Lokakuun lapsoset 2016 *heinäkuusta meidän kuuhun*

Oi ihanaa, marikkinen! Ihania ensihetkiä vauvelin kanssa ja mukavaa alkavaa vauva-arkea!

Meidän pikkuinen oli toipunut viime yönä niin paljon, että tänään ollaan päästy hoitamaan häntä ihan kunnolla. Ja nyt olen ihan poikki! Kylläpä tämä onkin rankkaa! Mutta ihanaa, ja sitten vielä kun pääsee pois valvovien silmien alta.. Ja äkkiä aloin näyttääkin äidiltä, paita on ihan maidossa, hiukset kuolassa ja suihkussa käyty ties milloin. Nyt eka yö sairaalassa vauvan kanssa, vähän Jännittää.

Hajuista: mulla on koko ajan joku paha haju nenässä, välillä luulen, että se on vauva, välillä maito, tai sitten vuoto, mies ei kyllä haista mitään. Onkohan hajuaisti jotenkin herkistynyt..

Tsemppiä tsemppiä odottajille ja jaxua vauvojen hoitajille!

T. Stellaria ja vauvaparka, joka saa nyt kärsiä kömpelöistä vanhemmistaan

 

Ihanaa, Stellaria, että saatte olla kunnolla vauvan kanssa! Ihania hetkiä ja jaksamista sinne!

Täällä ei niin mitään uutta. Kävin aamulla neuvolassa, ja vähän alkoi tuntua siltä, että terkkarikin on jo kyllästynyt näkemään mua Ensi perjantaille uusi aika, ja sieltä sitten seuraavana maanantaina Jorviin, jos ei mitään ala tapahtua. Toivottavasti nyt kumminkin ennen sitä! Olen taas ulkoilun jäljiltä kiukkuinen kuin ampiainen, mutta onneksi mies on töissä eikä joudu tulilinjalle Niin että jospa vetäydyn tästä jätskin ja hyvän kirjan kanssa sohvalle rentoutumaan...

Minervan ja nyt se päivä koitti: tasan 40

 

Minervan, täällä toinen kiukkuinen akka. Mä en tajua miten nää vikat viikot voikaan olla niin syvältä ja mieliala on jotain järkkyä. Ei juuri mitään tuntemuksia, on niin raivostuttavaa. En millään ilveellä haluais taas siihen käynnistykseen, en kestä vielä kolmea viikkoa tätä elefanttikroppaa. Sit ärsyttää kun en jaksa esikoisen kanssa oikein mitään, lähimmät leikkikentät on liian kaukana tai ison ylämäen päässä eli multa tavoittamattomissa. Oon nukkunut tosi huonosti pari yötä, kai sekin painaa tässä. ..

Kiukkuinen Luna 39+0, alkuperäinen olis 40+3. Saakeli kun senkin siirsivät.

 

Luna, valtavat sympatiat täältä! Ja tosiaan täysin samat fiilikset Kiusallaankaan ei supista kunnolla, olen lähinnä raivon partaalla ja liikkeelle ei meinaa päästä sitten millään. Ja mainitsinko jo, että tänään on tullut vasta viitisen viestiä siitä, että jokos olen poksahtanut. Joo, sain tosiaan viime viikolla kolmoset, mutta unohdin kertoa Ja neuvolassa todettiin tänään, että joo, alkaa tuo sun maha olla jo aika hyvän kokoinen. Hyvä homma, enpä tosiaan sitäkään ole itse huomannut, ja nyt voinkin sitten miettiä sitä, että vauva painaa kahdeksan kiloa kun joskus suostuu tulemaan ulos

Että näissä tunnelmissa Kylläpä helpotti pieni puhiseminen

 

Onnea marikkinen!! Ehkä pikkusen alkaa jo kateutta löytyä täältäkin jo teitä jakaantuneita kohtaan.

Neuvolapäivä oli täälläkin. Hemppari alkaa olla hyvissä lukemissa, verenpaineet kunnossa, hyvät sykkeet löyty pieneltä, sf-mitta 40cm. Sanoi että pää on melko alhaalla kuitenki, että vissii omaan semmosen ruumiinrakenteen ettei se kovin alas voi valahtaa ennenku ulos tulee.

Mää taidan oikeesti alkaa tässä riehkaamaan loppuviikosta että käynnistys omia aikojaan. Ens perjantaille seuraava aika, eli päivää ennen laskettua. Lähetettä sitten Oulaisiin painoarvioon ja sitten mahollinen käynnistys. Vaikka vauva onki keskikäyrällä kokonsa kans, mut vissiin tää hetilasketunjälkeenulos homma johtuu siitä ku ite oon melko reippaasti ylipainonen. Tai näin minä sen ymmärsin.

Pahin känkkäränkkä on menny, toistaseksi. Eiköhän tässä vielä känkkistellä kerkeä. Tuskin se kellään meistä jäljellä olevista kuitenkaan lopullisesti masuun jää.

Anrai 38+4

 

Minervan voi että noi tiedustelut ärsyttää! Mulla vee käyrä nousee ku miehelätin tiedustellaan. Ai että nää on perseestä. Toi kolmosjuttu oli hyvä, päivän ainoot naurut!

On tää vaan raskasta... sulla Minervan on onneks varmuudella enää pari viikkoa! Muistelen et 5 % joutuu käynnistykseen yliaikaisuuden takia, mä pidän varmaan sitä tilastoa yllä tälläkin kertaa. Toivotaan et sä pääset tuskistas ennen sitä 42+0! Tilastot on ainakin puolellas. Ja mä odottelen sit tääl yksikseen viel marraskuussa!!!!haha haha!

Järkytyin eilen ku näin itseni kaupassa peilistä...tää maha ja paino muutenkin... Huhhuh. Haluan kroppani takas!

 

Anrai, anteeksi olin sut unohtanut kokonaan! Sitä velloo niin näissä omissa oloissaan... mut 40 cm sf mitta? On noissa mahoissa eroja! Tuntuu et omakin Pakki on kasvanut kun ei meinaa lopun ajan housut enää mahtua...

 

Sovitaan, että kukaan ei ole näissä tunnelmissa enää marraskuussa!!! Mä järkytyin tänään, kun näin itseni peilistä vaappumassa ympäri Omppua... Niin että viimeistään huomenna alkaa kyllä täällä sauna lämmetä. Kuka se sanoikaan vaikka savustavansa vauvan ulos

Anrai, kiva, että olet paremmissa fiiliksissä!!

 

Mulla on koko raskauden tuo sf menny iha omilla käyrillään, terkka eikä lääkärikään ole siitä ollu sen enempää huolissaan. Syyttävät tosiaan ruumiinrakennetta. Itse koen olevani melko pieni tämän pötsini kans, ja kuulin jopa viikonloppuna parilta tutulta että ompas pieni masu viikkoihin nähden.
Melko hyvin oon säästyny uteluilta, oma ukko taitaa tehokkaimmin kysyä että joko sää kohta lähet. Minä tässä yhä se rauhallisempi oon.

 

Minervan, hitto ko pääsi huutonauru tosta sun avautumisesta, sulla on hieno huumorintaju, arvostan!!!

Ei kai mulla muuta kuin pitkää pinnaa, kyllä ne vauvat sieltä ulos tulee, vaikka just savustamalla

Tokkis ja ihmetys (ko hää on NIIN suloinen!!)

 

Jostain se on näinä päivinä huumori revittävä Ja kyllä, taas kuulkaa eilen piippaili kännykkä melkoista tahtia, kun "Ihan vaan tuli mieleen, että mitäs sulle kuuluu." Erityispointsit niille, joille se tulee mieleen joka helekutin päivä. Ihan sattumalta. Tänään harkitsen vastaavani, että mitäs tässä, hyvin ehtii tekstailla vaikka pää kyllä näkyy jo

Eilen illalla ja taas aamuyöllä supisteli niin julmetun kipeästi, että olin jo melkein vetämässä kenkiä jalkaan... mutta kotonahan täällä edelleen ollaan, eikä taas tapahdu mitään. On ollut tosi vetämätön olo: voisin vaan syödä ja torkkua. Päiväohjelma on siis valmis

Minervan 40+2

 

Minervan kuulostaa ihan mun elämältä! Mulla kans ihme ja kumma supisteli eilen iltapäivästä, ihan synnytys suppareit oli. Lahjakkaasti ne sit loppuivat ja tänään ei taas niin mitään. Eilen tuntui heti aamusta et vauva oli jotenkin uudessa asennossa, painoi peräsuolta niin että oli jatkuva peehätä eilen. Nyt siis ei paina taas.

Huomenna on esikoisen oikea synttäripäivä ja pienimuotoiset juhlat pitäis järkätä siihen... ärsyttää roikkua löyhässä hirressä et joutuuko perumaan tms jos oikein supistaa...

Tsemppiä meille!

Luna 39+2

 

Joo, vaikka itsellä ei ole asiasta kokemusta, niin voin kyllä silti sanoa, että nämä omatkin supistelut olivat jo sitä kunnon tavaraa. Huh, tsemiä juhlien järjestämiseen! Meille tulee huomenna muuten vaan vieraita - tai siis saapa tosiaan nähdä, tuleeko tällä menolla...

Lounas syöty, eli jospa suuntaisi päiväunille

 

Toissayönä heräsin pariin otteeseen melkoseen supistukseen. Mutta ne jäi siihen pariin. Oli kyllä tosissaa pikkusen erituntosia ku aikasemmat kivuliaatkin. Viime yönä supisteli kans jonnii verran, tällä kertaa tuntemukset oli taas iha erilaisia, lähinnä koski tosi paljon alamahaan. Ukkokaa ei tullu kotia, huomiselle tuli välttämätön työhomma. Eli mitä tästä voi sitten ennustaa. Uhallani hajin puita, yleesä hajetuttanu muilla ettei vaa rehki liikaa. Kyllähä tuo kunnon päälle otti heti urakalla. Lämmittelis mökkiä sitte tässä illan ja ottais lepiä. Onha tää vähä jännää ku yksinää on, ja ensikertalaisena asialla, onneks vanhemmat asuu iha parin kolmen kilsan päässä nii apua o likellä jos hätä iskee.

Tosiaanki tsemppiä meille lopuille yhtenä kappaleena kärvisteleville!

Anrai 38+6.

 

Hei pitkästä aikaa, nyt en jaksa muuta kuin nopeasti päivittää, että eka kokonainen päivä kotona ja vielä kaikki kolme elossa ja melko järjissään. Maitoa tulee hyvin, mutta imetys onnistuu vain istualtaan tällä hetkellä, joten yöt on vaikeita ja pitkiä. Olisi pitänyt ymmärtää pyytää enemmän imetystukea osastolla. Onneksi th tulee ensi viikolla käymään, toivottavasti sillä on aikaa vähän neuvoa siinä. Mietin myös niitä imetystukiäitejä, mutta vielä tällä hetkellä ajatus ihan vieraasta ihmisestä ohjaamassa on ehkä suurempi kuin avun tarve.

Samoin tuttihommat mietityttää. Eihän sitä suositella annettavaksi ennen kuin imetys on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta mitä tuokin sitten tarkoittaa. Sitten toisille on lykätty jo osastolla tutti suuhun. Vime yönä imetin neljä tuntia putkeen ja aina kun yritin laskea poikaa alas niin rupesi rääkymään. Oli lähellä etten lähtenyt sterilisointihommiin (tutin siis, hehe).

Tsempit kaikille odottajille ja toki muillekin, palataan kun olen hieman virkeämpi!

Edit. kiitos myös onnitteluista

marikkinen-zombie ja maitopoika

 

Marikkinen, kiva kuulla et ootte hengissä siinä alussa se vauva tilaa sitä maitoa et kannattaa antaa vaan lutkuttaa jos rinnanpäät antaa periksi. Itse mietin paljon kyljellään maaten, eli tarjosin sitä alempaa rintaa kyljellään makaavalle vauvalle. Mun mielestä tossa alussa on turha ressaa mitään turhaa, te molemmat opettelee tota hommaa vasta. Muista tosin juoda paljon! Yritin itse aina juoda ison lasillisen vettä aina imetyksen aikana... Tsemppiä imetykseen!

Anrai, jännältä kuulostaa sielläkin!

 

Komppan Lunaa, alkuun vauva tilaa maitoa ja kannattaa antaa olla rinnalla mahdollisimman paljon. Neljän-viiden päivän iässä alkoi ehkä täällä syöminen nopeutua ja maito nousta ihan kunnolla. Mä kyllä annoin kotona tutin, kun välissä oli selkeästi vaan äiti tuttina, eikä mitään ongelmia ole imetykselle aiheuttanut. Mulla tosin meni nännien iho niin totaalisesti rikki, että vauvalla vain veri valui suupielistä

Makuultaan imetin minäkin alkuun, kannattaa laittaa vauva reilusti itseä alemmas, jolloin saa oikean imuotteen. Pää voi olla vaikka vähän takakenossa. Minusta netinkin kautta voi kysellä imetystukea, jos et vierasta kotiin halua. Tsemppiä marikkinen!

 

Jee kiitos ohjeista mies toi pienempiä rintakumeja ja en tiedä oliko tuuria vai johtuiko paremmasta apuvälineestä, mutta nyt täällä imetän ekaa kertaa kylkimakuulla kotona! Voittajafiilis, edes hetken

 

Meilläki edelleen öisin käytössä rintakumet, kun pääsen paljon helpommalla - saa paremmin imuotteen ja tissi pysyy suussa. Yöllä myös maito pakkautuu, niin tulis muuten niin vauhdilla.. päivisin syödään hyvin ilman eikä nyt ole kovasti raivottukaan tissille

Meillä säikähdettiin tänään, kun vauva oli sitterissä ja keskimmäinen touhusi omiaan ja horjahti sitterin päälle. Onneksi sai itsensä käännettyä sivuun ja vain toinen käsi osui vauvaa eikä käynyt pahemmin. Luojan kiitos selvittiib säikähdyksellä ja siitä seuranneella itkulla

Meillä juhlitaan huomenna 4-vuotiasta keskimmäistä ja pakkohan se oli juhlat järjestää, vaikka itse olenkin ihan poikki. Aloitettiin d-tipat (yhdellä tipalla) ja tyttö huusi yön. Tiiä sitten johtuiko siitä vai jostain muusta.. manducassa viihtyy päivisin todella hyvin ja saan onneksi jotain tehtyäkin kun on kädet vapaana.

Tsemppiä Lunalle, Anraille ja Minervanille!

 

Tsemppiä kaikille vielä odottaville!
Meillä on alkanut arki rullata tosi hyvin. Yöt toki menee välillä paremmin, välillä huonommin mutta onneks noita kolmen herätyksen öitä on ollu aika paljon. Poika alkaa löytää jotain rytmiä päivään, aamupäivällä nukkuu vaunuissa. Selvästi enemmän aletaan olla myös hereillä. On edelleen niin hyväntuulinen ettei voi kun ihmetellä ja ködet ristissä kiittää. Äiti on käynyt jo neljästi juoksulenkillä, eka kerta vaunujen kanssa ja sitten ihan yksin, sillä aikaa isä kävelyttää vaunuissa. Kylpy on ainoa joka saa kunnon hepulit aikaan.
Imetys sujuu hyvin, tosin sitä en epäillytkään kun ei ennenkään ole ongelmia ollut. Tsemppiä kaikille joilla se ottaa kovemmalle. Sinnikkyys palkitaan (ainakin useimmiten uskoisin) , kannattaa tsempata tässä alussa. On se sitten niin helppoa kun on vauvan eväät aina mukana ja heti käyttövalmiina eikä mitään pullon pesuja tms tarvi miettiä.
Tuttiasioihin en kommentoi, meillä ei ole ikinä tuttia ollut enkä aio antaa nytkään. Jos imetys sujuu tutista huolimatta, ei kai siinä mitään ongelmaa ole?
Isosiskokin kävi pikkuista katsomassa ja taisi olla aika myytyä pikkuveikan nähtyään. Hyvä niin.
Ensi viikolla pitäis yrittää passikuvaa, onneks on kuvaamon ongelma eikä mun miten sen saavat otettua.

Vauvantuoksuista sunnuntaita kaikille,
Rouva M ja pikkumies

 

Mites nuppusuulla meni bileet?

Kiva kuulla Rouva M että sisko kävi katsomassa pientä ja muutenkin menee hyvin oletteko jo pian reissaamassa vai tarvitaanko passi kaksoiskansalaisuuden hakemiseen?

Juuh kylki-imetyksen onnistuminen taisi olla hyvää tuuria. Mutta eipä luovuteta. Eilen pakkautui maito ihan kunnolla ja nyt on pikkuisella ollut rauhoittumisvaikeuksia tissillä rintakumista huolimatta, en tiedä onko vaikeaa saada kiinni vai tuleeko liian paljon maitoa kerralla. Olen yrittänyt kylmähaudetta ja kuumaa suihkua. Käsipumpullakin varovasti ottanut, mutta pitää varoa ettei mene ylituotannoksi.

Eilen illalla oli niin väsynyt olo, että oikein oksetti ja huimasi. Pisin unipätkä sitten viime viikon la-su-yön taisi olla 2 tuntia. Tuntui, että kävin niin ylikierroksilla etten vain saanut unesta kiinni ja öisin kun poika oli vieressä sivuvaunupinniksessä niin heräilin jokaiseen äännähdykseen. Tehtiin sitten niin, että menin syötön jälkeen yhdeksältä nukkumaan ja mies oli toisessa huoneessa pojan kanssa kahteentoista asti. Ja tutin avulla niin, että kun oli havahtumassa jo kymmenen minuutin päästä ison tankkauksen jälkeen, niin tutti suuhun ja heti rauhoittui. Päästi sitten itse pian sen suusta ja jatkoi unia. Mennään nyt varmaan tällä linjalla, että yöllä imetyksen jälkeen käytetään, jotta saan edes hieman pidempiä pätkiä nukuttua. Viime yön saldo oli 7 tuntia pätkissä, mikä tuntuu ruhtinaalliselta.

Miten teillä muilla muuten, käskettiinkö herättää yöllä syömään? Meille sanottiin, että on herätettävä 3-4 tunnin välein sekä päivällä että yöllä, kunnes neuvola tarkistaa painon (th tulee to) ja antaa sitten mahdollisesti "luvan" antaa syödä omaan tahtiin. Tämäkin tietysti vaikuttaa öihin, kun kyttää vielä kelloa. En tiedä, johtuiko ohje radista vai onko ihan valtakunnallisesti yleinen ohje. Vauvalla tosin sairaalassa oli sokerit kuitenkin koko ajan tosi hyvät.

En ole muuten eläissäni tukeutunut niin paljon googleen kuin viime päivinä. Heh.

marikkinen ja poitsu tänään kai kuutisen päivää

 

Marikkinen, juu sairaalassa ovat todella natseina (hyvästä ja ymmärrettävästä syystä, ettei vauvan verensokeri painu liian alas) tossa 3-4h imetysvälistä. Eli siellä noudatin säntillisesti sitä, kotona imetetty sitten ihan lapsentahtisesti ja hyvin kasvaa (painoa tullu viikossa hitusen alle 300g) Eli yleensä syö 3-4h välein ihan itsestään, mutta välissä tankkaa tunninki välein ja yöllä saattaa mennä se viisikin tuntia heräämättä.
Imetyksen opettelu vaatii äidiltä ja lapselta pitkää pinnaa mutta kyllä se sitten useimmiten palkitaankin, joten kovasti tsemppiä imetyspuuhiin Apua kannattaa pyytää neuvolasta tai jos lähipiirissä joku jolla kokemusta aiheesta?

Meillä kävi tosiaan th kotikäynnillä tossa viikolla ja hyvin siis kaikki menee. D-tipat piti alottaa tänään mut arvatkaa muistuko mieleen...no ei. En sitten kysynytkään siitä kohtutulehduksesta, koska monet sen kokeneet vakuuttaa sen nimeen, että sen KYLLÄ HUOMAA tavalla tai toisella. Eikä mulla mielestäni oo mitään siihen viittaavaa. Sen sijaan pukamat on alkanu paranemisen jälkeen vaivaan uudestaan ja pahemmin joten sen tiimoilta pakko soitella huomenna terveyskeskukseen.

Eilen pääsin käymään pari tuntia firman pikkujouluissa. Työkaverit kauhisteli miten voin olla niin luikku vain 13 päivää synnytyksen jälkeen... No helposti ko pikkumies imee mut kuiviin Kilon verran siis lähtöpainoon. Ei kyl koskaan oo näin nopeesti kilot karissu vaikka nopeesti oon aiemminki palautunu. Nautin kyl tästä omasta kropasta, joka tosin tuntuu viel löysältä kun en puntille oo viel päässy. Kaikki aikanaan... Raskausmahaa ei siis oo yhtään ikävä!!!!

Taidan painua itekki unten maille kun pikkumies nukahti just yöunille. Aamulla alkaa paluu arkeen, mies palaa töihin ja lapset kouluun ja eskariin. Miestä se todennäköisesti enemmän väsyttää huomenna kuin mua....

Jaksamisia kaikille tasapuolisesti

Tokkis ja ihmemies jo 2 viikkoa

 

Marikkinen, Tokkis puhuu asiaa imetyksestä ja herättämisistä. ja tosiaan ole armollinen itsellesi, tossa tilassa kun uni tulee niin pätkissä alkaa kuuppa sekoilua omiaan. Vannon ja vakuuta et hommat sujuu päivä päivältä teillä paremmin ja vaikka aika tuntuukin ehkä ikuisuudelta nyt, niin ne on tosi lyhyitä vaiheita joita on. Maidon pakkautumisesta muistan et heroin kuumassa suihkussa aina ihan Tuskissani rintoja ja sit saatoin pahimmat paineet puristaa esim lavuaariin ohimennen, tosiaan liika pumppailu vaan pahentaa tilannetta. Mut sen pitäis tasoittua sen maidontilon kun se kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Pitkää pinnaa ja tsemppiä!

Täällä edelleen yhtenä kappaleena. Otsassa kasvava Tatti on aikamoinen. Jokainen päivä tuntuu ikuisuudelta. Pientä juilimista on ollu mut siinä se. Tapasin tänään serkkuni jolla käynnistetty yliaikaisina kaks synnytystä, niin se varmaan mullakin menee. Eilen oli esikoisen synttärijuhlat, nyt ei sit enää mitään suunnitelmia vaan odotusta. Neuvola on keskiviikkona, seuraava aika varmaan sit Jorviin yliaikaishommiin. On usko ihan olematon et tää tulis täältä ikinä ulos. Kai mä olen liian innokas synnyttäjä. Enkä jaksa enää yhtään kommenttia siitä kuinka en ole vieläkään jakautunut.

Mites Minervan ja Anrai?

Jälleen pahantuulinen Luna 39+4 tai oikeastaan 41+0

 

Jepjep, en vieläkään ole poksahtanut, näin inhokkisanontaa lainatakseni Ja nyt on ollut niin rauhallista vaikka kaikkea mahdollista on kokeiltu, että enköhän myös mä päädy yhtenä kappaleena Jorviin viikon päästä. Välillä vähän supistaa ja vatsanpohjassa juilii täälläkin, niin että kyllähän siellä jotain tapahtuu - mutta ihan luokattoman hitaasti.

Mulla vieläkin jotenkin kestää hermo kotona, mutta aina kun astun ulko-ovesta, alkaa pinna kiristää. Edelleen hyvä kun en huutele mummoille, että mitä te siinä tuijotatte Lähtökohtaisesti ainoa ihminen, joka ei ota päähän, on mieheni

Ihana kuulla teidän muiden vauvaelämästä! Omat fiilikset nyt pyörivät todella oman navan ympärillä, mutta eläydyn paremmin sitten, kun pääsen samaan tilanteeseen...

Minervan 40+4. Tsiisus.

 

Kiitos neuvoista ja lohduttavista sanoista, tokkis ja luna sitä olen itsellenikin hokenut, että vielä ollaan hyvin alkutaipaleella ja kaikesta huolimatta poika kasvaa mun omalla maidolla, mikä on hieno asia. Pitää vaan jaksaa tsempata. Nyt just ollaan ekalla yösyötöllä, sain taas puolison ansiosta koisittua parisen tuntia.

Pukamat, vähiten suosikki terveysvaivani... ekan kerran oireilivat, kun olin ehkä 12, siitä lähtien varmaan kerran vuodessa säännöllisesti. Kerran tulivat, kun olin pidempään ulkomailla, ja sieltä sai pukamia pienentävää voidetta, jossa oli puudutusainetta mukana. Harmi ettei täältä saa. Mutta ihme kyllä synnytys ei pahentanut niitä, johtuu ehkä lyhyehköstä ponnistuksesta, jotain hyötyä siis imukupistakin!! Että tokkis, I feel you...

Painosta, täällä on pitänyt tosissaan tsempata myös syömisen kanssa. Väsymyksestä tulee paha olo, joka toisilla kai laittaisi syömään herkkuja, mulla käy päinvastoin että ei tee mieli sitten mitään. Loppuraskaudesta keräämäni herkkuvarastokin on lähes korkkaamaton. Mutta eiköhän tämäkin tilanne normalisoidu, kun saadaan muut hommat rullaamaan hieman paremmin painoa tuli siis tasan 12 kg, joista 2,5 kg jäljellä. Ei haittaa jos ne kilot lähtevät, mutta muuten täytyy pitää huoli ettei enempää tipu liian nopeasti.

Voimia kasvavien tattien kanssa!! Se on aina positiivista, jos oman puolison naama ei ärsytä tuli mieleen muisto synnytyssalista. Olin juuri saanut epiduraalin ja odotin tuskissani vaikutuksen alkamista. Mies yritti kai hymyillä tsemppaavasti, mutta muistan ajatelleeni että mitä v*a virnuilet siinä jälkikäteen ei siis myöntänyt virnuilleensa...