Lokakuun lapset 2013 <3 *maaliskuussa*

Huh mikä alkuviikko meillä oli.. Maanantaina tosiaan ensin hyviä uutisia sieltä ultrasta :heart: mutta illalla tulikin taas uusi vielä kamalempi stressin aihe, meidän vanhempi poika 6v tuli yhtäkkiä 8 aikaan illalla hysteerisesti itkien omasta huoneesta valittaen mahakipua umpparin kohdalla ja kuume oli nousi minuuteissa 40asteeseen. Äkkiä lähti isänsä kanssa ensin terveyskeskukseen josta passittivat sairaalaan ja epäilynä umpilisäkkeen tulehdus. Mulla kauhea pelko että poika joutuu leikkaukseen yms ja joutuivat sitten jäämään yöksi lasten osastolle tarkkailuun ja sai antibioottia suoneen. Aamulla oli kuitenkin onneksi mahakipu kadonnut, kirurgi ja lastenlääkäri ei löytänyt kipua mistään ja labratkin oli ok joten pääsivät sit onneksi aamupäivällä kotiin :heart:

Mutta täytyy kyllä myöntää että menin niin "shokkiin" tästä tilanteesta että kotona lisätietoja odottaessa poltin 5 tupakkaa(!!!!!!!!) yön aikana ja nyt on ihan hirveä morkkis :'(

Neuvola aikaa yritän saada tänään jos pääsen puhelin ajalla läpi kun aika on vaan 30min ja aina piippaa varattua :kieh:
 
nouna ällä ole turhan rankka itsellesi. Se, että ne tupakat auttoivat sinua rauhottumaan, niin oli varmaan loppujen lopuks parempi kun se, että olisit ollu ihan kauhee hermoheikko koko yön. Stressikään ei ole alkiolle hyväksi ja monet äidit polttavat läpi raskauden! Joten älä morkkistele asiaa yhtään, tehty mikä tehty.. :hug: Hyvä, että poika on kunnossa..
 
HUS:n suositus 6/2012: "Vältä myös pastöroidusta maidosta tehtyjä home- ja kittijuustoja, esim. brie, gorgonzola, chevre, vacherol ja taleggio. Kuplivan kuumaksi kuumennettuna juustot ovat turvallisia. Saattavat sisältää listeriaa - jälkikontaminaatioriski. Kovissa juustoissa kuten esim. edam, emmental, polar, oltermanni ym. listeriabakteeri ei pääse lisääntymään."

Itse tuun ainakin syömään pastöroituja tuorejuustoja. Luulis niiden olevan turvallisia!

Wimmi ihan varmasti kyse on hormoneista. Se on ihan normaalia, että noin iso elämänmuutos pelottaa ja mietityttää. Mutta onneksi raskausaika on niin pitkä, että se valmistaa ja kypsyttää sinut tulevaan. Uskon, että puhun enemmistön puolesta kun sanon, ettet varmasti tule katumaan oman lapsen saamista ja sen mukana tuomaa elämänmuutosta. Rakkaus omaa lasta kohtaan on jotain sellaista, mitä etukäteen ei voi arvatakaan. :heart:
 
oon samoilla linjoilla ebben kanssa, että rakkaus omaan lapseen on korvaamatonta, mutta myös sitä mieltä, että syy siihen, miksi sinusta tuntuu siltä ettet haluakaan lasta on hyvä selvittää. Nykymaailmassa on LIIAN paljon laiminlyötyjä lapsia, huostaanotettuja ja pahoinpideltyjä.. se mikä näiden vanhempien ja äitien tarina on ollut raskaanaollessa jää usein kysymysmerkiksi, olisiko sillon asialle jo voinut tehdä jotain? Älä siis Wimmi jää missään nimessä yksin ajatustesi kanssa ja luota siihen, että kyllä raskaus hoitaa sian pois päiväjärjestyksestä.. Keskustele asiasta, sinulla on siihen oiva kanava mm. neuvolan kautta!!
 
Huomenta rouvat! Taas yksi päivä lähempänä viikonloppua! Aamu alkoi huonosti päänsäryllä enkä saanut sitä kunnolla pois yhdellä panadolilla (oli viimeinen), joten tästä taitaa tulla tuskainen työpäivä : /. Noh, ei auta kuin sinnitellä ja sitten rientää apteekkiin iltapäivällä.

Marjaana Sinuna soittaisin kyllä uudestaan neuvolaan kun oma terkkari on palannut. Eihän tuo voi mitenkään pitää paikkansa että vasta rv 16 kuuluisi sydänäänet. Ei missään voi olla niin aataminaikaiset vehkeet. Meidän neuvolassa on käytössä ihan perusdoppleri ja kyllä ne niillä saa kuulumaan siinä rv 10 paikkeilla ihan helposti! Ihme touhua! Uskon kyllä että tuo th oli niin nuori ja kokematon ettei edes tiennyt mistä puhuu tai sitten muisti ne viikot väärin!

Kielletyt ruoat Neuvolassa minua käskettiin välttää homejuustoja, maksaruokia ja graavilohta. Järjellä pärjää melko pitkälle kunhan pysyttelee kotimaisissa pasteroiduissa tuotteissa. Se listerian riski on loppujen lopuksi melko pieni.

Wimmi Nuo sun pelot ja huolet ovat ihan normaaleja. Vaikka minä odotan jo neljättä mullekin on välillä iskenyt paniikki että "ei jumalauta miten me pärjätään neljän kanssa henkisesti ja taloudellisesti" ja "mitä jos tämä lapsi onkin sitten vammainen kun meille on tullut jo 3 tervettä lasta". Mutta kyllä me haluamme tämän lapsen kuitenkin! Sinun kannattaa ehdottomasti etsia joku keskustelukumppani jolle voit purkaa huolesi ja keskustella avoimesti. Oletko jutellut miehesi kanssa peloistasi? Ehkä hän käy läpi samanlaisia tuntemuksia? Hormoonit mylläävät kropassasi melko voimakkaasti näin alussa ja sitten kun se tasaantuu mielesi tulee myös paremmaksi ja osaat jo nauttia raskaudesta. Kaikki tulee olemaan hyvin loppupeleissä :hug:.

Nouna Älä stressaa niistä tupakeista! Ethän sä kokonaista pakettia kuitenkaan vetänyt, niin ei se niin vaarallista voi olla! Hyvä että poikanne voi hyvin nyt :heart:
 
Wimmi tosi rohkeeta ja hienoa kun tulit tänne kirjoittamaan asiasta... Mulla itselläni kanssa esikoinen tulossa ja täytyy myöntää, että kävin alussa hetken aikaa samantyylistä ajatusta kun mitä sulla on... Vieläkin päähän välillä hiipii et "en mä halua tätä, haluun olla vaan kahestaan miehen kanssa" kun alkaa pelottaa, valtava muutoshan se lapsen saaminen on eikä niitä kelloja saa sit enää takaisin pyöräytettyä. Jossain määrin tällaiset tunteet on varmasti ihan normaaleja, vaikkakin ainakin itselläni on vaikea puhua niistä. Kerran hormoonihuuruissa huusin miehelle et teen abortin, etten kestä tätä paskaa oloa kun itkettää ja en halua tällaista. Mun kohdalla auttoi se, että otin viikon saikun elämästä ja makasin kotona ja olo helpotti sen myötä ja olen nyt tosi onnellinen odotuksesta. Mulla auttoi kanssa se, kun kerroin asiasta veljen vaimolla: mullakaan ei kaveripiirissä juurikaan lapsia´ja voin sanoa et iso kivi tippu sydämeltä kun kerroin tuolla veljen vaimolle. Samalla paljastui, että myös hänellä oli odotusaikana sekavia olotiloja, näistä ei ollut aiemmin koskaan puhunut. Kerro ihmeessä sille siskolle ja juttele neuvolassa asiasta ja miehelles kans. Se helpottaa kun pääsee jakamaan niitä ajatuksiaan asiasta. Ja voihan se olla, että sulla on hormonit aiheuttaneet masennusta (itselläni oli, helpottanut parin viikon aikana) ja sitä on hyvä hoitaa.

Niinkun joku tossa sanoi, et ole varmasti ensimmäinen etkä viimeinen nainen joka tuntee noin! Isoista asioista on kysymys ja niihin liittyy tunteita suuntaan ja toiseen. Just vaan ne hankalat ja negaativiset tunteet on niitä, mistä ei edes täällä uskalla moni puhua.. Tsemppiä ja voimia, kyllä niillä hormoneilla on oma osuutensa tuossa sun olotilassa ja niiden pitäis tasoittua siitä jokusen viikon päästä. :hug:

Luna 9+3 (Neuvolan mielestä 10+3)
 
Kielletyt ruuat... Siskoni tässä muisteli mulle, että kun hän odotti esikoistaan, niin ainoa kielletty ruoka oli maksa. Ite siis panikoin eilen, kun olin syönyt ruokaa, jonka vasta loppuvaiheessa tajusin sisältävän kylmäsavustettua lohta. Mutta joo siis listerian saaminen on jotain 6-10 tapausta per miljoona ihmistä vuodessa (eli Suomessa ne on ollu luokkaa 20-50 ihmistä vuodessa) ja niistäkin ilmeisesti suurin osa on vanhuksia...
Mut joop, katonpa taas tarkemmin mitä suuhuni laitan. Murr. :kieh:
 
Moi, minut saa poistaa lisoilta :( Viime viikolla tuli kivut ja alkoi vuoto. Maanantaina ultrattiin ja km oli tapahtunut. Nyt on jo vuoto loppunut.. Harmittaa että toisen kerran tämä tapahtui :( :(

Tsemppiä ja hyvää vointia teille :)

Äiskä3
 
Äiskä3: :heart: Jaksamisia! :hug:

Listaa päivitetty taas kerran. Onnea hyviä ultrakuulumisia saaneille, tervetuloa uudet ja pahoittelut menetyksen kokeneille. Tuntuu aina yhtä kurjalta lukea surullisia uutisia ja samalla vatsanpohjassa riipaisee pieni pelko.

Nuo ruokajutut on kyllä vaihdelleet aivan älyttömästi vuosien varrella. Graavilohi taisi olla kielletty listeriavaaran vuoksi ja näin silloin, kun sen ostaa vakuumipaketissa. Itse tehden (jos osaa ja viitsii) ei pitäisi olla vaaraa. Tai ainakin meilläpäin tuota on aina syöty, oli raskaana tai ei. :D Nytkin pakasteessa odottaa graavattua lohta valmiina fileinä... nam! Juustot oli kolmisen vuotta sitten ok, jos ne oli tehty pastöroidusta maidosta. Homejuustot poislukien. Jos feta pitäisi jättää pois, tulis aika kuivakkaa salaattia... Noita Arlan snack-paketteja meillä kuluu tasaisesti. Samoin tuorejuustoja kaikissa mahdollisissa virityksissä.

Ranskassa ja Italiassa desinfioidaan salaatinlehdetkin, hysteerisimmät kieltävät salaatit raskaina olevilta kokonaan. Melkoisia eroja. Mutta niin on varmaan kasvatusolosuhteissakin.

Ekan raskauden aikana olin kyllä neuroottisempi, nyt välttelen enää kahvin yliannostusta, pellavansiemeniä, sieniä ja alkoholia. Tosin kanaa pitää haudutella punaviinissä edelleen, mutta se onkin ok. Muuten ei ole tarvinnut ruokavaliota viilailla, eikä oikein mistään luopua. Ai niin, sitä salmiakkia menisi nyt laatikkokaupalla, sitä pitää rajoittaa. Lakujäätelöä ja siihen päälle hedelmäturkkareita murskana on kuitenkin lähes jokapäiväinen herkku! :D

Nyt tuleekin jo nälkä, uunissa on iso vuokallinen kaalikääryleitä kypsymässä, kohta syömään!
 
Äiskä3 Kovasti halauksia ja voimia.

Wimmi Kun itse sain tietää olevani raskaana, niin ensimmäiset itkun sekaisen onnen tunteen jälkeen tulivat pelko siitä, etten osaa käsitellä omaa vauvaa. En pidellä, imettää enkä olla tarpeeksi varovainen. Olen hyvin, hyvin vähän ollut tekemisissä lasten kanssa ja ne kerrat, mitä olen esimerkiksi pientä vauvaa pitänyt sylissä, voidaan laskea yhden käden sormilla! Ihan totta. Vanhempia lapsia on sitten kannettu, kun ne eivät ole niin hauraita. Pari päivää sitten tosiaan näin untakin, kun oltiin miehen kanssa ihan hukassa vastasyntyneen kanssa kotona. Minun pitää varmaan olla synnärillä kuukausi ennen kuin uskaltavat päästää kotiin lapsen kanssa :whistle:. Pelottaa siis ihan perkeleesti (anteeksi kielenkäyttö), mutta pidemmälle päivät kuluu niin rakkaus tuota pikku-kääpää kohti kasvaa ihan käsittämättömästi. Sillä itsekin tulin tänne foorumille mukaan, jotta saa sitä tukea matkan varrella ja vastauksia niihin hassuimpiikin kysymyksiin. Ja niitä varmaan itsellä tulee, kun on niin hönö olo vieläkin tulevan äitiyden suhteen.
 
niinhän se on, että kokoajan tulee lisää mitä saa ja mitä ei saa syödä.. Meidän vanhemmilla ei varmaan ollu mitään ohjeita ruokailusta ja juomisistakaan, saati tupakanpoltosta.. No maailma muuttuu ja elintarvikkeita jalostetaan ja tutkitaan enemmän, joten uskon tämän päivän tutkimuksiin aj noudatan tämän päivän ohjeita niiltä osin kun minusta tuntuu järkevälle. Pystyn hyvin elämään ilman graavi- tai kylmäsavukalaa tai sallimattomia juustoja.. raskausaika on kuitenkin niin lyhyt, että kerkee sitä sitten sen jälkeen taas =)

Pahoittelut Äiskä3

Oiskohan noi keskenmenot meillä jo tässä =/ No np-ultraan on vielä aikaa, mutta itse uskon ainakin, että kaikki hgyvin kun sykkeetkin jo kuultu.. joten lippu korkealle vaan!
 
Lisa Maria/muut esikoistaan odottavat: Usko pois, ekan yön jälkeen et enää edes muista olleesi epävarma vauvan käsittelyn suhteen! :D Siinä kun muutaman tunnin välein vaihtaa vaippaa, pesee pyllyä ja syöttää vauvaa, niin tulee aika nopeasti näppituntuma just siihen omaan pieneen. Ja opastusta osastolla ihan varmasti saa.

Mutta muistan tuon fiiliksen esikoisen kanssa itsekin, vaikka jonkin verran olin vauvoja hoitanutkin. Olin ihan varma, ettei lapsi selviä mun hoidolla aamuun saakka hengissä, ja kysyinkin hoitajalta miehen lähtiessä kotiin, että ihanko oikeasti meinaavat mun osaavan vauvaa itsenäisesti koko yön hoitaa... Nostin melkoisen metelin, kun mies alkoi kasailla kamppeitaan kotiinlähtöä varten, totesin, että yksin en jää, mies jääkööt hoitamaan vauvaa ja minä menen kotiin... Oli vissiin melkoiset hormonipöllyt päällä... Hyvin se silti meni, vaikka jännitti ihan hitosti. Aamulla olikin sitten jo tosi pro-otteet vauvan kanssa! :LOL:

LukLu: näinhän se on, tieto lisää tuskaa! :D Äitini juuri muisteli, että silloin 30-40 vuotta sitten oikein kehotettiin syömään pellavansiemeniä. Ja uhkaavaa keskenmenoa hoidettiin diapameilla ja konjakkiryypyillä. Näitä nappailtiin osastolla pötkötellessä siis ihan joka päivä... Sairaalasta päästyään äiti ei sitten voinut sietää edes konjakin hajua, niin pahaa se teki. Onneksi enää ei ole tuollaista.

Mitäköhän on toisin joku iloiset 20-30 vuotta tästä päivästä eteenpäin?
 
Lisa Maria: kyllä, ihan hukutetaan hyvään punaviiniin. Ja sipuliin ja paprikaan... :D Kukkoa viinissä, olisko se noista vanhin versio? Liha vaihtaa päältä väriä munakoison väriseksi, sisältä pysyy vaaleana. Muistaa vaan kiehutella alkoholit ilman kantta pois, niin ei tule hassun makuista.

Misu78: saisit kyllä tulla syömään, noita on pakasteeseen asti. Parikymmentä pulskaa käärylettä, sisällä chiliä, lihaa, riisiä, sipulia ja rutkasti meiramia, paprikaa, musta- ja valkopippuria. Päällä siirappia ja maidotonta margista, kun tuo kuopus ei maitoa kestä.

Tästähän tuli reseptipostaus! :D
 
Mullakaan ei ollut yhtään kokemusta pikkuvauvoista kun sain esikoisemme, mutta ne äidinvaistot ovat vaan niin voimakkaat että heti osasin kuitenkin vauvaani hoitaa, joskin vähän jännitti käsitellä häntä :heart:. Kunhan muistaa tukea niskaa niin kaikki menee hyvin, ei ne niin heiveröisiä loppujen lopuksi ole =)
 
  • Tykkää
Reactions: Lisa Maria
zoelle Omnomnom, vähänkö pitää päästä kokeilemaan. Sopivasti ystävä tulee viikonloppuna kylään, ja kun hän saa juoda viiniä niin minäkin pääsen myös punaisen makuun ruuan kautta ilman niitä haitallisia prosentteja :)
 
Sinähän olet oikea huippukokki Zoelle ;).
Itse olen tosi laiska/huono kokkaaja :ashamed:
Kuule meillä vedettiin melkein pelkkiä pakasteranskiksia + hernemaissiporkkanaa lounaaksi pari viikkoa putkeen, kun oli niin huono olo raskauden alkumetreillä... :D Nyt on pakko vähän petrata. Ja kokkailu on rakas harrastus. :) Monet sörsselit on tullut kaavittua biojäteastiaan suoraan kattilasta, kun on menneet niin pahasti pieleen. Sitten vaan uudet aineet kaupasta ja yrittämään uusiksi. Kymmenes versio yleensä jo toimiikin.

Ja nuo lasten ruoka-aineallergiat pakottaa tekemään melkein kaiken ruuan itse. Netissä on tullut surffailtua tovi jos toinenkin uusia ideoita etsimässä. Sieltähän ne parhaat reseptit aina löytyykin, toisilta ryöstettyinä. ;)
 
Osanottoni Äiskä3, todella ikävä juttu! Toivottavasti seuraava yritys menee loppuun asti!
Mukavaa odotuksen jatkoa suklaasuulle syyskuisissa!

Voi että miten onnellinen olen! Löysin sydämensykkeen kotidopplerillani äsken!!
Esikoisesta löytyi 11+5, tänään on menossa 9+5 joten olin tosi yllättynyt kun löysin sykkeen. Mutta varmaan osasin etsiä oikeasta kohdasta. :D
Ihanaa nyt kun syke on kerran löytynyt niin tiedän että voin etsiä sen milloin tahansa jos huolestuttaa pikkuisen vointi.
Marjaana miten voi olla muka mahdollista ettei neuvolan vehkeillä löytyisi sykettä kun kotidopplerillakin löytyi.. Kyllä tuossa on täytynyt olla jokin varotoimenpide kyseessä, eli että ei suostuta kuuntelemaan siltä varalta jos sykettä ei löytyisikään ettei äiti sitten turhaan huolestuisi.

Suuret kiitokset kaikille jotka kommentoitte ja annoitte neuvoja lapsettomuudesta kärsivälle ystävälleni raskaudestani kertomisen kanssa!!
Tein kuten neuvoitte ja otin sitten ja soitin eilen illalla ja kerroin uutiset. Puhelu meni todella hyvin ja ystäväni oli kiitollinen että olin rehellinen enkä salaillut asiaa pidempää, ja kerroin ennen juhlia, sillä masuni näkyy jo ja johan juomattomuutenikin olisi ollut aivan selkeä merkki siitä että olen raskaana.

Nouna onneski loppuen lopuksi pääsitte säikähdyksellä ja poikasi voi nyt hyvin. En usko että muutamalla tupakalla nyt oli mitään merkitystä!

Wimmi ja muut esikoisen odottajat. Nuo kauhun sekaiset tunteet on ihan normaaleja, tosi monet varmasti kokevat noita ajatuksia. Vaikka lapsi olisi suuniteltukkin niin sitten kun raskaustesti on positiivinen niin tulee viime hetken paniikki että apua nyt sitä ei voi enää perua ja se on menoa nyt!
Itse annoin raskaudelle mahdollisuuden koska olin jo melkein 33v, juuri mennyt naimisiin, mieheni oli halunnut lasta jo vuosia ja tiesin että it's now or never. Silti järkytyin kun kuukauden "yrittämisen" jälkeen olin tullut ekasta kierrosta raskaaksi. Yli puolet raskaudesta meni panikoidessa ja synnytystä pelätessä. En ollut koskaan edes pitänyt lapsista ihmeemmin, arvelin kuitenkin että kyllähän jokainen varmasti omaan lapseensa rakastuu.:)
Alkuraskauden pahoinvointi ja se etten saanut ottaa skumppaa tai lasia viiniä sillon tällöin hajottivat todella pahasti!
Kun esikoiseni sitten syntyi niin "sekosin" täysin, ja olen edelleen täysin pikkuiseni pauloissa. Myös suhtautumiseni toistenkin lapsiin muuttui, tykkään nykyään todella paljon lapsista ja eritoten vauvoista joissa en ennen nähnyt mitään ihmeellistä!
Nyt tässä toisessa raskaudessa pahoinvointi ja totaali raittius on ollut ollut paaaljon helpompi kestää kun tiedän mitä odotan, tiedän mikä ihana palkinto lopussa on.:heart:
 
  • Tykkää
Reactions: kääkkis82
Marjaana84lle huikkaan sen verran, kun meillä on tuo sama synnäri, niin meillä esikoisen aikana kuunneltiin neuvolassa sydänäänet ekan kerran 17+6. En silloin ajatellut, että olis tarvetta aiemmin kuunnella, kun kotona oli doppler ja sillä kyllä kuulin. Eli en ees kysynyt, saako varata ylimääräisen neuvolan vain tuota asiaa varten. Meidän neuvolassa se tosin varmaan olisi onnistunut. Soita omalle terkkarillesi myöhemmin ja kysy asiaa uudestaan.
 

Yhteistyössä