Lokakuun lapset 2013 <3 *elokuussa*

Otimpa sitten ja kävin yksityisellä ultrassa kun niin mietin tuota vatsan kokoa ja painnon nousuani ja kyllä kannatti.nyt ei tarvi enään hätäillä,eikä miettiä että synnytän seuraavaksi 5kilosen vauvan ku edellinenkin oli nelikilonen ja nyt vatta muka isompi.
Painoarvioksi sai nyt n.2kg ja syntymä arvio oli noin.3600g joten ei todellakaan mikään jättivauva.Muutenkin kaikki mitat olivat vähän pienempiä kuin tällä viikolla pitäs ja käsiinkin vauva tuntu kuulemma ihan oikean kokoselle viikkoihin nähen eikä "liian" isolle.
Mittas mun vatsan ja sai pienemmän mitan mitä viimeksi neuvolassa saatiin pari viikkoa sitten joten siellä ehkä mitattu vähän yläkanttiin.

Sukupuolikin näky ihan selvästi ja nyt voi sitten ostella niitä tyttöjen vaatteita tietäen että niille tulee varmasti käyttöä =)

Ja voi sillä suloisuudella oli tukka pystyssä jo tuolla mahassa ja se näkyi ihan ultrassakin :heart: Saa nähä kuinka paljon tukka kerkeää kasvaa ennen syntymää

Kaikki oli muutenkin ihan niinkuin pitääkin ja vauveli oli yhä raivotarjonnassa,joten nyt voi jatkaa iloisin mielin odotusta loppuun saakka=)

..nyt pitää malttaa mennä nukkumaan kun aamulla pitäs lähettää ekaluokkalainen koulumaailmaan ja myös nelosluokkalaisen käyn samalla viemässä koululle.Ekaluokkalainen onkin ihan innoissaan lähössä kouluun mutta nelosluokkalaisella pääsi itku nukkumaan mennessä,kun ei kuulemma osaa mitään(osaa ainakin paljon paremmin kuin minä lapsena) ja inhottaa kun opettaja silti kyselee vastauksia.Voi kun osais tukea nuita pikkukoululaisiakin oikealla tavalla.Ihan vasta ne synty ja nyt jo joutuvat pärjäämään ilman äitiä.

Rakkaudesta äiti rv.32+4 ja lokakuun prinsessa:heart:

 

Maha kasvaa helpommin uusissa raskauksissa. Ja myös varhaimmin.

Parhaimmin tuet koululaisiasi, kun itse uskot niihin ja olet kannustava. Koulussa lapset lannistuu monesti, kun opettajat latistaa tahtomattaan tai tietoisesti. Kehuminen on yksi asia, mikä tulee muistaa jatkuvasti.
Meillä meni eilen kouluun 4:lle, 3:lle, 2:lle, 1:lle ja eskariin lapsukaiset. Kyllä minulla meinasi taas tulla itku. Ei olisi tehnyt mieli lainkaan niitä kouluun jättää.Sain pidätellä itkua autoon asti. Kotona kuitenkin kotihoidossa tällä hetkellä 3 ja lokakuussa 4 lasta. Lapset kasvavat liian nopeasti ja samalla huomaa kuinka itse vanhenee heidän mukana.

 

Heipä Hei Täällä yksi odottaja ilmoittautuu vielä joukkoon.Jutustelua olen seurannut taustalta jo huhtikuusta asti mutta nyt vasta oli rohkeutta rekisteröityä.Alunperin LA olisi ollut 3.11. mutta np ultrassa aikaistettiin suunnilleen viikolla eli LA on 29.10. toista lastani odotan,esikoinen on syntynyt 06 Alusta asti ollMasun kanssaut oikein vahva tyttö olo,noh rakenne ultra oli 8.6. jolloin tirppana oli niin mutkalla ettei edes pientä veikkausta sukupuolesta luonnollisesti kukaan uskaltanut antaa.Äitipoli seurannassa olen kun mulla on todettu se bakteeritulehdus joka voi aiheuttaa ennenaikaisia supistuksia ja tai ennenaikaisen synnytyksen,lisäksi mulla tälläkin kertaa napsahti päälle gdm.Toissaviikolla olin siis jälleen äitipoli käynnillä niin silloinpa sukupuoli näkyi ja TYTTÖ veikkauksen sain <3.masun kanssa kaikki oikein hyvin,vauva kasvaa niinkuin kuuluukin kilonen keijukainen siellä mönkii.itsekinj suhteellisen hyvin olen voinut oksentanut en ole kertaakaan ja painoa on tullut lähtölukemista 800g,viikkoja kasassa 28+5.Yhdessä vaiheessa oli liitoskiputyyppistä kipuilua eikä liikkumisesta meinannut tulla mitään mutta nekin onneks ohi.jokusen kerran on tosin saanu päivystyksessä pyörähtää mm.verisen vuodon vuoksi....Yksin odottelen vauvaa saapuvaksi,avoero tuli keväällä.muuttaa pitäisi kuunvaihteessa...meinaa paniikki iskeä kun tuntuu että loppuu aika.Hankinnat olen kyllä onneksi jo suurimmalta osin tehnyt. Tulipas tästä nyt varsinainen eepos,palaan taas kirjoittelemaan kunhan asiaa taas on Oikein mukavaa loppuraskautta kaikille kanssaodottajille<3

 

Hurahtipas kesä nopeasti. Alkukesästä vasta oli ultrat ja kelan lappujen täytöt ja tänään jo alkaa neuvolan synnytysvalmennus. Tulee pitkä päivä kun töiden jälkeen joutuu sielä istumaan, toivottavasti olisi asiaa mitä sielä käydään ettei turhan takia tarvi sinnitellä...

Yöunet ovat alkaneet tuottaa ongelmia kun vattassa pidetään hirveetä möykkää vuorokauden ympäri. Luulin aluksi että kyseessä on varmasti rauhallinen vauva kun liikkeet alkoivat tuntua vasta reilusti +20 viikoilla mutta olin niiiiiin väärässä. Aamulla ei passaa teekuppia nojauttaa vatsaa vasten kun saa sellasia osumia että nostaa myrskyn lasiin. Palovammat ne tästä vielä puuttuisivat!

Vielä olis muutamia viikkoja töitä. Noiden aikana oon ajatellut pestä kaikki vauvan kamat ja laittaa huoneen kuntoon. Sitten kun jään lomalle niin yritän keskittyä ulkoiluun yms. kivuuksiin. Ja bb.tä aion seurata kans, voisin tapojeni vastasesti ottaa vaikka 24/7 kun jos ei pääse enää kunnolla liikenteeseen ja unet ovat mennyttä niin olisi sitten edes jotakin mitä sohvalta vahdata

 

Kyllä ne vauvat ilman valmennustakin ulos tulee. Ei sinne ole mikään pakko mennä. Meillä tarjotaan vain cd:tä. En ole koskaan päässyt valmennukseen. Kaikki tähän astiset synnytykset(9) ovat menneet hyvin.

10 viikkoa enää jäljellä. En ole tehnyt mitään valmiiksi. Ja kohta jatkuu taas opiskelukin. Toivottavasti ennen sitä saisi jotakin tehtyä, kun opiskelujen lomassa se taitaa olla aika rankkaa. Sitten saakin pelätä, ettei synny kesken koulupäivän...

 

Tervetuloa uusille! Tiedot lisätty listaan!

Valmennuksista: Minäkin olin kyllä esikoista odottaessa sitä mieltä, että se synnytysvalmennus oli ihan turha. Synnytyksen kulkuahan ei kukaan pysty ennakoimaan joten en oikein tiedä miten sitä varten pystyisi mitenkään valmentautumaan. Yksikään lapsi ei ole mahaan kuitenkaan jäänyt. Onneksi täällä ei uudelleensynnyttäjille noita valmennuksia edes tarjota, ei ainakaan mulle ole tarjottu. Imetysvalmennus sen sijaan on hyödyllisempi, jos sellainen järjestetään, meidän kunnalla ainakin oli ennen ja se jäi multa esikoisen odotusaikana käymättä kun en päässyt, ja se vähän harmitti kun imetys ei sitten lähtenytkään sujumaan kunnolla. Imetys tuntuukin paljon suuremmalta haasteelta kuin synnytys.

Omaan napaan ei kummempia, maha tuntuisi hieman laskeutuneen alemmas ja olo ylävatsassa on hieman helpottanut, ainakin toistaiseksi. Lieneekö vauvan pää alaspäin asennolla jotain merkitystä. Kyllähän se vauva vielä tuosta kasvaa niin että kohta se ahdas olo taas varmaan iskee, mutta nyt on pari päivää ollut parempi ainakin.

Leijonamama ja Jytä-Jamppa 31+0

 

POKS 29+0 tänään !
Tiheät harjotus supparit olleet "vaivana" koko aamun, ja laittanut siis lepäämään. Onneksi ne kipeet on viel pysyneet pois...
Tänään ois varattava neuvola aika uuteen neuvolaan; on siis neuvolan vaihto eessä, jotta säästyis paperisodalta jos jäis vanhaan neuvolaan... Siis muutin jo toukokuussa ja tähän asti sain kulkee vanhassa... Eli,taas uusi täti vastassa kun menee

Liikkeet on kyllä aikamoisia; etenkin iltasella alkanut oleen sellaset iltajumpat että itekin välillä niitä liikkeitä säikähtää , potkii jo tuonne kylkeen, ja välillä tuntuu miten painais päätään tuonne alemmas kun potkii..ikävä tunne kun tuntuu että pissathan siin hosuun tulee samal kertaa

Onneksi kelit ulkona himpun verran viilenneet että jaksaa kunnolla olla ulkonakin, ja yöt tulee nukuttua paremmin ... Täs usea yö mennyt kovasti hikoillen vaikka makkarissa ikkuna raollaan ja tuuletin kans päällä.. voi mies parka; se on joutunut hakee lisää peittoa päälleen ku hieman viilee hänelle öisin ollut ...

Ekat vauvapyykit on siis pesty kahteen kertaan kun tuoksuvat ihan "vanhalle"; ovat siis tuolta 70luvun lopulta ja säilytetty mökillä.. joutuu varmaan viel kolmanne kerran laittaa koneeseen jottei tarttuis tuo haju uudempiin/kaikkii vaatteisiin , mutta ovat niin suloisia että varmasti tulee käyttöön! Muut vaatteet ovatkin sit viel varastossa ja äippäpakkauskin on jemmassa viel,vaikkakin useesti läpi käyty jo .. Kyllä täs on aikaa...toivottavasti...

Tänä aamuna muuten heräsin niin oikee kainalo on kipee, ja hieman turvonnut kohta siin,ei siis selvää pattia tms... Onkohan kyseessä jokin turvonnut talirauhanen tms..?? vai otanko puheeksi kun varailen tuota neuvolaa... mut joo, kipeehän tuo on ja aristavakin,ei paljoa viiti koskee...

Synnytysvalmmennuksesta...
Ekaa lasta kun 2004 odotin niin silloin moisessa olin, kahessa muussa valmennuksesta ei ees mainittukaan (pääsääntösesti ekaa oottaville vain!).
Nyt meille tuosta puhuttiin kun miehelle tämä lapsi on eka...
katottiin vhän niit aiheita mitä on ja muutamaan ollaan menossa... elämä vauvaperheenä ja imetys..ja sit oli viel joku mutten muista enää et mikä se aihe se oli.. Mies niihin on innokas lähteen ja tietty minä sit mukana. enpä voinut kieltääkään Nuo alkais vasta muutan viikon päästä...

Muruliini82 ja masu-asukki 29+0

 

Muruliini ei tästä nyt varmaan apua ole, mutta mulla on ollut vajaan viikon nyt toinen rinta todella kipeä, mutta tuosta rintalastan puolelta. Oletan sen kyllä johtuvan raskaudesta ja maidon noususta tai muista raskausmuutoksista rinnassa, koska samasta rinnasta tulee jo vähän maidontapaistakin, ja olen lämpimässä suihkussa yrittänyt varovasti hieroa kipeää kohtaa. Lämmin kaurasäkki tms. olisi myös hyvä ja tosiaan sellainen varovainen hieronta, koska jos siellä jokin tulehdus on kehitteillä niin se voisi heti alkuvaiheessa hoitua kotikonstein.

Mulla kipu on nyt helpottanut aika paljon, joten en usko että mitään vaarallista oli.

 

Ei tosiaan tullu valmennuksessa mitään mistä en olisi jo omin päin tietoa hakenu. Mulla on enemmänkin syynä valmennuksissa käymiseen se että jos tutustuisi muihin samassa tilanteessa oleviin. Meillä ei ole ketään kaveria/sukulaista/tuttua joka elelisi lähistöllä pikkulapsi perheen arkea. Vain kahdella lähellä asuvalla kaveripariskunnalla on lapsia mutta jo niin isoja että vanhemmat ovat töissä.

Sattuuko muuten täällä olemaan EP.ltä muita samassa tilanteessa, että vaunulenkkiseura Seinäjoen lähistöllä kelpaisi?

 

Valmennuksessa kyllä voi tosiaan tutustua samassa elämän vaiheessa eläviin. Kaikki mammajumpat ym ovat myös hyviä paikkoja löytää samanhenkistä porukkaa. Ja kun vauva syntynyt, niin vauvamuskarit ja vauvauinit ja jotkut kuntosalit tarjoavat vauvan kanssa kuntoilua.
Vaikka vaivoja on, kyllä tämä raskaana olo on ihanaa. Kohta saa pienen syliin. 10 viikkoa enää. Tosin voi olla, että 9viikkoa enää. (käynnistetään. Syy: nopeat synnytykset ja pitkät matkat)

 

Heippa taas!

Täällä arjen pyörteissä unohtuu välillä että ollaan ees raskaana. Koulunalku ja harrastusrumpa vie ajatukset muualle, ja nytkun pystyn levähtään saikulla ollessa niin vaivoja ei supisteluiden lisäksi ole. Tosin öisin juoksen vessassa... On kyllä ollut ihanaa kun ei tartte tätä rumpaa pyörittää vuorotöiden ohessa aivan väsyneenä. Palkka juoksee kuitenkin normaalisti, just eilen selvisi että saan palkkaa myös kolme ensimmäistä äippälomakuukautta, aivan mahtavaa!

Aivot ei oikein käsitä että meille tulee vauva ja monesti nukkumaan mennessä hymyilyttää kuinka onnellinen sitä on kun on lapset ympärillä ja n.2kk:n päästä meillä tuoksuu vauva!:heart: Minä vaan toivon ettei syntyisi ennen aikojaan, mieluummin reilusti yliaikaisena, koska tämä on varmasti viiminen raskaus mulle ja haluan nauttia siitä viimiseen asti=)


Sinnuli 31+1

 

Hei vain kaikille uusille ja vanhoille =)
nyt poksuu 32+2!!! Lääkärissä olen tiukassa tarkkailussa,kun tuo toinen on vähän heiveröisempi,mut viimeisen ultran ja sydänkäyrien perusteella kaikki oli hyvin nyt viimeksi.. ja uusi aika onkin jo sitten ensiviikon maanantaina silloin katotaan painoarviot yms.. alat oli noussut 97 vaikka viimeksi oli 91 ja ne toiset on laskenut kiitettävästi 10.9 viimeksi kun olivat jotain 22 ja perjantaina meen uudelleen labraan ja toivotaan parasta että olis laskenut vielä enemmän.. Vaikka tuntuu että kutina olisi lisääntynyt.. Maha kasvaa kauheesti ja kutina mahan päällä on sietämätöntä,olen yöllä raapinut mahan vereslihalle ja nyt on kipee,noh enpä voi ketään muuta tästä syyttää kuin itseäni.. bebantiinia laitan,mut ei tunnu auttavan... Apteekkiin meen kyllä kohta hakee jotain mikä lievittäis kutinaa.. Sanoin kyllä lääkärille kutinasta,mut ei ollut moksiskaan.. sanoi vain että mulle on annettu resepti lääke joka lievittää kutinaa,mut ei se ole tähänkään mennessä auttanut ollenkaan..yöt nukun niin huonosti ja aamuisin olen sitten niin kärttyinen.. oikealla kyljellä kun ei voi enään nukkua,kun se tekee kipeää.. onko muilla nukkumisen kanssa ongelmia? selällään ei oo mitään toivoo nukkua.. blaah.. tää oli nyt taas omaan napaan kirjoitettu...

 

(.) omaa napaa siis...

Nyt ois toinen päivä kun olo on tosi huono.. siis huonovointinen,vaikka syönyt pieniä aterioita,joten syömättömyydestä/tyhjästä mahasta ei voi johtua..
Lisäksi pää on ollu tosi kipeä ja paljon normaalia väsyneempikin olen ollut..
Muistelin, että nuohan ovat osittain rask.myrk oireita (lisäksi on sit se turvotus ja rr nousu..) ..
taas vaan sellane olo mitä aiemmissa raskauksissa ei ole ollut...
Otankohan nuo oireet puheeksi huomenna kun neuvolaan menen....?!?!

 

Tänään 33+0 poks

Alkais mulle vähitellen riittää tää odotus jo kun kaikki on jotenki niin hankalaa.. Yöllä ravaan pissalla parin tunnin välein ja liitoskivut tekee kyljen kääntämisestäkin yhtä tuskaa. Muuttohommatkin vielä ihan kesken, millähän voimilla senkin jaksaa hoitaa? Esikoisesta olin näillä viikoilla elämäni kunnossa ja niin energinen, toista se on nyt.

muruliini mulla kans vaivaa pahoinvointi, etenkin kun syö liian harvoin tai liian vähän/paljon kerralla. Pitääpä mainita asiasta huomenna neuvolassa. Melkoista tasapainoilua näitten olojen kanssa

yana vertaistukitsempit sinne, sulla tosin vielä tarkemmin seurataan kun on vielä tuplaonni tulossa! Mulla oli eilen sappihapot ensimmäistä kertaa laskenu alle 10 ja ALATkin tullut ihan kivasti alaspäin (nyt jotain 250, pahimmillaan yli 500) enkä juuri ole kutinasta joutunut kärsimään. Saas nähdä koska tulee se aika kun käärin taas jääkylmiä pyyhkeitä jalkojen ympärille yöksi...

Perhevalmennuksesta esikoisen kohdalla käytiin neuvolan valmennuksessa, parasta antia oli varmaan synnärille tutustuminen.. Monet asiat on varmasti monelle tuttuja kun mielenkiinnosta on niistä itse etsinyt tietoa. Itseä häiritsi vähän se kun asioita tietyllä tavalla "kaunistellaan", kun pyritään välttämään pelottelua

Sellaista tänne tällä kertaa, pientä valitusfiilistä ilmassa vaikken kyllä varmasti vaihtais tätäkään tilannetta mihinkään!

taco + pikkunen 33+0 (enää toivottavasti n. 5 viikkoa!)

 

Meinasin just tulla sanomaan että auttaisko kylmät pyyhkeet ja kääreet tuohon kutinaan, mutta Taco ehti ensin.

Pahoinvointi vaivaa täälläkin, närästyslääkkeet auttaa jonkin verran ja se, ettei syö kauhean mausteista, rasvaista eikä liian tuhdisti. Mutta neuvolassa on toki parempi ottaa kaikki vaivat puheeksi niin ei jää sitten mitään tutkimatta heiltäkään.

Omaan napaan ei muuta uutta kuin todella pahasti kipeytynyt polvi, taitaa olla elopainoa nyt hiukkasen liikaa. Ja yöt edelleen katkonaisia, vessassa saa käydä 2-3 kertaa ja muutenkin asennon vaihtaminen on yhtä tuskaa. Luin muuten jostain että vasemmalla kyljellä nukkuminen on optimaalisin raskaana olevalle, silloin esim. munuaiset pääsee paremmin toimimaan yöllä ja muutenkin se on sisuskaluille ja kropalle paras asento. Ja olen nyt parina yönä kokeillut, ja kieltämättä se tuntuu parhaimmalta asennolta.

Leijonamama ja Jytä-Jamppa rv 31+2

 

Mulla aina alkaa mahahapot nousemaan, jos nukun vasemmalla kyljellä Muuten kyllä on tosi vähän närästystä vaikka tuo kohtu on tosi ylhäällä. Voisi luulla, että närästää paljon enemmänkin. Täällä kaikki sujuu tosi hyvin, liitossärkyjä on, mutta niiden kanssa pärjää Mahdollisimman paljon teen kotitöitä istuvillaan ja jos kokkailen tai imuroin, laitan tukivyön. Eilen olin taas zumbaamassa, jokainen kerta on kyllä niin ihana, koska ei tiedä kauanko enää pystyy käymään ja tänään on vuorossa syvävenyttelyä. Muutamana yönä olen joutunut käymään vessassa ja välillä on tullut yöllä äkillinen herääminen, enkä osaa oikein nukahtaa uudelleen. Yritän sitten päivällä ottaa sen lepohetkeni, vaikka en päikkäreitä pystyisikään nukkumaan

Henkisesti on alkanut surettaa, kun tämä on se viimeinen raskaus Jokaisesta potkusta nautin niin kovasti, kun tiedän, etten erittäin todennäköisesti tule kokemaan enää vastaavaa. Itkin etukäteen jo sitäkin, että tästä tulee viimeinen imetyskin Aika on mennyt niin hirveän nopeasti, tietyllä tapaa hyvä asia, mutta surettaa silti. Hormoonit....

kääkkis ja sisu 30+4

 

Huh kohta loppu häämöttää! Tänään tuli täyteen rv 29+0 enään n.11 viikkoa jäljellä. Liian äkkiä tämä aika menee,mutta toisaalta alkaa olemaan aika tukalat oltavat tämän masun kanssa. Isompi on kuin aikaisemmissa raskauksissa ja eri muotoinen. Tällä kertaa on leveämpi sivuille,edellisillä kerroilla on ollut kapeampi.
Välillä sitä miettii,että onkohan tämä varmasti poika? Näkikö kätilö varmasti ihan oikein rakenneultrassa. Ihan on erilaiset oireet olleet tässä raskaudessa ja mieliteot Yleensä mulle on tullut molemmissa edellisissä raskauksissa vatsaan se linea negra ja nyt sitä ei ole tullut vielä ollenkaan. Aikaisemman lapset myös poikia

Seuraava neuvolakin vasta on elokuun lopulla. Rautaa olen nyt popsinut,kun hb oli vain 108 viimeksi.
Verenpaineet ovat hirveän matalat olleet pitkän aikaa jo. 98/55 ovat olleet välillä jopa alemmat.

Meillä myös taitaa olla viimeinen raskaus tämä. Vähän haikealta tuntuu
Tulee kovasti ikävä pikkuruisia potkuja ja tätä masua,vaikka välillä tukalaa onkin mutta siltikin tuntuu haikealta...

 

Minulla oli eilen neuvola.Hb oli 144. No verenpaineesta ei kannata puhua. Ei vielä korkea, mutta rajoilla ollaan. Nuorena, kun se oli aina alhainen, niin niihin verraten jo korkeampi. Onhan noita viikkojakin jo 30, niin voi se noustakin loppua kohden. Tässä raskaudessa on valkkarit hieman haamutellut pariin otteeseen. Olleet jatkuvasti yhdellä plussalla. Ei ole flunssaa ja alapesunkin olen tehnyt kunnolla ennen pissanäytteen ottoa. Yleensähän raskausmyrkytys on vain ensikertalaisten ongelma, etten hirveesti sitä pelkää, mutta mietityttää kuitenkin.Yksi plussahan ei vielä sano mitään, mutta kun aikaisemmin aina pissat olleet puhtaita raskauksien aikana. Yhdessä raskaudessa oli yhdellä plussalla rv 40 ja silloin sitten käynnistivät heti. Muulloin vain puhtaat pissat. '
Viimeinen raskausko? Piti olla, mutta rehellisesti sanottuna en ole enää yhtään varma...Vaikka kuinka ajattelee, että onhan näitä elätettäviä ja kasvatettavia runsaasti, tunteet sotivat vastaan.

 

hupiaelämään, mulla oli raskausmyrkytys ekassa ja viidennessä raskaudessa, tosin lievänä (verenpaineet kohos, alapaine meni reilusti yli sadan ja valkuaista pissassa). Muissa raskauksissa ei ole ollut ongelmaa, nyt seurataan tarkasti koska riski on että uusiutuu lääkärin mukaan. Ei siis ole vaan ensimmäisten raskauksien ongelma

 

Jooh, jos sitä saisi vihdoin ja viimein kirjoitettua tästä päivästä ja neuvolakäynnistä. Olen tässä sitä jo puoli päivää lykännyt ja vihdoin ja viimein pääsin koneelle istumaan, niin että tämä rakkine prkl toimii. Meinasi pittuisen vain käpy palaa tämän laitoksen kanssa. xF Huh, mutta nyt voi hiukan jo rauhoittua.

Aamulla tosiaan Rakkaan kanssa hiimailtiin neuvolaan ja terkkari oli tunnetusti tavoistaan jonkun minuutin jäljessä. Pääsin kuulumisia kertomaan eli kitisin kivuista (kaikista niistä), jotka vaivaa yöunia ja terkkari sanoikin, että jos ei pidemmän päälle saa nukuttua niin sitten harkitaan nukahtamislääkkeitä. Mutta tosiaan katsomaan miten tämä minun opiskeluarki lähtee rullaamaan. Menen siis vielä noin kuukaudeksi koulun penkille, ettei tarvitse sitten tammi-helmikuussa mennä teorioita istumaan (toivotaan tosiaan, että pysyn ihan yhtenä kappaleena siihen asti et teoriat on lusittu ). Saan siis näin viimeiset teoriaopinnot päätökseen ennen vauvelin syntymää ja ei jää kuin kaksi työssäoppimista ensikeväälle(/-syksylle, riippuen siis kuinka meidän pienen perheemme arki lähtee vauvan syntymän myötä rullaamaan). Meni nyt vähän asiasta kukkapurkkiin, mutta sitten kerroin perhevalmennuksesta, jossa kävimme viime viikolla Rakkaan kanssa ja josta Rakaskin jopa tykkäsi, vaikka sitä epäilin ensin suuresti. Siellä se valmennus oli keskustelu painoitteista ja oli kiva oikeasti huomata, ettei ole ensisynnyttäjänä ollenkaan yksin näiden mietteiden ja vaivojen kanssa. Siis kun välillä on tuntunut, että onkohan nää mun kolotukset jotenkin liikaa. Saanko siis sanoa, että särkee jatkuvasti. Siis läheisimmät kaverit ei varmaan jaksa pidemmän päälle kuunnella mun vauvaan ja raskauteen liittyviä juttuja, vaikka ovatkin puolestamme onnellisia kun pieni meille siunaantunut. Mielelläni siis olen seuraaviinkin perhevalmennuksiin menossa, vaikkakin se päällisin tieto löytyy ja varmaan olen jo kahlannut läpi internetin ihmeellisestä maailmasta.

Paino EI ollut NOUSSUT YHTÄÄN viimeisen kahden viikon aikana!!! Siis OMG, olin ihan onnesta soikee siellä neuvolassa kun paino oli pysynyt samana kuin aiemmin, vaikka myönnän herkutelleeni jonkin verran (sokerit pysyneet hyvänä!). :'D Eipähän terkkarilla ollut mitään valittamista ainakaan siitä ja kun saatiin hiukan negatiivista palautetta kun viimeksi painoni oli noussut yli kilon viikossa. ' Nooh, nyt olen tyytyväinen jos painoa tulee tasaisemmin ja pienemmissä erissä (kaikki kylläkin saisi sitten synnytyksessä jäädä sitten laitokselle). Niin käsien ja sormien puutuneisuus kuulema johtuu täysin siitä kun kehoon jää niin paljon nestettä ja sitä kertyy niveliin jalkoihin ja käsiin, joka tuottaa kipua. Liikunnan ja runsaan veden juonnin pitäisi auttaa, mutta entäs jos se liikunta ei oikein enää meinaa onnistua..? Kävelemään kun lähtee, aikaa saa varata runsaasti kun harjoitussupistukset tulevat varmasti kuvioihin jossain vaiheessa ja sen takia vauhtia pitää huomattavasti hidastaa sekä mukaan tyyliin paperia jos alkaa pissattaa ja lähin vessa on kilsan päässä. Mitä liikuntaa voisin enää hirmuisemmin alkaa harrastamaan (seksi kyllä luonnistuu vielä, mutta toinen osapuoli ei ole ihan yhtä innokas siihen liikuntamuotoon kuin minä)..? D

Verenpaineet olivat hyvät 125/71 ja hemppa oli noussut 111:sta 122:teen, kiitos sinnikkään raudan syönnin (jota kyllä jatkan vielä varmuuden vuoksi varmaan loppuraskauden ajan). Pissa oli puhdas ja terkkari mittaili kohdunpohjan korkeudeksi jo 31cm, eli pompattiin taas yläkäyrälle (tuskin hirveesti haittaa). Vauvan sykkeet huiteli +135 luokkaa ja majailee raivokkaasti tarjonnassa. Pyörittelee nimittäin kivasti päätään tuonne jonnekkin lantioon kun makaan kyljelläni ja hiplailee varpaillaan kylkiluitani aika ajoin kun oikein huonossa ryhdissä rönötän sohvalla. <3 Seuraavaa aikaa sitten saatiinkin jo kahden viikon päähän, jolloin sovitaan varmaan sitten kaikki viimeiset neuvola-ajat ennen vauvelin syntymää. Ja ai niin terkkarikin kehui verensokerin mittailujani, että olen ollut ahkera ja tsemppasi pysymään lujana ruokavalion kanssa. Joten mysliä ja maustamatonta jogurttia mustikoilla on tänään vielä iltapalana muutama lusikallinen, että jaksaa sitten aamuun.

-elwwis&pieni pojan palleroinen rv 32+0<3!-, että POKSista vaan.

 

Heippa hei!

Väliin minäkin vähän ilmottelen olemassa olostani, ei ole taas tullut ainakaan viikkoon mitään kirjoiteltua vaikka lukemassa käyn kyllä melkein päivittäin. Lomalta palasin töihin maanantaina ja tänään keskiviikkona sitten soitin jo neuvolaan ja pyysin loppuviikon sairaslomaa. Mulla meinaa töissä selkä kipeytyä ihan kunnolla ja muutenkin lantio on kipeänä, johtuen työasennoista. Neuvolantäti toteskin että ei ole ihmekään ottaen huomioon mun työn ja raskausviikot, joten hyvillä mielin nyt lepäilen kotosalla viikonlopun yli ja maanantaina sitten uutta yritystä työn merkeissä. Mulla on ensviikon tiistaina sitten neuvola työpäivän jälkeen ja mikäli ma ja ti on kärvistelyä ja selän kipeytymistä, jäisin kyllä mielelläni jo sairaslomalle mikä sais jatkua aina äitiysloman alkuun asti... kyllä tämä ehkä jotenkin menis jos olis esikoinen tulossa, mutta nyt kun kotona on jo kaksi lasta niin ei tämä kodin ja lastenhoito kokopäivätyön lisäks mitään ihan vaivatonta ole, lisäks kun väsymys vaivaa melko paljonkin
Mutta kyllä tämä tästä, kolotusten yms huolimatta nautin kyllä raskaudesta mutta harmittaa kun arjen kiireen keskellä (mehän rakennetaan taloa tässä ohessa) ei ole aikaa miettiä paljoa raskautta ja vauvaa. Nyt onkin sellanen tunne tullut että olis ihana vetätyä kotiin ja laittaa paikkoja kuntoon, ajatella masuvauvaa ja kaikkea mitä tähän valmistautumiseen nyt kuuluukin. Kiireinen vuosi takana ja ihanaa olis jäädä jo kotiin lepäilemään ja rentoutumaan vauvaa ajatellen :heart:

Mulla on myös pahoinvointi tullut takasin aiemmissa raskauksissa tätä ei enää lopussa ollut, mutta nyt etoo väliin vaikka onneksi ei ole tarvinnut oksentaa. En sitten tiedä vaikuttaako tämä mun väsymyskin jonkin verran, ainakin alkuraskaudessa väsymys lisäs huomattavasti pahoinvointia.

Vaunuja olen kattellut tori.fi:stä. Olin haaveillut gessleineistä ja ajatuksena oli tilata ne saksasta. Niille tulis silti hintaa melko paljon vaikka siinä muutaman satasen säästäiski. Meillä menee ihan tolkuttomasti rahaa tuohon talon rakentamiseen, joten päätettiin miehen kanssa että ostan joko vähän edullisemmat vaunut uutena tai sitten käytettynä "merkkivaunut". Nyt sitten oon kattellu jos jotkut hyvät osuis kohdalle ja jos ei mieluisia löydy niin haen sitten lastentarvikeliikkeestä jotkut hieman ennen laskettua-aikaa. Niin ja sama homma turvakaukalon kanssa.

Yanan tilannetta voi varmaan alkaa kohta jo jännäileen, taidat olla ensimäminen joka meistä pääsee tositoimiin. Onko sulla itsellä yhtään veikkausta millä viikolla teidän pienet näkevät päivänvalon? Minähän oon molemissa aiemmissa raskauksissa mennyt yliajalle joten omaa tilaa ei tarvi jännätä vielä piiiitkään aikaan

Mulla onkin nyt eka raskaus jossa en jatkuvasti laske viikkoja/päiviä vauvan syntymään Esikoist odotin ihan into pinkeenä enkä olis millään malttanu oottaa laskettuun aikaan asti, tuntu että päivät meni toooodella hitaasti. Tokaa lasta myös odottelin jonkin verran, mutta nyt tuntuu että aika menee liiankin nopeesti! Johtuu varmaan osittain siitä että meidän raksa on vielä pahasti kesken ja toivoisin että ehittäis edistyä vielä pajon ennen vauvan syntymää jotta päästäis sitten loppuvuodesta muuttamaan eikä miehellä menis koko isyyslomaa raksatessa. Joten toivottavasti tämäkin vauveli pysyttelee masussa vielä pitkän matkaa :heart:

dita rv 30+4

 

Kutinaan kannattaa kokeilla yrttiöljyjä.

Raskausmyrkytyksestä minulle valisti kerran naistentautien erikoislääkäri silloin, kun odotin kolmatta ja oli yhdellä plussalla. "raskausmyrkytykseksi tämä tuskin menee, koska odotat jo kolmatta lasta. Raskausmyrkytys on vain ensimmäisen tai toisen lapsen synnyttäjien riski.". Silloin varmuuden vuoksi kuitenkin käynnisti, koska päätäkin särki aivan mielettömästi.
Nyt en kyllä voi tehdä asialle mitään, kun vaan toivoa, ettei toi jatkuvasti kummitteleva yksi plussa ei muuksi muutu. Ihmetyttää vaan kun jatkuvasti yhdellä plussalla. Kalaöljyäkin vedän posket lommollaan. Jos en vetäisi kalaöljyä, olisiko tilanne vieläkin pahempi.... Kalaöljy nimittäin on katsottu ehkäisevän ennen aikaisuutta ja myrkytystä. Tietenkin siitä on positiivisia vaikutuksia kasvavaan vauvaankin.
Onneksi ei ole painoa tullut kuin 2kg nyt tähän mennessä. Kerrankin on semmoinen neuvolatäti, joka ei seinillä hypi vähäisen painon nousun takia.

Aika on tosiaan mennyt vauhdilla tässä raskaudessa. Tekisi mieli ostaa uusia vauvan vaatteita, vaikka vanhoja on monet laatikot täynnä. Vauvan vaatteet on niiiiin ihkuja, että pakko näprätä niitä kaupoissa.

 

Hei vain kaikille
Mietin juuri tuossa,kun lueskelin tekstejänne ja monella oli aika sama lause.. viimeinen raskaus!? Hmm taitaa tämäkin olla minun viimeiseni,sillä en varmastikkaan kestäisi enään saada ns tuomiota hepatokestoosista ja nyt kun sairastan jo toistamiseen! Ja heh alkaa toi ikäkin olemaan jo sitä luokkaa että eipä taida pikkuisia enään sitten tämän jälkeen siunaantua.. Olen kyllä yrittänyt nauttia raskaudesta ja kaikista potkuista ja siitä kaikesta ihanasta,mutta vielä en ole juurikaan uskaltanut.Pelko menettämisestä on aivan liian suuri ja olen siitäkin puhunut neuvolassa perhetyöntekiälle ja lääkärille ja kun niin monesti he sanovatkin aina käynnin jälkeen OLE TARKKANA LIIKKEISTÄ!!! Mutta kun noita ihanuuksia on kaksi ja on hyvin vaikea sanoa liikkuukko molemmat ni sitä aika herkästikkin jää paikoilleen miettimään ja laskemaan liikkeitä ja tunnustelemaan että molemmat liikkuu... Huomenna olisi sitten se labra,tosin testi saattaa myöhästyy niin ettei tuloksia saa samana päivänä,kun saatan esikoiseni kouluun ja sitten vasta pääsen lähtemään,mutta kaipa ne kuitenkin maanantaihin mennessä on valmiit?! Kutina ei ole juurikaan helpottanut ja kylmistä kääreistä ei juurikaan ole apua.. Mut yritetään nyt vielä.. huoh.. Olo on tukala ja tuntuu että pahenee vain.. En enään edes erota onko harjoitus supistus vai supistus.. kipeetä tekee ja varsinkin alavatsan kohdalla ja sit on sellaisia menkkakipuja!!!! Onko ne niitä supistuksia että pitäisi alkaa jo koht puoliin pakkaamaan sairaala kassia valmiiksi? Yhtään en meinaan muista miltä NE supistukset tuntuu =D vaikka varmasti jossain vaiheessa mieleen palaa =D =D

TACO Kiitos vertaistuesta <3 Mä en edes tiedä mitä ne on mulla pahimmillaan ollut ja toivon koko sydämeni pohjasta,että säästyisit kutinalta.. Tämä kun ei kivaa ole =(

DITA Oo yrittänyt vähän kysellä että koskas joudun sairaalaan jne,mut kukaan ei juurikaan sano mitään,ainut mitä sanovat on,että yliaikaseksi tämä ei varmana mene... mutta itse olen tässä veikkaillut että kyllä se varmaan olis se viikko 38 niinku esikoisellanikin oli,mut tiedä sitten.. Ja voin sanoa että kyllä mua PELOTTAA JA JÄNNITTÄÄ IHAN PIIIIP PALJON!!!!!

 

Yanalle edelleen paljon tsemppiä. Omassa lähipiirissäni on yhdet kaksoset jotka syntyi viikolla 39 ja voi että kun se loppuodotus oli äidille raskas, ainakin vaikutti siltä. Mutta niin vaan lähelle laskettua aikaa menivät. Toinen kaksosista oli heiveröinen ja toisen vauvan "jyräämä", ollut ahtaassa tilassa huonossa asennossa kauan ja paino oli just ja just 2 kg, kun taas toinen oli ponteva ja vahva ja kutakuinkin normaalipainoinen. Mutta nykyään ovat leikki-ikäisiä ja tuo heiveröinen onkin varsinainen sisupussi, pieni kooltaan mutta iso luonteeltaan, ja tuo ponteva jyrääjä onkin nyt se rauhallinen ja arempi.

Viimeisenä raskautena minäkin tätä raskautta pidän, olettaen että kaikki sujuu hyvin loppuun saakka. Ikää alkaa olemaan ja raskaana olo ei muutenkaan ole lainkaan hauskaa, en ole koskaan tykännyt erityisemmin. Kaksi lasta meillä on aina ollut toiveissa, ei yhtään enempää, joten jos tämä raskaus nyt menee kunnialla loppuun saakka niin ei meillä ole tarvetta enää kasvattaa perhettä isommaksi.

Ja ei, en ole haikea viimeisen raskauden vuoksi. Kunpa se vauva jo olisi täällä!!

 

Mä oon taasen alkanu ajattelemaan tässä vaiheessa että jos alkaisi sitten tälle esikoiselle yrittämään sisarusta piakkoin. Ikä kun lähenee uhkaavasti kolmea kymppiä niin ei tässä monia vuosia jouda odottelemaan uutta yritystä jos meinaa perhettä kasvattaa. Alun perin olin monta vuotta kauhuissani koko lasten hankinnasta mutta nyt kun iso pyörä jo pyörii niin tullu uusia ajatuksia päähän.

Olen alkanut toivoa että saisimme toisen lapsen ja sen myötä perheluvun täyteen ennen kuin tämän pikkuisen kohdalla tarttee palata töihin. Saisi kerralla nämä ärsyttävät raskaustouhut kärsittyä ja olisi mukavaa jos sisaruksille jäisi pieni ikäero niin toivottavasti viihtyisivät keskenään Niin sitä vaan uusia haaveita pukkaa mieleen sitä mukaa kun entiset toteutuvat...

Olen lapsen isän tavannut parikymppisenä ja muistan kun opiskelijoina haaveilimme rahasta festarilippuihin ja ulkomaanmatkoihin. Hassua että melkein kymmenen vuotta myöhemmin riittää vielä asioita joita yhdessä haluaa. Skaala vaan muuttunut melkoisesti.