Lokakuun lapset 2013 <3 *maaliskuussa*

Olen lukenut ja seurannut keskustelua koko ajan, mutta en ole aiemmin itse osallistunut. Nyt kuitenkin tuntui, että kaipaisi vertaistukea.

Olen nyt rv 11+4 ja ensimmäinen raskaus kyseessä. Oireita minulla on ollut minimaalisen vähän alusta asti, lähinnä rintoja aristanut. Sekin loppui noin neljä päivää sitten. Tänään on vuotanut vähän verta. Tottakai kaikki tämä voi olla aivan normaalia, mutta pelkään pahinta. En ole vielä kertonut raskaudesta kellekkään, mieheni toki tietää. Mutta nyt tuntuu pahalta, kun ei ole ketään naispuolista kenen kanssa jakaa tuntemuksia. En mitenkään erityisesti nauti raskausajasta, vaikka pahoja oireita ei olekaan. Mutta koen, että se rajoittaa elämää kovasti. Lisäksi kärsin migreenistä, johon ei nyt ole hoitokeinoa.

Koko tämä odottaminen, että pääsisi ekan ultran jälkeen kertomaan kaikille ja kaikki panostus terveellisiin elämäntapoihin...odotukset ja toivottu lapsi. Jotenkin nyt henkistä kestävyyttä koetellaan. Mistä voimia?

Sykettä ei saatu kuulumaan neuvolassa noin viikko sitten. Ultra on maanantaina.

 

Viljonkka olipa ihanaa että sukupuolikin oli jo ainakin lähes nähtävissä! En ole ajatellutkaan että näin aikasin näkyis, vau! Me ei olla koskaan haluttu tietää sukupuolta etukäteen, eikä nytkään...pitää siis pitää silmiä kiinni kun muutaman viikon päästä on ultraan meno

Kirsikka kyllähän tuo seksi raskausaikana ainakin mulla tuntuu erilaiselta. Oon ajatellu että lisääntyneen verenkierron ansiosta paikat on "turvonneemmat", mutta en ole varma oikeesta syystä. Mutta näin on mulla ollut joka raskaudessa. Mulla alkaa ne keskiraskauden virkeät ja toimintarikkaat ajat siinä rv20 tietämillä, niitä aikoja odotellessa!

Onko muut alkaneet jo unohtelemaan asioita, tai muuten huomaamaan mahdollista äö:n laskua? Mulla ilmenee jo tuota, oli kait sitä samalla lailla muissakin raskauksissa. Mies on ihan hermona mulle kun oon nyt muutaman kerran lähteny autolla pihasta ja auto tietty tolpassa lämmityksessä kiinni... auton "etupaneeli" tietenkin siitä kivasti kärsiny.. mut laitetaan vissiin kohta kävelyhommiin :headwall:

 

dita Joo kyllä tuntuu siltä pikkusisko sano että musta on tullu ihan höntti. Hormoonit itkettää ja naurattaa ja sit ku on ylivirkee ja väsyny ja kaikkee niin kyllä sitä aika höntiks itsensä tuntee... alkuraskaudesta oli jännä ajaa autoo ku oli niiiiin omissa maailmoissa... :O

 

Mansku82: Tervetuloa joukkoon! Oireiden kuuluukin ainakin jonkun mittapuun mukaan alkaa helpottaa viikkojen 10-12 aikana. Toisilla helpottaa, toisilla ei. Ja joillakin ei noita oireita tule ollenkaan.

Eka raskaus on muutenkin melkoinen kokemus/järkytys, tai ainakin mulle oli kun en odottanut tulevani koskaan raskaaksi. Tuntui etten ehtinyt henkisesti edes valmistautua tulevani äidiksi, ennen kuin esikoinen oli jo syntymäisillään.

Jospa saisit voimia purkamalla ajatuksiasi tänne? Tämä on ollut ainakin minulle iso henkireikä, kun ekaan 8 viikkoon ei kerrottu raskaudesta kenellekään. Ja ainakin minua helpottaa lukea muiden käyvän läpi ihan samanlaisia ajatuksia kuin itsekin, samat pelot ja ahdistuksetkin näyttävät tulevan samoilla viikoilla.

:hug: Toivottavasti migreenisi ei riehaannu raskaudesta, mulla tuppaa käymään niin. Siinä ei sitten muu auta kuin soittaa lastenhoitaja paikalle, ja vetäytyä pimeimpään huoneeseen olemaan liikkumatta. :x Alkuraskaudesta noita tulee aina enemmän, ennenkuin hormonit tasoittuu. Tai näin mulle kerrottiin.

Nuo vuodot säikäyttävät joka kerta, vaikka tulisi vain tippa tai kaksi. Mä saan edelleen melkein sydärin vessassa käydessä, kun meillä on tuota saakutin runovessapaperia - siellä on aina se yksi punainen sana joka vilahtaa silmään ennen kuin muistaa mitä punaista paperissa on...

En osaa oikein muuta sanoa, kuin kovasti tsemppiä tuota maanantain ultraa odotellessa! Toivottavasti saat ultrasta hyviä uutisia ja tulet sitten kertomaan tänne!

 

dita: Tuota oireyhtymää kutsutaan kuulemma nimellä raskausdementia...

 

Luklu ja kumppanit En kertonut miehelle kuin vasta tällä viikolla Meillä piti olla lapsiluku jo täynnä, mutta joku päätti toisin. Haluttu on kuitenkin. Mies on yhtä hymyä. Lisäksi miehen työpaikalla oli just yt-neuvottelut, jotka päättyivät- hyvin meidän perheen kannalta - joten oli aika kertoa. Ja kun niitä sydän ääniä ei löytynyt ekalla kerralla ja voitte uskoa, että näillä kympeillä ajatukseen on ollut totuttautuminen Mun piti olla niin vanha ettei enää tärppää, vaikkakin ollaan oltu jo pitkään ilman ehkäisyä - molemmilla ajatuksena, että jos sittenkin.

Yhden kerran olin jo kertoa, mutta onneksi en kerinnyt hölästä miteen. Poika oli piilossa minua oven takana vaikka sen piti olla hoidossa.

 

Mä taidan tulla kaapista ulos jo vaikka ei se 12 vkoa olekaan vielä täynnä. Viikko sinne tänne. Lauantaina ajattelin nähdä kavereita ja mennä paikalle ihonmyötäsessä asustuksessa niin eikhän ne siitä sitten vedä omat johtopäätöksensä =) Ihana kun saa selittää samalla miksi on joutunut perumaan menoja yms. Toivon todella että viikon alussa laantunut pahoinvointi nyt ymmärtäisi pysyä poissa että voisi jatkaa normaalia elämää sohvalla kärvistelyn sijaan...
Eilen näin nyt toista kertaa sydämen sykkivän ultrassa niin ajattelin että mitä tätä nyt enää läheisiltä salaamaan. Ja tämä mun mahakin alkaa jo lähetellä omia viestejään ympäristöön, kaksi päivää sitten jouduin antamaan periksi ja vetämään mammahousut jalkaan. Kyllä muuten helpotti työntekoa miljoonasti =)

 

huomenta!

Tervetuloa uudet porukkaan.. toivotaan, että ultrasta tulee hyviä kuulumisia. Mulla on myös maanantaina ultra. Onneks on viikonloppu niin ei kerkii niin kovin ajattelemaan asiaa. Ohjelmaa koko viikonlopulle.. Mulla on kyllä hyvät fiilikset, näin tosin yöllä unta, että vuotoa tuli ihan jonkin verran.. muistan etten ollu mitenkään kauheen paniikissa unessa.. no heräsin niin huokasin kyllä syvään.. huh.. jännä miten nää unet on todentuntusia.. näin jokuaika sitten unen että synnytin tyttövauvan ja oli ihan virkee ja "mukana geimeissä" heti.. heh

voinnit on hyvät. Eilen kerrottiin lopuille läheisille raskaudesta, joten kaikki tietää kenen kuuluukin tietää. painoa on tullu kuudessa viikossa vaan 2kg. oon tosi tyytyväinen!! Ruokavalio on ollu nimittäin ihan mitä sattuu, joten odotin jotain todella paljon korkeempia lukuja. Kokonaisuudessaan painoa on tullu 4kg tähän mennessä. No kuten aiemmin mainitsin niin en ota sressiä painosta, kilot tulee ja lähtee aikanaan myös.. Hassua miten toisaalta jo odottaa aikaa, että pääsee kunnolla laihduttamaan KAIKKI ylimääräset pois ja timmiin omaan kroppaan, jossa vakaasti oon lopautunut sitten pysymään. No kaikki aikanaan.. nyt mennään tämän hetken mukaan..

11+5

 

Onnea Viljonkka! Hassua muuten miten melkein kaikilla tuntuu aikaistuvan tuo la tuolla np-ultrassa...

Nimia nauroin ihan kippurassa tolle sun vertaukselle et pituuden mukaan kouluun Jotenkin kuvastaa tätä asiaa just niin hyvin..

Linnea eilen siellä ultrassa totesin et joo odottelen sit et menee hieman yli. Varmasti henkisesti helpottaa kun tietää siinä kohtaa...

Kertomisesta meillä melkeinpä kaikki tietää, jopa töissä sanoin eilen johtajalle joka kovasti onnitteli. En jaksa piilotella mahaa ja ärsyttää kun tietää ihmiset kuitenkin mielessään miettii et "onks toi vaan lihonnu". Aamulla oli muuten hassu tilanne, yksi miespuolinen työkaveri on sellanen et tunnen sen muutenkin ja miehenkin kautta. Tänään aamulla menin moikkaamaan ja totesin että vyötärö on kadonnut, niin tää ukko tuli ja silitti mun pyöristynyttä mahaa!!! Oli oikeesti todella omituinen fiilis, koska mun oma mies on tähän asti ollut ainoa joka on mun mahaa kosketellut... tästä tää ilmeisesti lähtee, mahasta tulee vapaata riistaa mitä isommaksi se kasvaa :kieh:

Raskausoireista vielä sen verran: mulla on nenä tukossa koko ajan ja aamuisin tulee kirkasta verta rään mukana kun niistää. Jotenkin vaan halusin jakaa tän

Ja unista piti kertoa, et näen paljon unia ja erityisesti unia missä imetän! En ole siis ikinä imettänyt ja nyt melkein jokaisessa unessa on sitä. Jotenkin siinä on paine siitä onnistuuko se ja sit se onnistuu ja uni loppuu siihen. Outoa.

Luna85 ja pikkunen 11+2

 

11+0 *poks*

Ihanaa kun on vihdoinkin perjantai! Tämä viikko on tuntunut jotenkin niin pitkältä ja viikonloppu tulee nyt tarpeeseen. Viikonlopuksi ei mitään tiettyä ohjelmaa, kunhan rentoudutaan ja syödään hyvin =).

Mulle on taas tullut uusi raskausoire - jalanpohjan suonenveto. Mä niin inhoan suonenvetoa ja yleensä sitä tulee pohkeisiin, mut nyt siis muutamia kertoja jalanpohjaan : /.

 

Mulle on taas tullut uusi raskausoire - jalanpohjan suonenveto. Mä niin inhoan suonenvetoa ja yleensä sitä tulee pohkeisiin, mut nyt siis muutamia kertoja jalanpohjaan : /.

Magnesium auttais, saako sitä muuten käyttää lisäravinteena raskauden aikana...(?) Banaaneja sitten jos ei tabuja

 

Moi! Oon seuraillu jokusen viikon takavasemmalta. Oli puhetta siitä ettei osaa iloita raskaudesta vaikka se olikin odotettu. Mulla oli pari viikkoa sellainen olo, että olikohan tämä nyt ihan viisas veto. Esikoisen yöt otti takapakkia ja jätkä oli kuikkuinen kuin mikä. Itse tietenkin myös väsynyt ja kiukkuinen ja tuntui, etten pärjää tämän yhdenkään kanssa saati sitten kahden. Tämän viikkoa ukko on kuitenkin ollu hyvän tuulinen vaikka yöt onkin aika hulinaa. Oma mielikin on parempi ja toivottavasti pysyykin semmoisena. Raskaushormoonit saa tietenkin kaiken kertautumaan, kun siihen lisätään vielä imetyshormoonit niin huh,huh. Mieskin ollut ihan ihmeissään mikä tuota rouvaa vaivaa. Esikoista siis imetän vielä kahdesti päivässä. Pitäisi sitäkin vähentää, mutta ei ole ollut voimia. Toivottavasti olis tämä väsymys ohi kun päästään parin viikon päästä keskiraskauden puolelle.
Oireina tällähetkellä siis väsymys, pahoinvointi aamulla ja illalla, päivällä hieman parempi olo, nännit on kipeät ja naama täynnä näppyjä.
Esikoista odottavien ei kannata pelätä ettei osaa vastasyntynyttä käsitellä. Itse olin ennen omaa pitänyt vauvaa KERRAN sylissä. Ujostutti alkuun ja mies vaihtoi ensimmäisen vaipan ja hoiti pari ekaa kylvetystä. Ja onkin tärkeää päästää mies heti alusta hoitohommiin mukaan.
Mikäs tuo tupakoimisjuttu oli? Tainnut mennä ihan ohi minulta. Olen itse lopettanut tupakoinnin n 2.5v sitten eikä ole tehnyt mieli sen koommin. Kerkesin sillä paheen tiellä olla n12v.
Esikoista odottaessa taisin ottaa nuo syömis kiellot liian kirjaimellisesti. En syönyt esim tuorejuustoja ollenkaan. Nyt maalaisjärjellä aateltuna aattelin syödä tuorejuustoa jos mieli tekee, eiköhän nuo tunnetuimmat ole pastöroituja. Fetasnackseja menee myös meillä salaatissa, eihän ne edes fetaa ole vaan salaattijuustoa ja pastöroidusta valmistettua. Kaupan graavilohet jätän hyllyyn, mutta mikäli joku tarjoaa itse tehtyä niin eiköhän sitä hieman uskalla maistaa. Homejuustoha on kiellettyä , mutta entä kuumennettuna esim. pizzassa? kuvittelisin, että silloin olisi ihan sallittua.

Raskausdementiaa on ollut jo monta viikkoa

 

Moi ihanat naiset,
pitkään olen lueskellut juttujanne, mutta vasta tänään uskaltaudun mukaan.

Tigridia 34v/4. lapsi/K-SKS ja LA 22.10

Meillä taustalla lapsettomuushoidot ja tämä ihmisenalku tehtiin ICSI hoidolla. Myös perheen muut lapset ovat hoidoilla tehtyjä, meillä on 10v esikoinen ja 7v kaksoset. Monta vuotta meni miettiessä vieläkö uskaltaudutaan yritykseen ja nyt ollaan tässä. Tuntuu aika hienolta

Kuten aiemmisssakin raskauksissa pahoinvointi yltyi melkoisiin mittasuhteisiin ja olen nyt sairaslomalla peräti kolme viikkoa eli rv 12 asti. Tällä kertaa aloin oksentamaan jo 5+-viikolla ja yhä jatkuu. Nyt sairaslomalla olen jopa kaksi edellistä aamua selvinnyt ilman vessapöntön tuijottelua, joten jospa se tästä. Pahoinvointi on ympärivuorokautista eikä siihen auta kuin hetkeksi syöminen. Syöty siis on, ensimmäiseen neuvolaan jo +4kg. Huh!

Ensimmäisessä ultrassa kävin jo 6+6, jolloin näkyi viikkoja vastaava alkio ja pieni sykkivä sydän. Ensi viikolla vielä yksi ylimääräinen ultra ja sen jälkeen varmaankin kuulutan koko maailmalle tästä onnesta. Ainakin lapsille pitää päästä vihdoin selittämään, miksi äiti vain makaa sohvalla.

Tigridia&Lilius 9+3

 

Hei ja tervetuloa uudet! Ja onnea hyviä ultrakuulumisia saaneille. Vastaavasti, :hug: huonoja uutisia saaneille. Listan tietoja taas päivitelty.

Magnesiumista: Banskussa on magnesiumia 33mg/100g, kun taas esim. kaurahiutaleissa sitä on 134mg/100g. Vehnäleseessä huimat 475mg/100g. (Kävin lunttaamassa finelin tietopankista ) Ainakin noissa Multi-tabsin raskausvitamiineissa magnesiumia on tosi vähän, oliko joku neljännes vuorokausitarpeesta, mut täysjyväviljoista ainakin saa reilun lisän siihenkin.

(.) Mulla on joku ihme himosuhde menossa valkokaalin kanssa. Voisin syödä kaalikääryleitä aamupalaksi, lounaaksi, päivälliseksi, iltapalaksi ja vielä vaikka yölläkin, kun normaalisti pari kertaa peräkkäin samaa ruokaa on jo tarpeeksi. Mies pyysikin tekemään vaihteeksi kaalilaatikkoa... :ashamed: No, sitä tehtiin ja sama juttu tuon kanssa... Pitää varmaan kokkailla jotain muutakin tässä lähipäivinä.

Mulla on alkanut pinna kiristyä normaalia helpommin, mut onneksi tuo mun ihana mies tajuaa rautalangasta vääntämättä mistä on kysymys, ja halaa kun ärähdän jostakin ihan simppelistä asiasta. :heart:

Nyt pitäis taas viedä tuo vauhtikaksikko ottamaan päiväunensa, ja ottaa itsekin nokoset samalla. Aurinkoista kevätpäivää kaikille!

 

Täällä yksi joka kärsinyt suonenvedoista joka raskaudessa, varsinkin loppupuolella ollut joka öistä ja se on aivan kauhiaa:$

).( ollut melko kamala ja ressaava vko! Tiistaina oli kaikki vielä hyvin ja neuvolassa kuului hyvät sydänäänet. Eilen heräsin että oli kamalan kipeä kohta mahan sivussa, joka paheni niin että välillä piti mennä kaksinkerroin. Mietin aikani mitä teen kunnes oli pakko lähtä työterveyteen hakeen saikkua kun en olisi töihin pystynyt. Lääkäri totesi vaivan olevan tod.näk. suolistoperäistä, sen kummemmin noteeraamatta raskautta, 2pvää saikkua. Itsellä jäi pelko...Tänä aamuna sitten asioidessani tk:ssa lapsen asioilla pyysin neuvolassa kuuntelemaan varalta sydänäänet ja mitään ei kuulunut. Ajattelin jo että tämä oli sitten tässä...Terkkari oli kuitenkin aivan mahtava ja tarjos mulle ajan lääkärille joka voisi katsoa ultralla(aatamin aikainen vehje, jokin Oysin poistolaite). No lääkärikin kuunteli ensin doplerilla eikä saanut ääniä..Ultralla katsottaessa en nähnyt ensin mitään, kuvan laatu oli tosi surkea, mutta sitten se tärkein :heart: jumputti normaalisti! Eli kaikki hyvin! Nyt pystyy odottamaan np-ultraa sen 2vkoa kohtuu turvallisin mielin.

:heart: 10+3

 

Voi, pääsispä nokosille! Mä kökötän töissä...

Zoelle Tuolla kaalimäärällä sun maha on varmasti melkoinen pallo ja arvaan että koko perhe hieman "tuoksahtaa" . Mutta pääasia että ruoka maistuu!
Mun ei ole viime päivinä oikein tehnyt mieli mitään ruokaa. Aivan outoa. Kyllähän mä syön, mutta mitään ei tee mieli. Muuta kuin pullaa ja muita hyvyyksiä :ashamed:.

Minäkin olen melko räjähdysaltis tällä hetkellä, varsinkin kun lapset tappelevat keskenään tai muuten marisevat turhaan. Muuten olo on jotenkin vetämätön, laiska ja alakuloinen. Ei oikein tee mieli tehdä mitään muuta kuin istua sohvalla ja tuijottaa tv:tä. Väsyttää ja on tylsistynyt olo. No jospa se kevät saapuisi kohta niin ehkä mielikin kohoaa.

Uusille tervetuloa joukkoon! Täältä on niin moni tippunut pois että on mukavaa kuin tulee uusia.

Mukavaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti

 

heh.. pakko kommentoida kun joka kerta naurattaa... nää merkit (.) ja ).(.. onko se niin, että lihavat voi käyttää tota ensimmäistä ja laihat jälkimmäistä merkkiä?

Niin ne vaan noi sydänäänet on vaan vaikea saada vielä kuuluviin, vaikka viikkoja 10+.. eipä siis ihme, etteivät oikein suostu kovin aikasin edes kuuntelemaan. Onneksi kaikki hyvin sulla Sinnuli

Misu78, mulla oli toi sama "masennus" muutaman viikon muutama viikko sitten, meni ohi kyllä ja uskon, että hormoonit ja väsymys tekee yhteisvoimin oman osansa. Koita nukkua kunnon unet yöllä. Ite menin nukkuun jo joskus seiskankin jälkeen kun sain kuopuksen petiin. Sai nukkua muutaman tunnin ennen yöheräämistä. Autto kyllä!

 

Pahoittelut huonoja uutisia saaneille :hug:

Paha olo on kun vuoristorataa , väsymys välillä todella kova

Mulla NP 3.4

 

Misu78: Mut on jätetty ihan ypöyksin tän kaalinhimon kanssa, mies syö viisaasti lounaan töissä ja lapset nyrpistelee nenää. Mä olen se ainoa kaalinhajuinen tässä huushollissa, mutta lähtipä finnit naamasta parin viikon kaalikuurin jälkeen!

Kaalin kunnollinen esikeittäminen ja piiiiiitkä haudutus vie ilmavaivaongelmat mennessään. Mun maha vaan on pallo... (.) Nyt sitten sitä punaviinikanaa ja muuta, ei kaalta vähään aikaan. Tai ehkä parin viikon päästä kääryleitä taas... Kumma juttu nämä raskausajan himot, makeaa ei kyllä edelleenkään tee mieli. Ja lapsena itse vihasin KAIKKIA kaaliruokia. Vasta nyt noita on alkanut itse kokkailla ja tykätä.

 

Kiva kuulla että hyviäkin uutisia on saatu ultrissa :heart:

Mullakin mennyt tuo tupakka juttu ihan ohi? Vissiin jotain siitä kysytty aikasemmin kun oon tänne tullut. Koitin sitä kysymystä ettiä mutta en löytäny. Ilmeisesti jotain lopettamisesta silti kysyttiin

Itellä oli takana polttamista noin 6 vuotta ja viimesen poltin kun plussausiltana käytiin iltakävelyllä. Sittempä tökkäsin askin miehelle ja sanoin, että minen tee noilla mitään ennenkun toisin todistetaan. Ja se on pitäny Ekat pari viikkoo teki sillontällön mieli, mut sen jälkeen ei mitään ongelmaa. Oon kyl ylpee et noinki helposti se hoitui Ihanaa kun ei oo maha ollu vähän väliä sekasin kun tupakalla semmosta oli taipumusta aiheuttaa.

Mitä vitaaminivalmisteita ja muita pillereitä te popsitte raskausaikana?
Mielenkiinnosta kyselen. Itsellä käytössä tuo Minisun mama ja omega3 odottaville, lääkekaapin pohjalla oli foolihappo purkin jämät ja niitä otan sillontällöin lisäksi kun neuvolatäti sano että ei pahaakaan tee. Vähän ehkä kuitenkin mietityttää kun jostakin luin että liika foolihappokin on pahasta!? :O

Mutta joo, todellakin ihana perjantai! Viimenen viikonloppu tässä meluavassa slummissa. Ens viikonloppu ollaankin sitten uudessa kodissa maaseudun rauhassa :heart:

Ps. yhyy haluan jo ultraan! Tj 5.

mriic & pipana 11+2 :kiss:

 

Täällä ollaan, ja yhtä ultraa rikkaampana.. =)
Tosiaan tiistaina oli np-ultra ja kaikki oli hyvin <3
Hyvinkin "vikkelä vekara" meillä tuloillaan, kun ei nyt meinannut yhtään suostua yhteistyöhön kätilön kanssa. Vatsan päältä ultratessa saatiin lopulta mitat otettua, ja kaikki vaikuttaa siis hyvältä. Nyt sitten "jännitetään" että kuuluko verikokeista mitään.. 1½ viikon päästä on taas neuvola, että sitten varmaan päivittelen taas olojani tänne! =)

 

Terveisiä sairastuvalta :/ takana vuosisadan migreeni, luulin jo, että kuolo korjaa, mutta näin sitä pikkuhiljaa palaillaan elävien kirjoille

Panadolit vielä loppuivat kaiken lisäksi ja kaapista löytyi käsileikkauksen jäljiltä panacodeja. Kipu äityi yöllä niin pahaksi, että päätin ottaa yhden, mistä ei tosin ollut mitään apua..
Googlettelin vielä armahdusta itselleni ja ilmeisesti tilspäinen käyttö sallittua

Tää kanssa tykkää kierrättää ja kirppustella, aina ensin katson löytyykö tarviimani käytettynä. Jos ei niin ostan kyllä uutenakin, varsinkin alennusmyynneistä
Meillä kyllä vielä tällä 2,5 vuotiaalla kengät ja monet ulkoiluvaatteet ovat käytön jäljiltä kuin uusia.. Mutta kokemuksesta tiiän että parin vuoden päästä alkaa se kulutus, voi joutua ostamaan useemmat kengät kauden aikana. Pojat on poikia siinäkin suhteessa.
Sittenkn taas kunnon puolesta alkaisi mennä koko kausi läpi, niin sitten alkaa se hurja kasvu. Varsinkin kengissä, onneksi esikolla jalan kasvu on pysähtynyt jo.

Kirjoittelin ennen puskajussina ja kun jouduin uuden nickin kehittelemään, silmiin osui perunapussi, minkä olin nostanut pöydälle valmiiksi ruoan valmistusta varten. Halusin yhtä "hemaisevan" nimimerkin, kuin edellinenkin.. ;D

Vaikka päivä oli kamala niin illan kruunasi hetki dopplerin kanssa
Pikkupylpyrän :heart:äänet kuului sen verran vaimeasti, ettei kone reksteröinyt sykettä, mutta pääasia että kuului.. Olo oli kuitenkin voimaton, niin en jaksanut kauaa kuunnella.. Enkä sitä ripaskaa tanssia

Vitamiineista- Mä syön kalsium-D-valmistetta ja foolihappoa 4mg/vrk. Mulla on ihan lääkärin määräämä resepti tuolle.
Muuten uskon syöväni niin monipuolisesti, että ei tarvitse purkista mitään lisiä

Kävin neuvolassa siis viikolla ja siellähän niitä lippui ja lappui tuli taas kateltua ja täyteltyä. Verikokeet otettiin ja pisutestit ja puhallustestejä pitäis muistaa kotitehtäväksi ennen seuraavaa lääkärineuvolaa, astmaatikko kun olen.
Ja kuten uumoilinkin, la katsottiin pertsikierron mukaan ja siirtyi siis 29.10.
Tuo ei tosin haittaa, tod näk synnytän kuitenkin yliaikaisena ja saanhan olla mammiksella sieltä loppupäästä muutaman päivän pidempään
11.4 on seuraava käynti

Nyt yritän unille, toivottavasti tulee mukavempi yö kuin edellsestä.

Jaksamista kaikille!!

Pottusäkki ja pieni 8+3

 

Mukavaa saada taas uutta porukkaa - tervetuloa siis minunkin puolestani

Ja onnea kaikille hyvistä uutisista ja erityisesti viikot 12 ylittäneille. Ihanaa kun voitte jo sanoa olevanne neljännellä kuukaudella!

OMA NAPAA näin alkuun: Eipä tuosta huolesta päässyt yli, kun oireet nyt jo helpottikin kun muistan lukeneeni että näillä viikoilla niiden pitäisi pahentua. Sain sitten neuvolasta ylimääräisen ultra-ajan ja sellaisella vanhalla laitteella pitkän etsinnän jälkeen löytyi pikkuinen, joka liikkui ja heilutti käsiään neuvolatätin mukaan ja syke näkyi. Kaikki siis hyvin :heart: Luojan kiitos!!! Itkuhan siinä sitten onnesta tuli kun koko viime yön valvoin ja pelkäsin. Ja palasihan se etominenkin sitten tänään iltapäivällä! Mutta parempaan suuntaan on vointi oireiden vähenemisen kannalta menossa, olo on energinen ja hajut ei enää tee ihan niin pahaa kuin aikaisemmin ja pystyn syömään jo lähes normaalisti.

Kertomisesta: Nyt kun tuolla ultrassa oli kaikki hyvin, niin taidan uskaltaa alkaa kertoa muutamille ystäville ja huomenna mennään käymään isovanhemmillani ja ajateltiin että kerrotaan heille. Vanhemmat, sisarukset ja tärkeimmät ystävät jo tietävätkin! Ainut asia jota mietin on tuo valtava maha, kun siis vielä näillä viikoillahan se ei voi olla "oikeaa" vauvamahaa, niin jotenkin nolottaa kun kaikki varmaan ajattelee että olen jo todella pitkällä... turvotustahan ja rasvaa tuo kaikki taitaa olla? Multa sen vielä erottaa heti, kun ennen käytin tiukkoja vaatteita ja vatsa oli tosi littana, mutta nyt se on kuin ilmapallo ja löysistäkin vaatteista se pömpöttää! Kunpa se "oikea" vauvamaha alkaisi pian näkymään ja kasvamaan :heart:

Misu78 Mulla on kans nyt kahtena päivänä ollut noita suonenvetoja, tai ei onneksi kummallakaan kerralla kunnolla päässeet "päälle" kun ajoissa tunsin ja sain heti vasta venytykseen, mutta toinen oli pohkeessa ja toinen jalkapohjassa. Eka kerta minulle, heh. Ja tuosta samantapaisesta epäsosiaalisuudesta minäkin aikaisemmin kirjoittelin (kesti parisen viikkoa), mutta on alkanut nyt helpottamaan. Olo on ollut niin hyvä, että olen jaksanut taas käydä ulkona ja tavata ystäviä. Huomennakin on kaksi kyläreissua edessä + kaupungille ostoksille. Helpottaa varmasti pian sielläkin

Vitamiineista: Mä syön sitä raskaus ja imetysajan vitamiinia ja nyt anemian takia sitä rautaa. Mut ennen raskautta söin kaikenmaailman vitamiineja kun tuli treenattua ja pidettyä tiukempaa ruokavaliota vuosien ajan, niin tottui syömään noita lisävitamiineja. Tilasin ne ulkomailta, mutta nyt raskaana en ole uskaltanut syödä. Samoin kun sokeriakaan en ole käyttänyt vuosiin, kun löysin aidon Stevian ulkomailta, mutta nyt raskaana en ole uskaltanut syödä sitäkään.

Marjaana84 ja tänään 10 :heart:

 

Ihanaa Marjaana84 että ultrassa kaikki hyvin! Täällä myös poksui tänään 10 viikko rikki ja ihanan onnellinen olo on :heart:

Ääääh, eikö tuo yöllinen vessaramppaaminen helpota missää vaiheessa? Eikai tuo voi pahetakaan enää, eihän... Kaks tuntia unta, vessaan, kaks tuntia unta, vessaan. Aina kusettaaaaaa. Oksentaa ei oo enää aikoihin tarvinnut mutta viittä vaille pöntön halaamista mennään, eli kovaa kuvotusta aamuisin. Kuitenkin olen iloinen, että on paha olo, jos se meinaisi että Vaavilla kaikki ok.

Kertomisesta sen verran, että pari ystävää tietää, jotta olen saanut läärytä omista tunteista enkä vain pitää kaikkea omassa päässä. Äiti sai tietää heti miehelle kertomisen jälkeen, koska olemme aina olleet tosi avoimia ja äidin tuki on ollut ihan korvaamatonta. Nyt odotan np-ultraan, ja jos siellä kaikki hyvin niin uskaltaa kertoa myös lähisuvulle. Mies odottaa niin kovastim että saisi kertoa töissä asiasta. Siellä kun tietävät, että meille lapsen saanti on ollut kovin vaikeaa. Lupasin itselleni, että jos np-ultra on ok niin palkitsen itseni sillä, että käyn ostamassa Vaaville jonkun ensimmäisen vaatteen tai jotain Kuluisipa viikot nopeampaa.

Ihanaa viikonloppua kaikille opcorn: Itse ajattelin mennä katsomaan Mama kauhuelokuvan, saa nähdä onko raskauspissat housussa ensimmäisen viiden minsan jälkeen.

Lisa Maria ja kääpä 10 poksutipoks.

 

Lisa Maria Ihan samoilla ajatuksilla mennään taas Mäkin olin ajatellut, että KUN siellä np-ultrassa selviää että kaikki on hyvin niin uskallan a.) alkaa hengittämään, b.) nimetä pikkuinen (mies olisi jo halunnut että annetaan pikkuiselle nimi, mutta itse en uskalla vielä) ja c.) ajattelin ostaa jonkun ensimmäisen pienen "lahjan" pikkuiselle. Mietin sitä Bola-korua josta täällä moni puhuikin, tai sitten jonkun ihanan pienen vaatteen tms. :heart: Ps. Mulla meinasi lirahta housuun jo sen Mama-elokuvan pelkästä trailerista, mutta sen verran hulluna ollaan miehen kanssa molemmat kauhuleffoihin että tuskin maltetaan odottaa sitä dvd:lle vaan varmaan tulee käytyä se katsomassa jo leffassa. Kerrohan sit onko se yhtä hirveä kuin on se traileri! Mukavaa leffailtaa siis sinne! Tenaleidit housuun, haha

Mitenkäs muuten, oletteko ajatelleet milloin on se ajankohta kun "uskallatte" alkaa hankkimaan pikkuiselle kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta, haha? Mulla ainakin sormet jo syyhyää malttamattomana milloin pääsee katsomaan ekoja rattaita ja laittamaan lastenhuonetta. Meillä on onneksi iso talo (6-huonetta), niin koirienhuoneesta suunniteltiin vauvanhuone (pienin makkari) ja vierashuone yhdistyy koirien omaksi paraatiksi (ison makkari).

Ja mahajuttuja kaivataan... Miten muiden mahat, heh, milloinhan tuo röllykkä muuttuu oikeaksi vauvamahaksi, kun nyt tuntuu että ihmiset joko luulee että oon jo tosi pitkällä tai sit kauhistelee varmaan että oonpas mä lihonnut kun kuuleekin viikot että vasta 10.

Ihanata viikonloppua kaikille. Meillä on toiminnantäyteinen, juhlia ja kyläilyä aamusta iltaan! Täytyy lähteä penkomaan kaappia, millä kaavulla ton pömpön peittää.