~ Lokakuun lapsoset -15 ~ *Maaliskuu*

Keväistä keskiviikkoa arvon kanssaodottajat!:wave:

stualle vielä tännekkin pahoittelut, näitä huonoja uutisia on nyt saanut kuulla ihan liian paljon ja todella toivon, että nyt loppuu.:ashamed:

Tänään tippui luukusta nt- ja rakenneultra ajat, 1.4 ja 25.5 pääsisi sitten vakoilemaan tuonne sisuksiin.
Eli 2 viikkoa ekaan ultraan ja tunnen jo kuinka paniikki iskee eikä se hellitä ennen kuin on varma että siellä A) on ketään B) seulonta tulokset saapuvat, mutta samalla innoissaan odottaa, kauhean ristiriitaista.

Meillä oli sitten megaluokan riitakin miehen kanssa eilen...sieltä lensi sellainen tölväisy herran äänihuulilta, että katsoin parhaaksi lähteä rauhoittumaan äidilleni pariksi tunniksi, ettei tule ruumiita. Tänään sitten saatiin juttu selväksi ihan kunnolla. En tykkää syytellä ketään edes riidellessä, mutta eilinen oli eka kerta, kun jouduin ihan oikeasti osoittamaan sormella syyttävästi miestä, mutta loppu hyvin kuitenkin ja normaali ällöily pariskunta ollaan taas.

Ja minä itkin eilen yöllä revontulille...onko näillä hormooneilla minkäänlaista tilanne tajua? Kuka itkee revontulille?

Maha kyllä kasvaa, minulla on alkanut selvästi venymiskivut vatsalihasten kohdalla, repivää ja toisinaan pistävää kipua lihaksissa, aivan kuin olisivat koko ajan venytyksessä, kurja tunne jonka olin jo unohtanut tekevän näin ilkeää.
Tissit on vielä vaan arat, nyt tosin vain silloin kun aamulla herää ja olen nukkunut ilman liivejä ja lätyt on saaneet lölleröidä vapaana kuin ellunkanat koko yön.
Ja roskaruoka himoa on alkanut esiintyä, viime lauantaina tuskailin kun teki mieli hesen kana-ateriaa ja mutustin nyrpeänä ruisleipää...mies sitten lähti kauppaan ja toi tullessaan himoitsemani aterian. :heart:

Muuta kummoista ei tänne kuulukkaan, ensi viikolla saadaan parin päivän lapsivapaa keskellä viikkoa ja kummallakaan ei ole mitään ohjelmaa silloin...ihanaa!!:kiss:

Viipulainen ja Hippu 10+5

 

Oon pystellyt taas täällä hiljaisuudessa seuraamassa muiden viestejä. Tuntuu pahalta niiden puolesta, joiden kohdalla tää homma on loppunut ihan liian aikaisin. Taisin joku iltamyöhä lueskella niitä viestejä ja näin seuraavan yön hirveitä painajaisia. Muutenkin nyt kun 12 viikkoa alkaa olla täynnä, saatan keskellä yötä herätä ja alkaa vain pelätä ihan hulluna, että joku menee pieleen (aika epäloogista, että nyt "turvallisesti" toiselle kolmannekselle siirtyessä vasta alkaakin jännittää...?). Pyöriskelen sängyssä ja yritän saada edes jotain tuntumaa tisseihin tai pahoinvointiin. Jos tuntuu "ihan liian normaalilta", en välttämättä saa enää ollenkaan unta! Aargh.

Kenelläkään muulla tällasia yöllisiä vainoharhoja? Painajaisia? Muuten vain outoja unia?

 

Ei täälläkään mitään helppoa noiden tunteiden kanssa kyllä ole Kaikki ärsyttää, kovasti väsyttää, eikä mikkään oo hyvin! Tällä hetkellä nyppi se, miksei nuo haisevat astiat voi mennä tuosta tiskipöydältä itsestään koneeseen, myöskin se kun ulkona tuulee niin että ei uskalla verhoja aukaista ja katsoa onko omenapuut vielä tallessa. Ja saattaisin itkun tirauttaa ihan mistä tahansa, vaikka jäätelöstä

Mulla on iskenyt taas tämä tuttu keväinen ihon kuivuminen. Osittain varmasti hormoonitkin syypäinä asiaan, mutta ihan joka vuosi tähän aikaan (tai yleensäkin kun aurinko alkaa näyttäytyä) ei enää normaalit kasvovoiteet riitä. Pitää alkaa keksiä jo 30:n suojakertoimia ettei näytä ihan vanhalta mummolta kun niin kuivuu ja lohkeilee. Sama homma (tosin lievempänä kun ei altistu auringolle) koko vartalolla. Ja teini-aika taas koittaa.. finnejä finnejä kauheita finnejä

He.Ti ja Ryyte 8+1

 

Paljon tullut ikäviä uutisia tänne voimia surun kohdanneille! :hug:

Mulla olot vaihtelee ihan laidasta laitaan päivästä riippuen. Jonain päivänä ihan hyvä olo, eikä mistään oireista mitään tietoa, kun taas toisena päivänä aamusta iltaan kamala oksetus ja kaikinpuolin kurja olo... Muutamana aamuna olen joutunut oksentamaan. Töissä tuntuu ettei oikein jaksa mitään kunnolla. Jo pelkkä portaiden nousu toiseen kerrokseen tuntuu raskaalta ja tänään, kun käytin pari mummelia pesulla niin oli kunto loppua ihan kokonaan. Aamuisin ei meinaa ruoka maistua mutta iltaa kohti tuntuu vatsa kurnivan kokoajan ja syönkin sitten välillä ihan tolkuttomia määriä :ashamed: roskaruokaa haluttaa ja kaikkea mahollista suolaista. Makea enemmänkin ällöttää nykyään, kun normaalisti oon tosi perso makealle.

Huomenna taas yks viikko täynnä ja myöskin tasan viikko enää aikaa ensimmäiseen neuvolaan! 27.3 siis eka käynti olisi. Sain ajan heti aamusta jo klo.8:00 joten ei onneksi tarvitse sitten koko päivää jännittää! Keskenmenon pelko on mulla vähän rauhoittunut eikä se pyöri jatkuvasti mielessä. Pelkäsin ensi alkuun tuulimunaakin ihan kamalasti, mutta onneksi sain käydä silloin viikko sitten ultrassa ja pikkuinen vauvan alku sieltä löytyi :heart: Ehkä se samalla vähän lievensi keskenmenon pelkoakin. Alkaa vahvistua tunne siitä että masussa on kaikki hyvin ja loppuun asti mennään turvallisesti

haasu 7+6

 

Pahoitteluni myös minun puolesta niille, joiden raskaus ei jatku. Itselläkin koputtelee takaraivossa koko ajan, että eihän tässä itsekään missään selvillä vesillä olla. On se vaan aika ihme, tuo pienen ihmisen tie... Soluista vauvaksi.

Se nt-ultra-aika tulikin seuraavana päivänä, aika on 2.4. Jännittää se riskiluku, joka nyt iänkin puolesta on isompi kuin jollain toisella. Luoja, sitä tuntee itsensä niin vanhaksi.

Mulla on etominen kadonnut kokonaan, mutta tilalle tulleet liitoskivut (?). Voiko niitä tulla jo näin aikaisin? Esikoisen kohdalla kivut oli järkyttävät loppuraskaudessa, porua väänsin aina liikkeelle lähtiessä. Kummasti muistuu mieleen kymmenen vuoden takaiset.

Marmosetti 9+2

 

Heipä hei!

Täällä menossa nyt rv 11+5, ja masu on pullahtanut näkyviin ihan huolella..
Miehelle itkin yhtenä iltaaa, että maha kasvaa, oksettaa ja väsyttää, sekä nyt alkanut myös vähän tuntumaan jo alaselkä-, ja liitoskipuja....
mitä jos ens viikon ultrassa ei ketään löydykkään kohdusta majailemasta? Huolet, pelot, ja kaikki heittelee häränpyllyä...
Miehen mukaan oon nyt tosi hyvällä tuulella ja nauravainen , kun omasta mielestä oon kaikkee muuta..
Vaikka kuopuksemme on vasta 3-vuotias, olin jo unohtanut miten ikävältä lonkkien ja nivusten liitoskivut tuntuu.. välillä sai edellisessä raskaudessa itkeä kivusta, miehen yrittäessä hieroa helpottaakseen mun oloa
Toivon tosiaan ettei kovin pahaksi mene, ainakaan vielä näin aikaisessa vaiheessa!
Mulla jännittää myös nt-ultra, ja ne seulontatulokset.. saas nähdä olenko hermoraunio keskiviikkona ..

Kivaa viikonloppua!
suffeli&papunen 11+5

 

Tääl alkaa selkä vihotella nyt jo ihan kunnolla. Tai no onhan se nyt ei raskaanakin kipuillu ihan kiitettävästi, nyt vaan pitkän aikaa oli tosi hyvä. Eilen sai puolet tallihommista tehdä hammasta purren kun sattu. Varmaan otti nokkiinsa siitä kun ajoin ponilta karvat ja pieni poni niin vaati vähän kyyristelyä.

Muuten onkin melko lepposaa odottelen vaan ultraa. Aamusta silloin kyllä neuvolakin, niin siellä kuunnellaan sydänääniä.

Mun kaveri pyys mua mukaan kattoo Kyra Kyrklundia Ypäjälle huomenna. Hiukan hienoa, oli voittanu liput.

ZiiliZeija&Kääkkis 11+3

 

Hei vaan kaikille pitkästä aikaa!

Minä olen edelleen hissukseen vaan seuraillut teidän jutustelua, kun en vieläkään uskalla oikein heittäytyä nauttimaan tästä tilasta. Pikkuhiljaa mieli kevenee ja jokainen uusi päivä on plussaa.

Tällä viikolla maanantaina kävimme ar-ultrassa ja löytyihän sieltä ihana pieni syke. Voi että, kun oli hymy herkässä. Pari kuvaakin saatiin mukaan, joista en kyllä saa mitään selvää, että kuinka päin se vauveli siellä oikein on.

Ennen ultraa lääkäri kyseli mahdollisia oireita ja vaivoja, ja sanoin vain, että eipä minulla juuri mitään ole... Kun oikein miettii, niin onhan niitä nyt jotain pieniä, kuten rintojen arkuutta edelleen, väsymystä (menen joka ilta jo seitsemän aikaan nukkumaan!), öisin tarvitsee pariin otteeseen ravata pissalla, seksihalut ovat tipotiessään, vaikka yleensä olen aina ja kaikissa parisuhteissani ollut se, joka "saa liian vähän seksiä" , ruokahalu on mieletön, ja se näkyy jo puntarissakin, olen ollut useamman viikon jo ihan raivohullu, miehellä on ollut kestämistä. että kaipa niitä oireita sitten vähän kuitenkin edes on. Välillä lievää kuvotusta on myös ollut olevinaan, joka on kuitenkin helpottanut syömällä. Kerran oksensin aamulla, kun hammasharja osui "liian" taakse kitalakeen. Ensi viikon maanantaina meillä on ensimmäinen neuvolakäynti.

Meillä on myös kaksi kissaa. Mies on enimmäkseen niiden hiekkalaatikkoa putsannut ja jos itse puhdistan harvoin, pesen tarkkaan kädet ja desinfioin käsidesillä. Sitä vain mietin, että onko siitä varaa, jos onkin saanut sen toksoplasman jo ennen raskautta? Vai onko vain sillä merkitystä, jos sen saa raskauden aikana?

Meillä on päiväkodissa, jossa olen töissä, tällä hetkellä enterorokkoa liikkeellä. Toivottavasti itse säästyn siltä, jottei tarvitse olla huolissaan maha-asukin puolesta.

Onko kukaan muu joutunut siirtyä vielä äitiysvaatteisiin? Minä vaihdoin mukavuussyistä tällä viikolla äitiysfarkkuihin, kun normaalit farkut puristivat inhottavasti mahan kohdalta. Puristuksen syynä on kyllä luultavasti ihan vain tämä minun ruokahaluni.

Minulla on muuten mieletön himo kurkkuun! Tai en tiedä, voiko sitä himoksi kutsua, kun en sitä nyt ihan sellaisenaan halua syödä, mutta leivän päälle sitä pitää saada paksu kerros! Ja näistä kurkku-leivistä haaveilenkin sitten jatkuvasti. Onko teillä mitään himoja?

-Hertta ja pakkasukko 8+2 (=omien laskujen mukaan, lääkärin mukaan 7+5, ultran mukaan 8+3)

 

Täällä raskaus etenee ilmeisesti ihan normaalisti. Pari kertaa päässyt kurkkaamaan vauvaa ultralla ja näyttäis kehittyvän ihan normaalisti. Keskiviikkona neuvolassa ultrattiin, ja ihan ihmiseltä jo näytti pieni vauvanalku. Häiritsevimmät oireet on turvotus, jatkuva pissahätä ja yöllinen nälkä. Muuten kaikki ihan ok.

Suurta huolta sen sijaan aiheuttaa lapsen isä. Hän tietää nyt raskaudesta ja on tästä ihan hajalla. Toivoo aborttia ja sanoo että jos pidän lapsen, aikoo katkaista kaikki välit muhun. En ole vaatinut enkä vaatimassa häneltä mitään, mutta se ei auta yhtään hänen pahaa oloaan, koska pohjimmainen ongelma on se, ettei oikeasti voi elää niin että ei olisi yhteydessä lapseensa. Lapsen isä on tosi rikki, sillä on elämä niin hajalla nyt muutenkin, ja mä olen tosissani joutunut pelkäämään että se tekee itselleen jotain. Aikamoisia syyllisyyden tunteita siis mulla tällä hetkellä. En pysty nukkumaan enkä ajattelemaan mitään muuta kuin sitä, miten toinen kärsii. Hän ei ole mua syyttänyt mistään ja ymmärtää miten vaikea päätös abortti mulle on, ja tietysti hänen lamautunut ja alistunut suhtautumisensa pahentaa mun oloa entisestään.

Aika näyttää miten tässä käy, mutta tällä hetkellä ei tosiaan kauheen hyvältä näytä.

Kyllä tässä hetki varmaan menee itselläkin, että pääsee taas onnelliseen tasapainoon raskauden kanssa.

- Sofina 10+3

 

Moikkelis!

Viimeinkin viikonloppuopcorn:
Huomenna mennään moikkaamaan miehen isää ja hänen vaimoaan ja miehen isä on mahdoton hössöttäjä..mitähän tästäkintaas tulee

toksoplasma
Mistähän juuri lueskelin, että sitä esiintyisi yleensä vain niillä kissoilla, jotka viettävät aikaa ulkona? Eli tavan kotikissoilla sitä harvoin esiintyy, mutta toki hyvään hygieniaan kannattaa silti panostaa hiekkojen vaihdossa siltikin.
Sen vaaroista en sitten tiedä sen enempää, että onko merkitystä onko se jo ollut vai tuleeko vasta raskauden aikana.

Täällä on ollut kyllä kaikenkaikkiaan aika ihana viikko kun ynnäilee yhteen koko paketin.
Olo on ollut tosi hyvä, paitsi huimaus on voimistunut aika tavalla, mutta se pysyy kurissa kun koittaa vaan muistaa nousta ihan rauhassa.
Liitoskipuja on selvästi alkanut tulla, öisin herään siihen, että oikeaa lonkkaa viiltää ja se säteilee häpyluuhun, aikaisemmin alkoi nyt kuin kakkosesta, toivotaan ettei äidy ihan kauhean nopeasti.

Ja oli ihan pakko tutkia netin ihmeellisestä maailmasta. Tässä on nyt kahtena päivänä tuntunut jotain tuolla mahassa. Ja eilen myöhään illalla tuntui taas kolmannen kerran tismalleen samassa kohdassa, joten päätin vähän tuuppia sitä kohtaa ja ihan hetkessä tuntui samat kevyet töksäykset taas. Netissä lukikin, että uudelleen synnyttäjät voivat alkaa tuntea liikkeet jo viikolla 12 (eli rv11 paikkeilla). En tiedä, ei ollut samanlaista mitä aiemmin on ollut niitä tuntemuksia, pitää seurailla että tietää olenko edelleen vainoharhainen.

Mutta tosiaan, tänään poksui viikot ja sen kunniaksi kuva eiliseltä illalta.

Oikein ihanaa viikonloppua kaikille!:heart:


Viipulainen ja Hippu 11+0 (poks)

 

Iltoja :wave:
Pahoittelut minunkin puolesta kaikille huonoja uutisia saanneille :hug:

Tänään oli eka neuvola ja aivan ihana th/kätilö Kyllä on tullut paljon uusia asioita sitten vuoden -01 ja -04. Seuraava etappi onkin sitten nt-ultra joka on 16.4, jolloin saan vihdoin tietää majaileeko tuolla joku vai onko sittenkin tuulimuna. Neuvolassa oli kyllä sitä mieltä että hcg oli niin upeasti noussut, että sulkisi pois koko tuulimuna ajatuksen.

Täällä on oikeastaan vasta nyt pahoinvointi nostanut päätään, vielä ei ole arabiaa tarvinnut halailla mutta eipä se kaukana ole. Näin oli myös edellisissä raskauksissa, alko vasta 9+ viikolla ja kesti sinne puoli väliin.

viipulainen hienosti on vatsa pullahtanu esiin

Täällä oli aikaisemmin puhetta tupakoinnista, itse lopettelin jo pari pv ennen plussausta, tai siis ei vaan maistunu. Sauhun sauhua en sen jälkeen ole ottanu enkä mitään muitakaan nikotiini tuotteita. Yllätyinki kuinka helppoa on ollut, jospa luonolla on osuutta tähänkin

Elohiiri 8+3

 

Voi miten monta surullista uutista täällä ketjussa on . Osanotot ja jaksamista!

En ole pitkään aikaan käynyt täällä pyörähtämässä, viimeinen reilu kolme viikkoa meillä on nukuttu todella huonosti. Esikoinen 1v 4kk on tehnyt poskihampaita ja nyt vielä sairastui flunssaan kera kovan kuumeen. Aloitin myös työt kolmen kuukauden hoitovapaan jälkeen tällä viikolla, joten arvaatte että olen niin poikki että alan nukkua seisaalleen.

Onneksi uskaltaisin varovasti sanoa, että pahoinvointi on helpottamaan päin ja rajoittuu enää lähinnä aamuun. Nälkä sen sijaan tulee kyllä voimakkain oirein kolmen tunnin välein.

Mahaa on kohta vaikea enää piilottaa. Noin kuukautta aikaisemmin kuin edellisessä raskaudessa on alkanut näkyä. Varmaan kaksi vuotta on vielä niin lyhyt aika raskauksien välissä, että vatsalihakset tekevät vielä helposti tilaa kasvavalle kohdulle. Hyvin olin kyllä palautunut edellisestä, paino entisissä ja varmaan lihaskuntokin oli parempi.

Aika moni töissä tietää jo ja perheenjäsenet myös . Ensi torstaina olisi jo nt-ultra!

Oli nyt vähän omaa juttua tämä postaus, kun vaikenin niin pitkään. Ehkä aktivoidun tästä .

Nenevaan ja Mytty 11+1

 

Täälä ollaan muututtu aamuvirkuksi!
Meilläkin 3 kissaa, sisäkissoja. Pesen kädet huolellisesti hiekkojen vaihdon jälkeen, ja vlälillä pyydän isompia lapsia homman hoitamaan.
Kyllä! Olen 90prosenttisen varma, että nyt pari päivää tuntuneet hipsuttelut masussa on liikkeitä!
Miehen kanssa mietittiin, voiko olla? Ja kallistun siihen että on ne. Ta ainakin jotain vauvasta johtuvia tunteita kuitenkin.. Jos ensiviikon ultrassa ei sittenkään ketään masusta löydy, olen kuvitellut....
Valkovuoto on kummallista..
välillä tosi runsasta ja venyvää, limaista, välillä ei juuri mitään..
Fb-ryhmässä hyvä porukka, ja juttuja laidastalaitaan, muutamia yli-ihania ultrakuviakin jo nähty!

Hyviä vointeja kaikille!
Suffeli & papunen 11+5

 

Huomenia kaikille :wave: Täällä myös yks aamuvirkku, tänään silmät aukes 6.45. Mutta kyllähän se uni jossain vaiheessa loppuu, jos ennen kymmentä menee nukkumaan En muista millon olisin valvonu yli 10!
Tulevan viikon nt-ultra on alkanut jännittämään jostain syystä ihan hurjasti ja ajatukset heittelee laidasta laitaan. Mutta täällä on ilmeisesti muillakin ollu jännitystä kyseisestä merkkipaalusta?
Mulla on mahakin alkanut jo pikkasen pullottamaan, voi kun olen siitä onnellinen.
Pahoinvointi on alkanut pysymään suht. kurissa ja töissäkin oon saanut jo tämän viikon olla. Kerran päivässä saa kuitenkin vielä käydä laatottamassa, se on kuitenkin pientä parin viikon takaiseen.
Ite aattelin sit liittyä fb-ryhmään, kunhan tuo ultra saa huokasemaan toivottavasti helpotuksesta. Sitä odotellessa.

Aurinkoista viikonloppua kaikille.

kerttujulia ja pähkinä 11+5

 

En jotenkin aiemmin saanut aikaiseks, mutta mut saa poistaa listalta. Kesken meni siis viikoilla 6+4. Näillä näkymin mahassa kasvua aloitteleekin jo marraskuun lapsonen. Toivottavasti tällä kertaa pysyy matkassa.

 

plunderbunny pahoittelut, mutta ihan mielettömän ihanaa, että uusi matkaaja on jo kyydissä näin pian, pistän sinne suunnalle läjätolkulla tarrasukkia, eiköhän tämä pienoinen matkassa nyt pysy!:heart:
¨
Juu, niistä eilen mainitsemistani liikkeen tapaisista, kyllä ne ihan varmasti sitä itseään on, tänään tullut jo monta "äksyä" vastausta kun olen sormella tuuppinut Tietääkseni pierukuplat eivät samasta kohdasta vastaile ja samanlaista vastailua tökkimisiin oli tytöstäkin, tosin taisi olla viikon myöhemmin kuin nyt. Esikoisesta nyt luonnollisesti ei mitään tuntunutkaan ennen kuin lähempänä puoltaväliä. Ainakin mieli rauhoittuu tästä, elossa siellä ainakin ollaan ja tässä parhaillani sainkin pari pyrähdystä taas sormilleni kun en malta olla pitämättä kättä alamahalta poissa.:heart:

Kohta lähtö miehen isälle, toivotelkaa minulle pitkää hermoa, tuleva vaari on kova vauvafani ja hankkisi ummet ja lammet vauvalle, pitää saada rauhoiteltua häntä jotenkin. Mutta ihana kun tietää, että vauvalla tulee olemaan lellittelevät vaarit, mummit kyllä aina lellittelee juu, mutta äidin rooli on niin iskostunut, että sitä topakkuutta on vaikea kitkeä, vaarit taasen ottaa rennon asenteen alusta saakka, mikä on mielestäni jotenkin tosi sympaattista omankin isäni kohdalla, kun meille omille lapsille ollut aina tosi jämäkkä.

Viipulainen ja Hippu 11+1

 

Sunnuntaita kaikille. Täällä on tänään aivan järkky tunnekuohu. Mies on tyhmä. Ja kun yksi asia harmittaa, tulee mieleen kaikki muukin mikä vähänkin voi harmittaa. Koitan pidättää kyyneliä, ettei tuo esikoinen ihmettele.

Vielä ei ole kerrottu tulevasta pikkusisaruksesta. Haluan nähdä ensin ultrassa, mitä sisuksista löytyy. T-paita on kyllä jo tilattu, ajattelin että saa itse tajuta.

Olen muuten tässä pohtinut sitä nt-ultraa - ultrataanko siinä sitä- vai ulkokautta?

 

Jospa omiakin kuulumisia välillä tännekin puolelle
Olo on ollut viime ajat aivan järkyttävä! Olin 3 päivää sairaslomallakin oksentelun takia ja saa nähdä miten pärjään ensi viikon töissä...

Meillä on kaksi kissaa, joista 18v rouva käy välillä ulkonakin. Ihan normaalisti olen tässäkin raskaudessa astiat puhdistanut... Luotan että hyvä käsihygienia riittää! Ja mies viikot poissa niin eipä oo muita astiaa raivaamassa... No esikoinen toki mutta raivaa millon raivaa

Mies tänään kertookin vanhemmilleen uutiset <3 on pihistetty tänne asti kun tieto leviää salamana sitten koko miehen suvulle... On niin odotettu uutinen ettei pysy salassa! NT ultra vasta viikolla 13+1 niin ei sit sinne asti odoteta! Ihmettelevät jo kin ei käydä eikä pyydetä käymään! Mie oon niin vetopois että en halua tavata kun niitä ketkä tietää eikä tarvitse esittää voivansa hyvin!
Itse oon oikeastaan kertonut lähes kaikille lähimmille! Muutama vielä odottelee mutta kerron heillekin viim. Ultran jälkeen... Mun molemmat vanhemmat ovat jo kuolleet joten heille ei tarvitse kertoa...

Tänään vaihtuikin taas jo viikot nyt 9+0 <3

 

Hei ja pahoittelut kaikille joilla raskaus ei ole jatkunut! :'(

Ihanaa, kun jotkut ovat jo tunteneet liikkeitä! <3 Mä tunsin esikoisesta liikkeet rv 17 ja kuopuksesta rv 16. Molemmilla oli istukka etuseinämässä. Välillä on tullut sellasia jänniä hipsutuksia mahassa, mutta eihän ne voi mitenkään olla liikkeitä. Eihän vauva näillä viikoilla kai vielä edes kunnolla liiku. Ehkä jotain ilmaa mahassa...

Täällä on ollu riesana ihan kauhea hiivatulehdus. Kävin ottaas valkovuotonäytteen kun halusin varmuuden ennen kuin ostan lääkettä. No olihan se kolmella plussalla, argh! Harmitti laittaa lääke kun jonkun tiedon mukaan niitä ei sais raskauden 1.kolmanneksen aikana käyttää. Mutta äitiysneuvolan ja lääkärin mukaan oli ok ja soitin myös teratologiseen tietopalveluun, sieltäki sanottiin että on turvallinen. Canesten-lääkkeestä siis kyse. Olo oli niin tuskallinen ettei oikein hoitamattakaan voinut jättää. Ja vieläkään ei oo oireet täysin kadonneet joten jatkuu voiteen laitto. Kellään muulla ollut hiivaa raskausaikana?

Näin viime yönä ensimmäistä kertaa unta vauvasta. Vauva oli tyttö ja mietin, miksi se vain nukkuu. Sitten muistin, että ekana elinvuorokautenaan vauvat yleensä nukkuu paljon ja vasta toisena vuorokautena viettää paljon aikaa rinnalla. Kun imetin vauvaa, ihmettelin kuinka rinnoista tulikin heti maitoa. Sitten kaikki ihmettelivät, oliko vauva todella mun ja miten olin onnistunu salaamaan raskauden!

Torstaina eka neuvola... Mukavaa viikkoa kaikille!

Carnevalkeksi 9+1

 

Poksutellen 12+0!

Nt-ultra keskiviikkona.. huih!
jos kaikki ok, niin ei enää raskautta salata
ultra tehdään vatsanpeitteiden päältä, ja muistelen että rakon olisi hyvä olla täynnä..?
Näin ainakin täälläpäin.
Olot helpottaa, ja turvotus on masustakin vähän laskenut.. painon nousu tasaantunut, nyt +1kg.
Ihana kun ollaan jo ihan kevään korvilla! Pääsiäisenkin jo ihan kohta, ja lauantaina ulkoillessa löydettiin lasten kanssa ensimmäiset pajunkissatkin

Mukavaa maanantaita!
suffeli & papunen 12+0

 

Täällä on tehty sisäkautta aina tuo nt-/alkuraskaudenultra ja muistaakseni sanoi että niin nytkin. Jos askarruttaa voihan sitä neuvolasta kysyä?

 

Heipsan täältäkin! :wave:

Täällä nt-ultra tehdään alakautta. Ja niin mainittiin myös tuossa kutsukirjeessä. Oiskohan sen takia, että vauva vielä niin pieni, niin alakerran kautta näkyvyys parempi? =)

Mä oon ollu viime torstaista saikulla, niskat teki totaali jumahtamisen ja olinki ke iltavuorossa ihan romuna sen kanssa. En saanu edes käsi nostettua hartia tason yläpuolelle, ku heti teki niin kipeetä tonne rankaan. Huomena sitten taas töihin. Huoh, ei kiinnostais pätkän vertaa! : /

Luin neuvolasta saadusta opuksesta, että kohtu on nyt jo greipin kokonen! Ja sen tosiaan tuntee kun makaa selällään ja kevyesti painelee. :heart:
Meillä nt-ultra reilun 2vkon päästä, jännittää ihan hitokseen!

Ainiin, täällä satelee lunta! |O

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille ja voikaamme hyvin! :wave:

-Unnaunna ja Pätkis 10+3

 

Ompas täällä hiljentyny jutut melkosesti

Meillä huomenna poksuu täyskymppi, mutta tänään jo sain pienen sydänäänen kahdesti kuulumaan kotidopplerilla :heart: Ai että sitä onnen määrää, kun on pelännyt keskenmenoa ihan mielipuolisesti, nähnyt kamaliakin painajaisia aiheesta ja ajattelin, että tässäkö tätä nyt täytyy odotella 2-3 viikkoa niskapoimu-ultraan että onko pienellä vielä kaikki hyvin... Mutta eipä tarviikkaan, ainakin voin olla varma että vauvan sydän lyö kuten pitääkin :heart:

Sydänmenlyönnit erotti kyllä loistavasti muusta viuhunnasta ja omasta sykkeestä, mutta oli niin hiljainen että ei kone tunnistanut sitä eikä siten laskenut sykettä.. Syke se kuitenkin oli siitä olen ihan varma Muutenkin alan olla jo vähän nolostunut, kun oksentanut olen vain kaksi kertaa, iltaisin etoo hieman mutta muuten olen päässyt naurettavan helpolla raskausoireista (toistaiseksi) Mukavaa kieltämättä, nyt kun voi olla varma vauvan hyvästä voinnista.. Ainoana vaivaa lonkan kivut, semmoista vihlovaa, hidasta, kasvusärkymäistä jomotusta vaihtelevissa kohdissa, nyt tällähetkellä nivuset kolottaa aivan jäätävästi

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille, ei anneta harmaan sään hidastaa liikaa

Eukko ja pieni 9+6

 

Hei vaan kaikille

Kylläpä aika on mennytkin yllättävän nopeesti, ensimmäisillä on np aika jo tällä viikolla
Itselläni se on ensi viikolla ja nyt on alkanut hieman jännittää, mitä lähempänä ollaan. Ja mulla on aika vasta iltapäivällä, miksen ottanut sitä aamuun...
Täälläkin lapussa oli ohjeistus, että ultrataan alakautta ja virtsarakko tyhjänä. Mutta paikkakunta kohtaista kai tämäkin?

Oksentelu on täällä periaatteessa helpottanut hieman, uskaltaakohan tätä sanoa vielä ääneen vai kostautuuko heti huomenna
Mutta siis enää oksennan vain ehkä 2-4 krt päivässä, eli huomattavasti vähemmän.
Ehkä se tästä!

Äitiysvaatteisiin ei vielä ole tarvinnut vaihtaa, mutta uudet rintaliivit tarvisi mennä ostamaan, kaikki tuntuu liian pieniltä tällä hetkellä.
Ja rinnat on kasvanut jo ihan hirveen paljon, näkee ihan selvästi sen jo..
Mullakun ei muutenkaan ole koskaan ollut tuota rintojen puutetta, niin on mielenkiintoista nähdä millaiset näistä taas tulee
Taisin esikoista odottaessani joutua ostamaan neljää eri kokoa liivejä.. Mutta ei ole tullut säästettyä niitä.

Maha pömpöttää jo hieman ja tarkkasilmäinen saattaa jo epäillä jotain, mutta ei kukaan ainakaan vielä ole kysynyt mitään.

Oi, ja jotku on jo tuntenut liikkeitäkin, ihanaa. Mä en tajunnut esikoista odottaessani, niiden ensimmäisten hipaisujen olevan edes liikkeitä, joten luulin tuntevani liikkeitä vasta rv 20 paikkeilla, vaikka jonkun verran ennen olin jo jotain tuntenut, kun jälkeenpäin asiaa mietin.

Minä taidan nyt mennä unten maille, jotta selviydyn vielä yhdestä työpäivästä, ennen vapaita!

Kosmo ja papu 10+5 (?) taas päivät ihan sekasin

 

Hauskaa, joku mainitsi vauvaunesta! Ootteko muut nähneet? Mä oon nähnyt muutaman, ja vauva on kaikissa ollut poika! Onkohan tässä joku alitajuinen juttu? Voiko keho "tietää" sen jo?

Maanantaina on np-ultra, ja oon silloin jo viikolla 14, joten voisikohan sukupuoli hyvässä lykyssä näkyä...? Ja oon vähän järkyttynyt tuosta ajatuksesta, että ultra tehtäisiin sisäkautta. Varhaisultra tehtiin 9+1 ja mahan päältä näkyi kaikki ihan selvästi! (Myös mm. niskapoimut.) Viimeksi, kun ultrattiin alakautta (en ollut vielä raskaana) se tuntui tosi epämiellyttävältä ja pari päivää ultrauksen jälkeen oli alavatsakipuja. En tykkää enkä halua mitään ylimääräisiä vainoharhaisuuksia vauvan hyvinvoinnin suhteen