain toisen puolikkaan ja sen jälkeen alko tapahtua. Iltayhdeksään asti sinnittelin suihkulla, aqua-rakkuloilla, jumppapallolla ja lämpöpusseilla. Voi jestas, nyt tiedän miltä supistus tuntuu. Sattu niin saatanasti, ei paljon tehnyt mieli puhua. Lääkäri tuli kattoon kohdunsuun tilanteen ja olin vaan reilulle sormelle auki, mutta kanavaa ei ollut jäljellä. Olin menossa vielä ammeeseen, mutta lääkäri oli sitä mieltä, että annetaan epiduraali ja ruvetaan vauhdittaan tilannetta. Mentiin saliin ja sain epiduraalin ja ai mikä taivas se onkaan. Sitten ei tuntunut mitään puoleentoista tuntiin. Taas tarkasteltiin kohdunsuuta ja ei ollut edennyt joten puhkastiin kalvot ja vesi oli vihertävää. Sain lisäyksen epiduraaliin ja laitettiin oksitosiinitippa kans.Että sais synnytykseen vähän vauhtia. Tällä kertaa tunsin suppareita toisella puolella eli lisäys vaikutti vain tois puoleisesti. Koko ajan seurattiin sydänääniä ja ne oli hyvät. Siitä varmaan tunnin päästä, luultavasti..vähän muisti pätkii...niin katteltiin kohdunsuuta, eikä juuri edistystä tapahtunut..
Vauvan sydänäänissä alko oleen liian vähän vaihteluita, joten päätös tuli lääkäriltä, että leikkuriin. Sitten mua alettiin valmisteleen ja kiirettä ei ollut. Siinä sitten mut kärrättiin sinne ja mies pääsi kuitenkin pitään mua kädestä kiinni. Siinä vaiheessa en kerennyt ajatteleen paljon asiaa. Pääasia oli, että vaavi tulee terveenä pihalle. Eikä siitä mennyt kauaa kun tyttö oli maailmassa.Mies lähti vauvan kans punnittavaks ja mitattavaks ja mut kärrättiin heräämöön odotteleen. Oli kyllä pisimmät kaks tuntia odotella siellä. Olin ihan pökerryksissä kaikista aineista ja suu oli kun saharan autiomaa. Sieltä mut kärrättiin osastolle ja isukki oli vauvan kanssa ja pikkunen oli koko ajan hereillä. Sieltä sain hänet rinnalle ja suoraan tissille, ja jestas oli imuote kyllä heti hallinnassa. Siihen hän tyytyväisenä nukahti.
Mulla toipuminen on lähtenyt hienosti käyntiin ja tyttö on kaikinpuolin terve ja hyvin syövä ja nukkuva. Miehestä on ollut suunnaton apu ja on ollut mun kanssa täällä koko ajan. Meillä on siis perhehuone ja huomenna mennään kotio. Pääsin kun pääsinkin Vas:n synnyttään ja voin sanoo, että on ihana henkilökunta. Kaikessa ohjataan ja avustetaan. Kun käytiin synnytystä läpi, niin napanuora oli ollut tytön raajojen ympärillä ja kerran nilkan ympärillä. On mahdollista, että vauva ei ole päässyt laskeutumaan kunnolla ja synnytys ei ole edennyt. Ja siksi myös kakkinut lapsiveteen. Ja välttämättä mun kroppa ei ollut vielä valmis synnytykseen. Kaikkien asioiden yhteinen summa.
En tiä kuinka sekava tekstistä tuli, koittakaa saada selvää. Ihan oon onnesta sekaisin. Vaikka synnytys ei mennyt kuin elokuvissa, niin ei tämä kokemus ihan kamala ole. Tyytyväinen olen tilanteeseen.:heart:

Sanz ja prinsessa 4,5vrk

 

Onnea Sanz tytöstä ja kiva kun kerroit miten meni onneksi aloittivat sektion kun tilanne oli tuo.

Mä kotiudiun neuvolasta, kaikki hyvin. Miehen työn takia ollaan otettu neuvola-aika aamukasilta, tänään oli vasta ilta-aika ja nyt oli vaavikin hereillä. Liikkui ultrauksen ajan tosi vilkkaasti, kiva! Mulla oli kanssa nyt opiskelija mukana, ei haittaa ollenkaan. Sykkeet pikkuisella oli mylläysspurtin aikana jopa yli 150. Hemppa 135 verenpaineet 125 / 80 ja painoakin tullut vähän maltillisemmin, kohdunpohja 35.

Kysyin kätilöltä tuosta mahan napsumisesta ja sanoi ettei yhtään tiedä mistä johtuu, mutta ei ole mikään tyypillinen oire. Teki mieli sanoa että kyllä täällä foorumilla muidenkin mahat napsuu

Mullakin sormiin sattuu ja kädet puutuu öisin. Mun pitää nukkua niin, että ranteet ei oo yhtään taittuneet, niin on helpompi. Sitten kun nenä menee koko ajan tukkoon niin on oltava jommalla kummalla kyljellä. Ja kun jalkoja kuumottaa, ne on aseteltava joko ulos peitosta tai jopa lattialle / pois patjalta. Että aikamoista akrobatiaa alkaa olemaan nukkuminen

Anime 37 + 4

 

Tuosta nukkumisesta pakko kommentoida, akrobatiaa todellakin! Operaatio kyljen käännös n. tunnin välein kun paikat puutuu, tyynyjen asettelu uudestaan mahan alle ja jalkojen väliin, nenän tukkoisuus/nenän avaaminen tunnin välein, nenäsumutteita, paksumpia tyynyjä, selän pakotusta kun ootkin pyörähtänyt selälles jossain välin ja heräät siihenkin, vauvan mylttäys alkaa toki myös juuuri kun olet löytänyt hyvän asennon. Sitten huomaatkin, että kello on sen verran että joutaa nousemaan. Unisaldo? Ehkä hyvällä tuurilla 4 tuntia..

 

Onnea pienokaisesta Sanzille ja Bamboolle tsempit mahdolliseen loppurutistukseen! Hyvältä nuo supparit ainakin kuulostaa.

Mulla ei nukkumisen kanssa ole juurikaan ongelmia, mitä nyt vessassa saa pari kertaa yössä käydä. Varmaan tulisi käytyä useamminkin jos en olisi niin laiska nousemaan sängystä, mieluummin pidättelen väkisin vaikka kuinka kipeää kävisi kuin nousisin ylös
Enemmän ongelmia tuottaa nukahtaminen. Yleensä menee se pari tuntia ennen kuin löydän potentiaalisen nukkumisasennon ja tottakai sitten iskeekin jo jano..

Täällä myös neuvolassa käyty. Perus 15min pikakäynti; hemppaa ei katottu, painoa tullut n. 300g/vko (vihdoinkin! ehdin jo huolestua kun paino junnaa paikoillaan tai laskee), sf-mitta 32,5cm ja pienen sykkeet n. 140. Verenpaineetkin oli ok, tai siis parhaat tähän mennessä ja pissassa edelleen leukkarit +. Alkaa jo häiritä tuo leukkarihomma, kun tosiaan ovat ihan ekasta neuvolakäynnistä asti olleet plussalla tai kahdella, mutta ikinä niistä ei ole mitään puhuttu.
Seuraava neuvola taas ensi keskiviikkona ja huomenna kasvukontrolli.. Saa nähdä saadaanko jo huomenna aika äitipolille käynnistysarvioon vai saadaanko vielä ensi viikolle kasvukontrolli. Kuitenkin kun ei yliajalle päästetä niin kaiken järjen mukaan (joka näissä asioissa ei yleensä päde) käynnistys olisi ensi viikon jälkeen, mikäli ei itsekseen käynnisty. Toivottavasti lähtee tulemaan itsekseen, haluaisin niiiin kovasti tällä kertaa ihan normaalin synnytyksen :/ Olisi niin kiva saada kotona itsekseen laskeskella supistusvälejä, käydä kuumassa suihkussa jne., eikä maata sairaalassa käyrässä.

Tulipa taas pitkä paasaus vaikka piti vaan neuvolakuulumiset pikaisesti kertoa

IMN & Tuutikki 38+4

 

Ihana oli kuulla synnytystarinasi Sanz! Onnea sinulle ihan kauheesti pienokaisesta!

Minulla oli tänään neuvola, ja vauva oli laskeutunut! (Ja siis ilmeisesti myös kiinnittynyt?) JEE!! Terveydenhoitaja paineli tuolta ihan häpyluun molemmin puolin, ja sanoi että "tämähän on tosi alhaalla jo!" SF-mitta oli viime viikolla 33, nyt se oli enää 31-32. Että voipi syntyä vaikka huomenna tai ens viikolla tai sitten parin viikon päästä (41+5 lähetetään synnärille käynnistelyyn jos ei oo vielä tullu).

Little Precious, kuulostaa jotenkin tosi tutulta tuo kertomuksesi yöstäsi Menee lähes saman kaavan mukaan minullakin. Nenäkin on monesti nukkumaan mennessä tukkoinen (jostain syystä aukee yöllä), onko se joku raskauden aiheuttama juttu vai? En kyllä muuten tunne oloani kipeäksi.

Joo-o, eiku vaan jatketaan odotusta...

Ai niin, Bamboolla on jännät paikat, ilmoittelehan tilanteista kun ehdit!

- Öhkis 39+4.

 

Paljon Onnea Sanz :flower:

Täällä supistelee suht säännöllisesti kymmenen minsan välein, mutta ei kovin kipeästi. Outo olo kyllä on, enteileeköhän jotain.....

 

Meille syntyi poika 1.10., mitat olivat 52 cm ja 3230 g (rv 38+1). Tuun kertoilemaan synnytystarinaa paremmalla ajalla. Nyt sänkyyn mun miesten viereen <3

 

Onnittelut kaikille synttäneille :heart: Oli ihana lukea teidänkin synnytystarinoita! Nyytti kainalossa palkitsee lopuksi sen helvetin

Imetys: Sairaalassa vasta muistin, että paras keksintö imetysliiveiksi alussa on tiukka narutoppi! Ei purista mistään, joustaa ihanasti, liivinsuojukset pysyvät kuitenkin paikallaan. Eli siinä vaiheessa kun maito nousee ja rinnat menee koviksi, niin mun mielestä tää on hyvä. Olen itse asiassa ollu kotonakin nyt ihan topilla ja liivinsuojuksilla. Kannattaa pakata sairaalakassiin.... tai ainakin ottaa johonkin sellaiseen paikkaan kotona, että mies voi tuoda tarvittaessa.

Kummeista: Mä ajattelin tällä kertaa pyytää kummiksi kortin avulla. Kartongin toiselle puolelle kiinnitin vauvasta kuvan ja toiselle puolelle kirjoitin:

Ei pieni puu vielä myrskystä tiedä.
Ei pieni puu vielä myrskyä siedä.
Ole suojana pienelle suuri puu,
jotta pienellä juuret vahvistuu.

Kummit teistä tahtoisimme,
vähän vain me vaatisimme.
Vaippaa ei olisi pakko vaihtaa,
mutta lapsellisuuksia ette saisi kaihtaa.
Ja kun muksu teininä luoksenne kurvaa,
olisi kiva jos yhä saisi tukea ja turvaa.
Antakaa ajatusten rauhassa karttua
ja miettikää, tahdotteko haasteeseen tarttua.

Noi oli niinkuin vierekkäin siellä toisella puolella. Tänään meni postiin, jännittää

 

Heippa kaikille!

Olen lukenut teidän juttujanne jo tovin ja saanut niistä kovasti vertaistukea ja lohtua, kiitos Odotan kolmatta lastani ja laskettuaikani on 28.10.

Tämänpäiväiseen keskusteluunne erinäisistä vaivoista oli pakko tulla linkittämään tämä blogi: Tättähäärän päiväkirja



Olen itse vaivoineni niiiiiiiiiiiiiiiiin samoilla linjoilla teidän kanssanne

 

Ei voi kun samaistua linkittämääsi blogiin, aivan loistava! Tuli tuosta koirasta mieleen, että omanikin on alkanut vahtimaan minua ja on nyt todella huomionhaluinen ja koko ajan vartioi jalan juuressa jos johonkin asetun.

Supparit vaan jatkuu, tänään jo kipeämpinä että on pitänyt kävellä ympäriinsä, puuskuttaa tai pyörittää lantiota jumppapallon päällä niiden aikana, jokohan se ois kohta menoa mullekin.. Tod.näk. oon tässä samassa tilanteessa vielä kolmenkin viikon päästä käynnistysaika sovittuna

Yhteisonnittelut vielä kaikille jo vauvautuneille!

Little Precious 38+6

 

Onnea vauvautuneille! Täällä oon ihan hormonihuuruissa itkeskelly liikutuksesta aina kun joku on saanu nyytin syliinsä :heart: Tässä alkaa olee kärsivällisyys koetuksella, etenkin ku LA on vasta ihan kuun lopussa ja tähän mennessä ei mitään supistuksia (en kyllä tiiä tunnistaisinko niitä) ja liikkuminen ja kaikki on jotenkin tosi helppoa vaikka kuvittelin olevani ihan liikuntakyvytön ryhävalas jo tässä vaiheessa. Ni luulisin että tää menee yliajalle. Ja nyt tulee kysymys tietämättömältä esikoisensa odottajalta, että tuntuuko supistukset selässä? Mulla nimittäin särkee jaksoissa alaselkää ihan kauheesti, välillä aaltoilevasti vähän jomottaa ja välillä taas ihan kunnolla koskee. kun mulla on ollu aikoinaan kaks keskenmenoa ja niistä oli tosi kovat kivut alaselässä. Vatsakipuja tai siis sellasia menkkakipujen tyylisiä oli sitten myöhemmin jonkun verran, mutta lähinnä selän puolella. Myös menkkojen aikana toi kipu on aina ollu selässä. Yks tuttu sitten sanoi että luultavasti synnytyssupparitki menis samalla kaavalla selässä. Että onko joku jolla olis kanssa ollu tällasta... Nukkumisesta täällä tuntuu olevan puhetta ja on tainnu muistaakseni mainita myös alituisesta 10krt/yö vessassa ramppaamisesta :stick: Myös toi akrobatia on on tullu tutuks. Unirytmistä on vielä näitten lisäks tullu ihan kamala, vaikka joku yö ei pissattaiskaan ja olis valvonu viikon, ni uni ei tuu ku vasta 4:00 aamuyöllä, ei minuuttiakaan aikasemmin. Sitte väsyttää riippumatta siitä että herääkö klo 8:00 vai 14:00. Pakko näemmä oikeen avautua tänne ku niin harvoin muistan kirjottaa, oon aika usein kännykällä täällä ni siinä on yhteys jotenki niin huono että aina kesken kirjotuksen katkee :| Anteeks omanapa!

Zonde ja Raakis 36+1