Meillä poika hokasi tänään, mitä lusikalla kuuluu tehdä Tähän asti vain pureskellut vartta tai hämmentänyt ruokaa. Sinnikkäästi on silti annettu lusikka käteen. Tänään aamupuurolla sitten keksi, että jos ensin pyörittelee lusikkaa hillossa (käytetään marja-pilttejä hilloina) ja sitten laittaa sen koveran osan suuhun, niin saa paljon enempi makeaa. Tänään onkin sitten joka ruualla vähän harjoitellu lusikan käyttöä, eiköhän tuo pikkuhiljaa tuosta opi itsekin syömään. Vielä kun hoksais, että nokkamukia voi itsekin pidellä, eikä passauttaa äitiä koko ajan
Mie kävin jokin aika sitten luennolla koskien lasten kutiavan ihon hoitoa ja on jo jonkin aikaa pitänyt kirjoittaa sieltä muutamia asioita teille. Jos vaikka jollekulle muullekin olis uusia asioita niinkun mulle ja pähkäilee tän asian kanssa.
Siellä oli puhetta tuosta 'ihon tottumisesta tiettyyn rasvaan'. Nykyään ollaan sitä mieltä, ettei iho totu tiettyyn rasvaan ja sen takia ei tarvi vaihtaa rasvaa. Vaan että iho tarvitsee eri vaiheessa erilaista rasvaa ja sen mukaan pitää löytää kulloisenkiin tilanteeseen sopiva rasva. Välillä rasvaisempi ja välillä kosteampi. Nyt oon itse huomannu, että kun pojan iho on hyvällä tolalla, niin kosteampi voide riittää ja kun atooppiset läikät ilmestyy, alan niihin eka paikallisesti laittamaan rasvaisempaa ja jos iho menee muualtakin huonoksi niin sitten muuallekin. Se luento-täti osas hyvin selittää mitä eroa noilla erikoostumuksilla on ja missä vaiheessa kannattaa kokeilla mitäkin, mut minä en osaa selittää :ashamed: Korosti kuitenkin, että kannattaa kokeilla, kokeilla ja kokeilla kunnes löytää sille iholle ja tilanteelle sopivammimman.
Se oli minulle myös uutta, että atooppisen ihon ihoreaktiot voidaan lukea tulehdusreaktioksi. Eli iholla on lievä tulehdus ja se aiheuttaa punoituksen ja kutinan yms. Tämän vuoksi nykyään suositellaan atooppiselle iholle pesua säännölisesti. Ennen käskettiin välttämään pesemistä. Hiki ja lika usein pahentaa atooppista ihoa. No, tuon olen huomannut itsekin, jos poika on herätessään hikinen, niin heti alkaa armoton kapsutus. Ja pesun jälkeen kuivaus painelemalla ja rasvaus. Atooppinen kuiva iho voi jopa tykätä siitä, että se kuivataan hiukan huonosti ja jätetään kosteaksi. Ja rasvalla vielä sidotaan tämä kosteus ihoon. Ja pesussa saa olla ihan ajan kanssa, ennen käskettiin pikaisesti huuhtaisemaan, nyt saa mennä sormen ihokin ryppyiseksi Saippuaa voi käyttää kohtuudella, jos on huomannut ettei se pahenna iho-oireita. Ja suositeltiin kokeilemaan joskus rasvapesua eli käyttämään perusrasvaa saippuan tavoin.
Tuohon tulehdusreaktioon viitaten, joku lääkäri on jopa ehdottanut käyttämään käsidesiä atooppiselle iholle. Hillitsisi tulehdusta ja kutinaa. Tosin sitä ei ole suositeltava käyttää ihan pienellä lapsella, voi kirvellä. Mutta aikuinen voi kokeilla auttaako omalla kohdalla.
Kauheesti siellä oli asiaa, mutta tuntuu, että mie en nyt muista kaikkea. Pitää kirjoitella, jos jotain muistuu vielä. Ainiin. Talvella, ennen ulos menoa, kannattaa kasvojen pesusta olla kulunut yli tunti. Silloin ehtii hiukan ihon omaa rasvaa muodostua suojaksi kuivaa ilmaa vasten, rasvauksen lisäksi. Näin voi hiukan välttää kuivia plänttejä naamassa.
Mie kävin jokin aika sitten luennolla koskien lasten kutiavan ihon hoitoa ja on jo jonkin aikaa pitänyt kirjoittaa sieltä muutamia asioita teille. Jos vaikka jollekulle muullekin olis uusia asioita niinkun mulle ja pähkäilee tän asian kanssa.
Siellä oli puhetta tuosta 'ihon tottumisesta tiettyyn rasvaan'. Nykyään ollaan sitä mieltä, ettei iho totu tiettyyn rasvaan ja sen takia ei tarvi vaihtaa rasvaa. Vaan että iho tarvitsee eri vaiheessa erilaista rasvaa ja sen mukaan pitää löytää kulloisenkiin tilanteeseen sopiva rasva. Välillä rasvaisempi ja välillä kosteampi. Nyt oon itse huomannu, että kun pojan iho on hyvällä tolalla, niin kosteampi voide riittää ja kun atooppiset läikät ilmestyy, alan niihin eka paikallisesti laittamaan rasvaisempaa ja jos iho menee muualtakin huonoksi niin sitten muuallekin. Se luento-täti osas hyvin selittää mitä eroa noilla erikoostumuksilla on ja missä vaiheessa kannattaa kokeilla mitäkin, mut minä en osaa selittää :ashamed: Korosti kuitenkin, että kannattaa kokeilla, kokeilla ja kokeilla kunnes löytää sille iholle ja tilanteelle sopivammimman.
Se oli minulle myös uutta, että atooppisen ihon ihoreaktiot voidaan lukea tulehdusreaktioksi. Eli iholla on lievä tulehdus ja se aiheuttaa punoituksen ja kutinan yms. Tämän vuoksi nykyään suositellaan atooppiselle iholle pesua säännölisesti. Ennen käskettiin välttämään pesemistä. Hiki ja lika usein pahentaa atooppista ihoa. No, tuon olen huomannut itsekin, jos poika on herätessään hikinen, niin heti alkaa armoton kapsutus. Ja pesun jälkeen kuivaus painelemalla ja rasvaus. Atooppinen kuiva iho voi jopa tykätä siitä, että se kuivataan hiukan huonosti ja jätetään kosteaksi. Ja rasvalla vielä sidotaan tämä kosteus ihoon. Ja pesussa saa olla ihan ajan kanssa, ennen käskettiin pikaisesti huuhtaisemaan, nyt saa mennä sormen ihokin ryppyiseksi Saippuaa voi käyttää kohtuudella, jos on huomannut ettei se pahenna iho-oireita. Ja suositeltiin kokeilemaan joskus rasvapesua eli käyttämään perusrasvaa saippuan tavoin.
Tuohon tulehdusreaktioon viitaten, joku lääkäri on jopa ehdottanut käyttämään käsidesiä atooppiselle iholle. Hillitsisi tulehdusta ja kutinaa. Tosin sitä ei ole suositeltava käyttää ihan pienellä lapsella, voi kirvellä. Mutta aikuinen voi kokeilla auttaako omalla kohdalla.
Kauheesti siellä oli asiaa, mutta tuntuu, että mie en nyt muista kaikkea. Pitää kirjoitella, jos jotain muistuu vielä. Ainiin. Talvella, ennen ulos menoa, kannattaa kasvojen pesusta olla kulunut yli tunti. Silloin ehtii hiukan ihon omaa rasvaa muodostua suojaksi kuivaa ilmaa vasten, rasvauksen lisäksi. Näin voi hiukan välttää kuivia plänttejä naamassa.