Minulla on takana kolme samanlaista synnytystä, joten tarina on sama jokaisen kohdalla:
Kirjautuminen sairaalaan. Sairaalakuteet päälle. Katetri. Tippa käteen. Kärrätään leikkaussaliin. Puudutus selkään. Mahan pesu. Karvojen ajelu. Leikkausliina päälle. Kytketään koneisiin. Happinaamari nenän eteen. Leikkaava lääkäri saapuu ja ilmoittaa että aloitetaan. Maha auki. Mahan painelua. Ulos tulee ihana, upea, maailman söpöin vauva. Äidillä tulee itku kun vauvaa näytetään. Vauva viedään siistittäväksi ja puettavaksi. Maha ommellaan kiinni. Kärrätään heräämöön. Vauva tulee vähän ajan päästä seuraksi. Kärrätään osastolle. Seuraavana päivänä ylös, suihkuun ja pikku hiljaa liikkeelle ja vauvaa hoitamaan.
Tämä kaava toistunut nyt kolme kertaa ja toivottavasti se neljäs kerta menee yhtä hyvin! Hirveesti mua jännittää jo nyt, enemmän kuin aikaisemmissa jostakin syystä.
Olen mielestäni palautunut hyvin sektioiden jälkeen enkä silleen pelkää sitä jälkikipua koska se on hallittavissa liikkumalla harkiten. Jännitän enemmän sitä itse leikkaustilannetta, vaikka se on tuttu ennestään.
Kaikki kolme ovat syntyneet samassa pienessä paikallisessa sairaalassa. Täällä ei ole kuin 2 - 4 leikkaavaa gynekologia (en tiedä tämän päivän tilanne) ja toivon että saan saman lääkärin kuin kaksi kertaa aiemmin. Mies on erittäin sympaattinen, rauhallinen ja mielestäni paras täällä.
Kirjautuminen sairaalaan. Sairaalakuteet päälle. Katetri. Tippa käteen. Kärrätään leikkaussaliin. Puudutus selkään. Mahan pesu. Karvojen ajelu. Leikkausliina päälle. Kytketään koneisiin. Happinaamari nenän eteen. Leikkaava lääkäri saapuu ja ilmoittaa että aloitetaan. Maha auki. Mahan painelua. Ulos tulee ihana, upea, maailman söpöin vauva. Äidillä tulee itku kun vauvaa näytetään. Vauva viedään siistittäväksi ja puettavaksi. Maha ommellaan kiinni. Kärrätään heräämöön. Vauva tulee vähän ajan päästä seuraksi. Kärrätään osastolle. Seuraavana päivänä ylös, suihkuun ja pikku hiljaa liikkeelle ja vauvaa hoitamaan.
Tämä kaava toistunut nyt kolme kertaa ja toivottavasti se neljäs kerta menee yhtä hyvin! Hirveesti mua jännittää jo nyt, enemmän kuin aikaisemmissa jostakin syystä.
Olen mielestäni palautunut hyvin sektioiden jälkeen enkä silleen pelkää sitä jälkikipua koska se on hallittavissa liikkumalla harkiten. Jännitän enemmän sitä itse leikkaustilannetta, vaikka se on tuttu ennestään.
Kaikki kolme ovat syntyneet samassa pienessä paikallisessa sairaalassa. Täällä ei ole kuin 2 - 4 leikkaavaa gynekologia (en tiedä tämän päivän tilanne) ja toivon että saan saman lääkärin kuin kaksi kertaa aiemmin. Mies on erittäin sympaattinen, rauhallinen ja mielestäni paras täällä.