Lokakuun lapsoset 2016 *heinäkuusta meidän kuuhun*

Kiitos kaikille! Täällä tutustutaan toisiimme osastolla

Eilen ei tosiaan ollut mitään kummempia tuntemuksia, ainoastaan vähän punertavaa valkovuodon seassa. Puolilta öin alkoi supistukset n. 10min välein ja niitä siinä kellottelin. Kyllähän ne taas sitten huomasi erilaisiksi kuin aiemmat, tuntui reisissä asti.. Sairaalassa olin 8cm auki ja suoraan saliin. Kätilö sanoi heti, että epiduraalia et ehdi saada, mutta kohdunsuun puudutus voidaan laittaa. Se laitettiin ja supistukset vaan jatkui tuskaisen kipeinä.. Anestesialääkäri ehti kuin ehtikin laittaa vielä spinaalin, joka tosin ei heti alkanut vaikuttamaan. Sitten pitikin jo ponnistaa, ja siinä vaiheessa spinaalikin tehos - tunsin supistukset, mutta ponnistaminen ei sattunut ollenkaan! Muutamalla työnnöllä tyttö oli maailmassa

Synnytys oli vauhdikas, mutta loppujen lopuksi helppo. Toki itkin ja huusin supistusten kourissa, mutta lopputulos on mitä ihanin! Repesin vähän, mutta ei tee edes istuminen kipeää..

Tyttö painoi 3560g (painoarvio viime viikon to oli 3150g) ja on 49,5cm pitkä. Isosiskot kuulivat uutiset aamulla ja olivat innoissaan

 

Hirmuisen paljon onnea! Pikkuhiljaa alkaa uutisia tulemaan.

Anrai 36+2

 

Valtavan paljon onnea nuppusuulle ja koko perheelle <3 On se huikeaa miten nopeasti kaikki voikaan tapahtua!!! Aamulla puhelinta esiin kaivaessani tuli hurjan vahva tunne, että joku teistä on yöllä synnyttänyt ja kuinkas kävikään Ihania ensimmäisiä hetkiä pienen kanssa, pian olette varmasti jo kotona

Tokkiksen fyysiset fiilikset jaan täysin!! Syömättömyydestä tulee huono olo sekä syömisestä, kun heti vetää päälle karmean ähkyn. Eikä happi kulje kunnolla kun kylkimakuulla. Mulla on koko matkan ajan ollut maha todella ylhäällä ilmeisesti kohdun asennosta johtuen ja varmasti siksi kaikki ruuansulatukseen ja hengitykseen liittyvät toiminnot ovat olleet tuskaisia!! Vaikka kaikella tapaa on todisteltu (ja itselläkin toki lantiossa tunne), että vauva on jo alhaalla, on maha silti myös "ylhäällä"...tästä voisi ensikertalainen päätellä, että kokoa hänellä voisi olla ennemmin enemmän kuin vähemmän.

Olen monen kanssa samaa mieltä siinä, ettei sektioon noin yleisesti Suomessa suhtauduta kovin myönteisesti ja siksi omankin päätöksen tein kaikessa hiljaisuudessa. En koe, että sairaalassa olisi oltu mitenkään tylyjä "pelkopotilaan" kohtaamisessa...kuitenkin sekä kätilön että lääkärin tapaamisessa paistoi läpi toive siitä, että alatiesynnytykseen lopulta päädyttäisiin. Kätilön tapaamiseen lähdinkin ilman omaa päätöstä avoimin mielin...lääkärin tapaamiseen olin jo prosessoinut asiaa enemmän.

Tämä mamma yrittää pysyä järjissään vielä muutaman päivän...ja toivon, että pikkumies jaksaisi jumpata sen verran ahtaassa yksiössään, ettei äipän tarvitsisi olla hurjan huolissaan

Nuppis 39+1

 

Apua, eikä, ihanaa Nuppusuu että siellä päästiin maaliin asti!!! Olipas se vain nopeaa toimintaa mutta hyvä että loppu hyvin, kaikki hyvin! Taas se konkretisoitu, että kyllä ne lapset sieltä oikeesti lopulta tulee eikä tää oo vain tätä möhömahailua Onnea viel koko perheelle!

Nuppis, kuulostaapa tutulta tuo kylkimakuu Se on ainut asento johon pystyn minkäänlaisen syömisen jälkeen. Eilen illalla kirosin miehelle taas sitä miten joka hemmetin syömisen jälkeen ihminen voiki olla niin ähkyssä Söin siis jopa yhen ruisleivän iltapalaksi ja lasin vettä ja sitte pitiki taas ähkiä ähkyssä. Mulla tää maha ei ees oo kovin ylhäällä, rintojen alle jää tommonen kämmenenlevynen alue ennenko maha alkaa mut kai mulla kaikki sisäelimet on niin lintassa sitten Mahaki toimii hyvin että kyllä se tulee sieltä poiski mitä meneekin. Oon ihan varma et kummastelen sit vauvan syntymän jälkeen mikä on toi ontto tunne mahassa...

Aamulla viedessäni tyttöä eskariin tuumas tätit siellä, että mun maha ois laskeutunu. Tuumasin vaan et todennäköisesti johtuu vaan asennosta, koska pää on ihan muualla ko lähtökuopissaan Pukkaa siis päätään tonne vasemman lonkkaluun suunnille, reppana yhtä huono suunnistaja ko äitinsä

Jaahas, pitäsköhän se kuite varmuuden välttämiseksi pakata sairaalakassi valmiiksi, jospa meilläkin käyttäis lopulta yhtä sukkelaan ko Nuppusuulla...

Tokkis ja huono suunnistaja 37+5

 

Voi että! nuppusuulle ihan mielettömästi onnea pienestä!! Ihana kuulla että kaikki meni hyvin

Nyt on sit kauhea vauvakateus päällä. Tuntuu siltä etten haluaisi käydä edes täällä palstalla enää lukemassa kuulumisia kun "kaikki kuitenkin synnyttää ennen mua buhuu" mutta käynpäs kuitenkin, jotenkin tässä on jo alkanut jännittää muidenkin puolesta että milloin ja miten tapahtuu ja mitä.

Täällä siis hiljaiselo jatkuu, maha tosin vähän muuttanut muotoaan ja humpsahtanut alemmas joten ehkä tytsy olisi vihdoin suunnittelemassa maailmaantuloa... saapa nähdä. 40+2 neuvolaan seuraavan kerran eli onko se nyt sitten tuo torstai. Katsotaan lapsiveden määrä ja vauvan asento ja sit kai taas vaan odotellaan. On tämä odottaminen kyllä ihan oma taiteenlajinsa

Mutta ihanaa alkanutta syksyistä viikkoa kaikille ja hyviä vointeja!

 

Täällä pitkästä aikaa hyvä yö takana. Viikonloppuna oli taas semmosta että oksat pois. Alamahakipu on tullut lähes jokapäiväiseksi kaveriksi. Viikonloppuna etenkin oli aivan kauheaa. Mutta nyt jo vöhä jeesii. Vuodan, tai no koko raskauen ajan ok valkovuodon määrä ollut melkonen verrattuna "normitilaan", mutta nyt sitte tavara on semmosta toosi paksua ja venyvää. Hyi. Veikkaisin limatulppaa. Se vaan tuntuu voivan olla väriltään ja koostumukseltaan ihan mitä vain. Mutta eipä se sekään mitään ennusta.

Ukko seurasi viikonlopun vierestä tätä ähkettä ja tuskastelua. Sukkien jalkaan laittaminen on melko vaikeaa ku olotila on alakropassa niinku ois käyny salilla huhkimassa edellisenä päivänä. Nivusissa tuntuu siltä ku ois käyny ratsastustunnilla. Eli tämähä menee ihan urheilusta tämä loppuraskaus. Mutta ei tätä enää pitäisi kovin kauaa jatkua. Lohduttaudun sillä. Tai oikeestaan lohduttelin ja rauhoittelin ukkoa.

Välillä etoo ihan kunnolla, tulee melkein alkuraskaus mieleen. Nyt uutena juttuna on että alkaa vatsaa vääntää ihan kunnolla, mutta sitte kuitenkaan vessaan päästyä ei tulekkaa mitään. Yleisesti ottaen vatsan toiminta on kyllä parantunut. Ihan hyvä, välillä kun saa äheltää niin että hirvittää mistä sieltä tulee ja mitä tulee. Supisteluja on emempi ja vähempi niinku tähänki asti. Alkaa ne kyllä osa olemaan jo melkosen napakoita ja kipeitä. Mutta luotan yhä siihen että kyllä sen sitte tietää. Tyyppi protestoi tilan loppumista. Aivan järkyttäviä iskuja kummallekki puollelle mahaa. Alkanu iskuja tulla enempi myös oikealle kylelle, aikasemmin lähinnä vaan vasemmalle. Ja välillä liikettä tuntuu todella alhaalla, liekkö se on tajunnu mistä pääsee ulos.

Lemmikkiasiaa. Meiltä löytyy kissa. Tommonen melko diivamainen 6-vuotias rouva. Edelliseltä omistajalta "pelastettu" tosi ahdistuneena koska heijjän taapero ei antanu tälle hetken rauhaa, silloin oli täysin sisäkissa. Tässä ku pääsee pihalle lähestulkoon millon haluaa nii ei näin pitkällä juoksulla aateltuna varmaan samaa ongelmaa tule. Sitterin tuo on jakanu ennenki vauvan kans, saa nähä kuinka tällä kertaa käy.

Empä muista mitä muuta piti kirjotella. Puhelimella aina yhtä ihana toimittaa näitä asioita. Joko kaikki ootte laitoksella ku on ollu nii ihmeen hiljaista eilisen aamun jälkeen.

Anrai 36+3

 

Täällä vallan odotetustikin yhtenä kappaleena ollaan. Mites MammaMiinan ja Stellarian laita näin laskettuna päivänä? Pitkästä aikaa pärähti napakat supistukset päälle aamuyöstä kolmen jälkeen. Puoli viiden ja kuuden välillä steppasin kylmään takan pintaan nojaten lähes koko tunnin...ja sehän oli sitten jälleen siinä. Pieni tutina jäi päälle tuosta ja vatsa toimi, mikä oli oikein hyvä asia Parin tunnin aamu-unet otin tuohon päälle ja nyt taas normimeno jatkuu. Torstain mahdolliset tapahtumat jänskää yhä enemmän, joten mieli pyrkii välttämään asian ajattelemista. Tänään mennään vielä ajatuksella päivä kerrallaan ja huomenna varmaan tunti kerrallaan

Anrain oireetkin alkaa kuulostaa kovin lupaavilta...ties vaikka seuraava kiireinen vauveli onkin teille tuloillaan

 

Anrai, ihana että sait nukuttua! Täällä riittäisi unta vaikka kuinka, ja muutenkin kaikki muuttuvan aina vain hitaammaksi. Heräämisestä on yli kolme tuntia, ja olen saanut peräti syötyä aamupuuroon ja käytyä suihkussa... Tänään oli tarkoitus käydä hoitamassa asioita, mutta tällä tahdilla vähän epäilen

Nuppis, kuulostaapa jännältä! Täällä ei tapahdu yhtään. Mitään. Epäilen myös tämän tytön suuntavaistoa No, pari viikkoa vielä jaksan ehkä odotella... Hyviä kirjoja, kahvitreffejä ja ylihuomenna uusi Jane Austen -leffa, niin ehkä tämä tästä, jos ei mikään karsea vaiva taas iske päälle. Beibi ainakin melskaa minkä ehtii, niin että sillä tavalla olen rauhallisin mielin. Tosin tämä fiilishän koskee vain tätä aamua, illalla tai viimeistään huomenna olen todennäköisesti taas yhtä kärsivällinen kuin Frendien Rachel viimeisillään raskaana

Minervan 37+6

 

Täällä nettihiljaisuutta selittää ainoastaan (ainakin tänään) yyberketutus Jotenki iski tajuntaan se, että yhtäkkiä olen lakannut olemasta ihmisille. Kukaan ei soita tai viestittele, kyläilystä puhumattakaan. Eli jos mielin harrastaa sosiaalista elämää niin sen pitää tapahtua lähes poikeksetta mun toimesta. Kaippa tää on "hyvää" valmentautumista siihen yksinäisyyteen vauvan kanssa.. Että tämmösillä fiiliksillä tänään. Hain aamulla kaupasta kauhian kasan herkkuja joita sitten mättänyt naamaan ja nyt olo on tietysti myös fyysisesti huono.

Ei viitsi teidän mielialaa laskea omalla valituksella joten painun takas taustailemaan kunnes on jotai positiivista kirjotettavaa...

Tokkis, yhtenä kappaleena varmaan ainakin seuraavat kaksi viikkoa

 

Täällä ollaan tiukasti yhtenä kappaleena, pah! On vähän huijattu olo, kun olin niin varma, että tulee ajoissa, vaikka joo, aika hölmö ajatus.. Yön valvoin, kun jännitti, että joko alkaa, mutta lukuunottamatta joitain vatsanväänteitä, jotka saattoi johtua syömästäni ruuasta, ei mitään lupaavaa oiretta edes näköpiirissä.

Nyt olen purkanut turhautumista siivoamiseen, muitakin ässiä kokeiltu, mutta - ei niistäkään mitään.. Pitäisi ehkä keskittyä omaksumaan vähän vähemmän kiukkuista ja enemmän zenmäistä asennetta: tulee kun on tullakseen.

Mutta hurjasti tsemppiä ja onnea ja voimia Nuppikselle torstaille (jos sinne asti pysyt yhtenä kappaleena). Kohta saat nähdä oman pienokaisesi!Varmaan kyllä kauhean jännittävääkin, en varmaan itsekään pysyisi housuissani.. Mutta lopulta se on ohi ja saa sitten keskittyä uuteen elämään - siihen, mitä on ainakin 9 kuukautta miettinyt..

Kissoista: meillä on vallattu jokainen vauvalle laitettu paikka: hoitoalusta, sänky, unipesä - mutta epäilenpä, että vauvan tullessa jättävät tarkasti rauhaan, ainakin alkuun. Kivaa olisi, jos niistä tulisi hyviä kavereita vauvalle, mutta vähän kyllä pelottaa, toinen varsinkin aika herkkä stressaamaan vähän kaikkea.. Vielä kun kissat ovat alunperin minun, vaikka ovat kyllä tulleet miehellekin rakkaiksi, mutta epäilen, että mies on vähän herkempi, miten hyvin kissojen ja vauvan yhteiselon pitää sujua, minä sietäisin enemmän vaikeuksia.. No, ei auta kun toivoa parasta - ja syntyisi se vauva nyt, niin pääsisi testaamaan

Ja MammaMiina: samanlaiset vauvakateus-tunnelmat täälläkin, ja tunne, että koko vauva taitaa olla peruttu.. Mutta oletkos sinä jo päässyt tositoimiin?

Mitähän mää seuraavaksi siivoisin?

T. äkänen Stellaria ja lunki poikanen

 

Ja pyh, Tokkis: jo on kumma, jos ei viimeisillään raskaana oleva nainen saa valittaa! Ja ei se ainakaan mun mieltä masenna. Kaikkia meitä kai vuorollaan joku ketuttaa. Onhan tämä välillä yksinäistä hommaa. Muilla jatkuvat työt ja muut arkiset jutut, ja itse tässä vain, no, odottaa. Huomaan ilahtuvani välillä ihan luonnottoman paljon, kun aviomies tulee kotiin Jotenkin mua itseäni tsemppaa tämä syyssää ja auringonpaiste ja kivat pienet tekemiset. Ainakin omalla kohdalla olen kyllä huomannut, että kaverit eivät enää tässä vaiheessa ehdottele kovin innokkaasti treffejä - mutta kai lähinnä siksi, että epäilevät minun olevan lähtökuopissa sairaalaan hetkenä minä hyvänsä. As if...

 

Täällä, yhtenä kappaleena. Mun tapauksessa vielä muutaman päivän suotavaakin.
Viime viikko meni vielä liikunnan osalta ihan hyvissä, ja voiko nyt sanoa, normaaleissa merkeissä. Eilen tuntui kävely selvästi oudolta. Ei nyt mitään keilapallo -fiiliksiä mutta jotain erilaista. Hölköttelemässä kävin tänä aamuna silti, suurin ongelma oli nilkat jotka nyt jostain syystä tykkää huutaa juostessa hallelujaa. Ja se vähäkin vauhti on kadonnut jonnekin. No tärkeintähän tässä nyt on että saan liikuttua ja ulkoiltua ja aika kuluu.
Eilen neuvola, ei huomauttamista. Pikkuinen alkaa olla lähtökuopissa. Terkkari totesi että vielä vähän heiluu, olin sitä mieltä että tämä kaveri heiluu kyllä aika paljonkin . Mutta tosiaan eipä se edellinenkään missään vaiheessa kiinnittynyt. Varmaan se pää nyt kuitenkin aika alhaalla on mikä selittänee tuon oudon olon siellä päässä. Supistuksista tai muusta ei tietoakaan mutta jos entiseen malliin mennään, ei se etukäteen varoittele.
Yöt sinällään menee hyvin, kahtena aamuna on nyt uni loppunut huomattavasti aiemmin.
Tsemppiä Nuppikselle ja toki kaikille muillekin mammoille! Koettakaa löysätä pipoa vaikka koville välillä ottaa.
Rouva M ja myllääjä 37+5

 

Onpas täällä levottomia naisia

Anrai uni tekee niin terää, mulla sama juttu et pari yötä saanu nukuttua heräämättä miljoonaa kertaa ja olo ku uudella ihmisellä!

Nuppis85 , tsemppiä vikoille odotusmetreille, hyvin kaikki menee! Mun esikon laskettu aika oli 6.10.

Mä täällä kovasti odottelen lisää vauvauutisia, täytyy sanoa et olin aamulla hieman pettynyt kun niitä ei herunut... omaa vauvaa mä en enää odota, se tulee kun tulee. Tänään siis tätä mieltä. Huomaan et zen oloa on tuonut se et on ollut aika kivasti ohjelmaa viimeisen viikon ajan, ei ole oikein ehtinyt vaan odottaa. No, eiköhän niitäkin päiviä tule vielä. Ehkä kun on kokemus siitä yliaikaisuudesta niin suojelee nyt itseään eikä anna liikoja toivoa. Oon tässä samalla alkanut nauttimaan tästä rauhasta mikä on, kun beibi tulee niin se on menoa sit eikä viisarit käänny enää takas. Mut tätä maha juttua en niin tule kaipaamaan..

Luna 36+6

 

Anrai sun sukkahommat kuulostaa samalta kuin täälläkin. Hirveetä ähinää ja puhinaa ja tekis mieli käyttää vaan tohveleita kun kenkien jalkaan laittaminen siihen sukkien kanssa suoritetun alkulämpän päälle puskee jo suunnilleen hien pintaan.

Yhtenä kappaleena täälläkin tosiaan. LA oli ja LA meni, neuvola huomenna ja sitte taas mietiskellään että mitästä nyt sitten. Ei mitään merkkiä ainakaan vielä lähestyvästä synnytyksestä. Että sitähän ei tosiaan tiedä vaikka tässä vielä pari viikkoa pitäis pönöttää.

 

Heippa kaikille odottajille! Jos mainostaa saa, niin me teemme unipesiä painatuksella. Saa siis melkein minkälaisen painatuksen tahansa pesän pohjaan. Jos kiinnostaa, niin facebookista löytää samalla nimellä kuin nimimerkkikin, tai sähköpostilla (kaislastar@gmail.com) tavoittaa.

 

Täältä jumppapallon päältä nuppikselle voimia, onnea ja kaikkea hyvää huomiselle

marikkinen 38 + 2

 

Totta, Nuppiksellahan on huomenna jännä päivä! Tsemppiä ja onnea matkaan, olet kovasti mielessä!

Täällä otetaan edelleen rennosti, sekä minä että beibi, jota ei edelleenkään tuohon kylmenevään syyssäähän syntyminen innosta

Minervan tasan 38

 

Enää muutama päivä ja sitten on tuleva isäkin paikalla. Toivossa siis eletään. Viime päivät onneksi mennyt varsin hyvillä mielin. Tänäänkin, vaikka pieni kaupungilla ja kaupassa käynti oli sen verran tukalaa että päätin iltapäivän oleilla sohvalla. Ei mitään isompaa, eikä synnytykseen varsinaisesti viittaavaa, mutta taitaa pikkuihminen olla nyt ihan niin alhaalla kun voi. Painaa ja ahdistaa niin että kävelystä on tullu matelua. Muksii tuonne sisuksiin ja muutenkin pissahätä koko ajan.
Huomenna olis jaloille vielä hieronta ja vanna pitäis käydä ostamassa.
Synnytys pyörii kyllä jo mielessä koko ajan. Edellisestä on kauan, muistikuvat on jo aika haaleita. Eniten mietityttää se että tuleeko nyt sitten pikapikaa vai kestääkö kauan. Sitähän ei tiedä kukaan.
Nimilistoja luin taas eilen. Onneksi mies hyväksyy tämän suomalaisen tavan että nimeä saa vielä miettiä. Siellä nimi olis julkistettu jo aikoja sitten. Outo ajatus mulle.

Paljon tsemppiä ja onnea matkaan Nuppikselle ja toivottavasti pikapuoliin myös muille.
Etsikää se zen ja koettakaa nauttia viime hetkistä masun kanssa.
Rouva M ja myllääjä 37+6

 

Täälläkin myötäjännätään Nuppiksen h-hetkeä Toivottavasti kaikki menee hyvin ja suunnitellusti.

Täällä ollaan taas jo paremmilla fiiliksillä. Eilen kävin töissäkin kun aattelin et paskaakos sitä vaan kotona istuksii Sitten sain inspiksen kotona raivata kolmen huoneen vaatekaapit uuteen uskoon. Tällai se pää pysyy koossa kun kehittelee tekemistä. Just tulin salilta ja ai että teki taas eetvarttia. Vaikka totesin et nyt on jysähtäny semmoset turvotukset et alta pois! Ei siis auta (ei oo auttanu aiemmissakaan raskauksissa) runsas veden juonti, liikunta, ananas yms. mitä näitä nyt onkaan. Ei-raskaana ollessakin mun kroppa kerryttää helposti nestettä joten ihmekös tuo. Se on vaan mun kropan ominaisuus.

Mahassa ollaan kivasti poikittain eli ei pelkoa että ois tulossa ihan heti. Miettiny vain et voiko tämmönen asento sitten lopulta vaikuttaa siihen, et päätyisin sektioon, en tiedä. Kyselläänpäs maanantaina neuvolassa sitten asiasta, turhaa sitä nyt murehtimaan.

Rouva M, nimijuttuja täälläkin kovasti pyöritelty, koska nimisuunnitelmat mennyt täysin uusiksi tässä loppumetreillä. Ristiäiset pidetään joulun jälkeen väliviikolla niin saadaan mun sisarukset etelä-Suomesta tänne pohojoseen.

MammaMiinalle toivotaan että alkais jo tapahtua

Semmosta tänään. Huomenna pietään kunnon hurvittelupäivää: ajattelin yllättää lapsukaiset viemällä ne HopLopiin ja pitsalle ja illemapana mennään miehen kans kaksin syömään. Tänään vois pyykkäillä loput kestovaipat ja pakata sairaalakassin.

Hyviä vointeja kaikille ja koittakaa pysyä positiivisina

Tokkis ja ihmetys 38+1

 

Pikaiset terveiset sairaalasta. Täällä rinnalla tuhisee 3682g ja 50cm puhdasta kultaa Pieni mies syntyi suunnitelman mukaisesti noin klo.14.00 ja on voinut hyvin koko päivän. Mammalla on lääkitys kohdillaan toistaiseksi, mutta pedissä vielä olen.

Jaksamista kovasti kaikille <3 Palailen linjoille myöhemmin

 

Lämpimät onnittelut nuppikselle!! hienoa, että kaikki on mennyt hyvin!

marikkinen 38 + 3

 

Paljon onnea ja ihania hetkiä, Nuppis! Onpa kiva kuulla, että vointikin on hyvä!

Täällä on taas ollut aika rauhallinen päivä: leffa, vähän ostoksilla pyörimistä ja nyt kotisohva. Supistelee välillä kovasti, mutta ei kyllä mitään sellaista, mistä voisi hyvällä tahdollakaan epäillä, että jotain oikeasti tapahtuu...

Meillä on tosiaan nimi ollut tiedossa jo melkein alusta asti, ja sillä nimellä tyttöä on ihan yleisesti jo kutsuttu. Mies vielä tuumii toista ja kolmatta nimeä Ristiäiset ovatkin sitten kinkkisempi juttu. Oltiin ajateltu joulukuun alkupuolta, mutta anoppi päättikin olla siinä kohdassa yli kuukauden reissussa No, nyt jännätään, että milloin beibi syntyy, eli juhlitaanko marraskuun loppupuolella vai jätetäänkö suosiolla tammikuuhun.

Voikaa hyvin!!

Minervan 38+1

 

Paljon onnea Nuppis85! Hienoa että kaikki meni suunnitelmien mukaan ja raskaus on tältä erää pulkassa!

Mun zen olo on pahemman kerran hävinnyt jonnekin... eilen ja tänään itkettänyt ja pinna ollut kireällä. Outoa kyllä paikat ei oo kovin kipeenä ollu et ihan muuten vaan kiistänyt vanne päätä. Ärsyttävää.

Oon puhelimella niin en näe, mut Marikkinen tai Minervan, teistä jompikumpi tähtäsi kans Jorviin synnyttämään?

Luna 37+1

 

Minä Saapa nähdä, ollaanko yhtä aikaa, Luna...

Täällä ei ole tänään ottanut mikään hermoon, mutta huomenna ehtii

 

Onnea Nuppis!