Lokaihmeet 2010

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja MAEL
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meillä vauvalle on oikeestaan jo kaikki katsottuna kotiustusvaatteita myöten. Reilusti katson mukaan, liikahan ei haittaa mutta liian vähän kylläkin.
Paljon olen viime päivinä ommellut mitä lonkat on myöten antanut. Lähinnä bambusta ihoa vasten kaikkea kivaa, ja lämmitä vasten merinointerlock-neuleesta haalaria ja sen sellaista. Villaa kun ei mikään voita pienen lapsen pukeutumisessa, kaukana on ne ajat jolloin villa pisteli ja oli karheaa, nykyisellään saa niin hyväksi jalostettuja villatuotteita että ne päihittävät pehmeydessä ja mukavuudessaan puuvillat mennen tullen.
Vaippoja on varmaankin jo riittävästi ettei tarvitse joka päivä pestä vaan parin kolmen päivän välein riittää.
Oma vointi on kohtuullinen, sf mennään yläkäyrillä ja painoa on tullut muutama satagarmmaa kaikkineen, eli hyvin tavalliseen tapaan on sujunut. RD-ruokavaliota olen jotenkin noudattanut, mikä nyt on sattunut milloinkin passaamaan. Arvot on olleet hyvät kokoajan eikä verenpaineen tms kanssa ole ollut ongelmia.
Muutama viikko enää, jotenkin olen varma että syyskuun puolella syntyy ;)
 
Eilisiä neuvolakuulumisia:

Pissa puhdas, jeee! Hemoglobiinia ei mitattu, verenpaine 130/70, minusta vähän korkea, mutta ei mitenkään huolestuttava. Sf-mitta 33 ja paino lisääntynyt kahden viikon takaisesta kahdella kilolla. Terveydenhoitaja piti poikkeuksellisena sitä, ettei mun tarvi käydä öisin vessassa. Nukun edelleen kokonaisia öitä, paitsi iltaisin hyvän asennon löytäminen on hitaampaa.. Parina päivänä on ollut semmosia kipeitä vihlaisuja sisäreisissä, jotka ilmeisesti liittyy kudosten löystymiseen. Terveydenhoitaja kysyi, olenko pakannut sellaisen kassin, jonka isä tuo mukanaan tullessaan hakemaan meitä synnäriltä kotiin. Mä olin ihan että häh, nyt vai? Synnytystapa-arviolääkäriaikakin tuli vasta viikolle 38+, että eihän tää nyt synny vielä hetikään. Jostain syystä terveydenhoitaja tahtoo keskittyä jo synnytykseen, kun minusta se ei ole vielä ollenkaan ajankohtainen aihe. Jätin kertomatta hänelle, että yhtään vauvanvaatettakaan en ole vielä pessyt.

Mirkku menee jo ihan eri fiiliksissä...


Iiris, tänään 34+2
 
Moikka!

Maanantaina oli neuvola ja kaikki oli hyvin. Sf-mitta meni keskikäyrää ja painon nousu oli 300g viikkoa kohti,hemoglobiini oli noussut ja muutenkin olo ihan ok.

Mulle kävi samalla tavoin kuin Iiriksellä et nevolantäti alkoi jo puhumaan synnytyksestä. Menin ihan hämilleni kun alettiin puhumaan synnytyksen eri vaiheista ja synnärille menosta. Eipä sitä oikein omista tunteista tai synnytykseen liittyvistä asioista osannu sanoa juuri mitään,kun en ollut ajatellut asiaa vielä juuri lainkaan! Mulla on la vasta 25.10. joten oon aatellu et eipä tässä kiirettä ole,mut ilmeisesti pitäis olla varautunut kaikkeen. Käski nyt jopa pakata laukun valmiiksi ettei mikään sit unohdu...

Pitää siis pikkuhiljaa alkaa valmistautumaan kaikkeen,koska eihän sitä tosiaan tiiä milloin se lähtö tulee :)

soikku 32+3
 
Pikaisesti äitiyspolikäynnin kuulumiset..vauvan painoarvio 2,7kg, kohdunkaulaa jäljellä 2-3cm ja kaikki muuten ok. Ja meidän vauva taitaa ainakin syntyä syyskuun puolella; reilun kolmen viikon päästä menen käynnistysharkintakäynnille; jos silloin kaikki kunnossa niin jään sitten saman tien vauvaa pukkaamaan :) Jännää!

Aurorah 35+1
 
Aurorah, sullahan on hienosti pulkassa homma :)
Mulle ei ole enää lääkärikäyntiä tai kokoarviota sun muuta, mutta mitä omaa kehoani tunnen, veikkaan mäkin että syyskuun vauva tulee. Mut senpä näkee sitten.

Yöt on levottomia. Vaavi ei anna nukkua ja lonkkien juilinta kävelyttää suurinmman osan yöstä, päivällä ei ole aikaa nukkua tuon ihanaisen 2v4kk neitosen ansiosta :) <3. Se on sellainen viipottaja ettei hetkeksikään selkää kestäö kääntää, ihana lapsi!
Pieniä vaatteita olen vielä haalinut kasaan, ja jonkin verran ommellutkin vielä. Kohta kädet ei yllä koneelle joten sekin jää sitten viimeistään. Lantioluut painaa peffan puolella siihen malliin että pidempi istuminen tuotta tuskaa ja takamus onkin ihan lahjakkaasti mustelmilla kokoajan. Nuo johtuu yliliikkuvuudesta eli lantio kallistuu jotenkin normia enemmän kun lonkat taipuu voimakkaasti tai jotain, en minä enää muista mitä fysioterapeutti on aikoinaan selittänyt, mut noin se menee.
Kovasti jo pikkuista odotetaan, koululaiset kysyy muutaman päivän välein että äiti, koskas se vauva syntyy :) ihania mukuloita!

Antoisaa loppuaikaa kaikille!
 
Heippa kaikille!

Tulin kertoilemaan, että meidän pieni mies päätti tulla maailmaan äitiyslomani alkamisen kunniaksi! Synnytys käynnistyi 1.9. n. klo 21.00 ja pieni rakas prinssimme tuli maailmaan reilut kuusi tuntia myöhemmin. Ponnistusvaihe kesti vain 25 minuuttia ja synnytys oli upea kokemus! Helppo ja mukava. Synnytystä edeltäneet parin päivän supistelut eivät sen sijaan olleet mitään herkkua, ja synnytys lopulta käynnistettiin (vaikka limatulppa oli alkanut irrota) kalvojen puhkaisulla viikko sitten.

Pieni mies on hurmannut vanhempansa täysin. Hän syntyi siis viikoilla 35+1, ja on tänään tasan 36 viikon ikäinen. Yllätykseksemme hän oli hirmuisen hyvän kokoinen, tomera ja ei lainkaan keskosen oloinen, vaan ihan "valmis paketti" - strategiset mitat 2600 g, 48 cm. Hoikka ja pitkä. Ihana käärö!

Synnytys oli helppo, kivunlievityksenä ilokaasu ja epiduraali (joka toimi täydellisesti). Ei tarvinnut leikellä alapäätä, ja yksi pieni pintanaarumu tuli, ei enää vaivaakaan. Koko kroppa tuntuu siltä, että raskaudesta olisi jo enemmänkin aikaa! Synnytyksestä toivuin parissa päivässä ja minut kotiutettiinkin jo kolmen päivän jälkeen. Pieni mies on vielä sairaalahoidossa; hänelle tuli keltaisuutta ja joutui sinivalohoitoon. Toisaalta hän on hirmuisen väsynyt, kuten ennenaikaisena syntyneet aina ovat. Pahalta tuntui, kun ei päästy yhdessä kotiutumaan, mutta muutamien päivien sisällä sekin toteutuu, ainakin tämänhetkinen tilanne näyttäisi siltä. Sairaala-arkeahan tämä elo vielä on; vietän päivät hänen luonaan; imetän, sylittelen ja suukottelen :) Yöt ovat inhottavia, mutta toisaalta on lohduttauduttava, että hän on hyvässä hoidossa ja tuon keltaisuuden vuoksi pitää seurata, että "toipuu" kunnolla, saadaan paino nousuun jne.

Nippanappa siis syyskuun puolelle päästiin - hyvä näin! Kuka meistä lienee seuraava?

T. Pikku-prinssistään lumoutunut Cinnamon ja pieni rakas, 6 pv. ikäinen.
 
Hurjasti onnea Cinnamon!!! Itse asiassa juuri pari päivää sitten mietin, että onkohan sattunut jotain, kun on ollut niin hiljaista meidän ketjussa. Iloinen yllätys siis :) Siitä se vauva-arki lähtee rullaamaan; ja jos Kysin lastenteholla teidän poikanen kasvaa niin kokemuksesta voin sanoa että saa kyllä erinomaista hoitoa.

Tänne ei ihmeempiä; alkaa jo olla vähän väsynyt olo tähän raskauteen. Vatsa on iso ja vauva alhaalla joten aika hissukseen tässä on oltava; selkeästi huomaa että on aika hiljentää tahtia. Vielä parisen viikkoa käynnistykseen; mukavasti aikaa laitella kaikki viimeisetkin jutut vauvalle. Aika malttamaton olo jo on; haluaisi jo tavata uuden perheenjäsenen!

Aurinkoisia syyspäiviä kaikille,
Aurorah 36+1
 
Cinnamon onnittelut täältäkin! Ihanaa kun on se pieni ihminen jo siinä sylissä <3.

Itsellä samat fiilikset Aurorahin kanssa, alkaa vähän nyppiä jo koko olotila, on niin kankee ja paksu ettei mihinkään taivu. Lupaavia suppareita on muutama tullut mutta ihan liian vähän että vielä alkaisi tapahtua. Toisaalta hyvä niin, tuleepahan valmiimmaksi kokoajan tuo vauva.
Jos tässä pari viikkoa vielä jaksaisi, sitten jo sopisi saapua :)
 
Onnittelut, cinnamon! Mainiota, ettei keltaisuutta suurempaa vaivaa aikaisesta maailmaan tulosta johtunut ja toivottavasti pääsette pian kotiin koko perheellä.

(.) Ei musta tunnu vieläkään siltä, että olisin menossa mihinkään synnyttään. Tällä viikolla (35+) on alkanut välillä vihloa lonkkia tai oikeastaan noita jalkojen taipeita, jos seisoo tai kävelee pidempään. Otan päiväunia säännöllisesti päivittäin, niin tulee kesken päivänkin levättyä jalat ylhäällä. Kaikennäköstä touhua on vielä, vaipat ja vaatetarvikkeet alkaa olla pestynä järjestyksessä, mutta turvakaukalon tai vaunujen hankintaa ei oo saatu tehtyä. Vähän tuntuu siltä, että joudun vielä ostamaan itselleni suuremmat äitiyshousut, nää ainoat, jotka hankin jo toukokuussa, alkaa jättää kuminauhanrantua mahaan, muuten sopivat vielä päälle.

Sitä synnytystä olen neuvolatädin valmennuksesta johtuen pohtinut, oonkohan mä ihan hullu jos ajattelen, etten ensisijaisesti toivo epiduraalipuudutusta? Tosin mun puolesta lääkärit ja kätilöt ammatti-ihmisinä saavat päättää, miten ja millä apuvälinein synnytys tapahtuu, kun eihän sitä voi ensikertalaisena tietää, miten se menee.

Iiris, tänään 35+6
 
Tulin toivottamaan ihanaisia viimosia viikkoja odotukseenne, varsinkin Mirkulle! Kävin äsken isompien pesueiden -ketjussa pitkästä aikaa. Eipä juur tule koneella istuksittua nykysin...

Fiilistelin lueskellen teidän oloja ja tuntemuksia ='O), meidän pikkumies täyttä ihan pian 1v (synt.7.10.09) ja äidillä on jo kova eroahdistus kun imetys varmaan pian loppuu...

"Mambo-numberFive"- siintää sekä mun että ukon salaisissa tulevaisuuden haaveissa... ehkä muutaman vuoden päästä.. ;O)

Voikaahan paksusti ihanat lokakuiset mammat!

ÄssÄ
 
Oikein paljon onnea Cinnamon!!!! Olet varmaankin jo saanut prinssin kotiin ja elät ihanaa vauva-arkea :).

Omista kuulumisista sen verran et synnytysosastoon on käyty tutustumassa ja koti on laitettu siihen kuntoon et pikkuisella on hyvä tulla kotiin. Muutaman viikon pikkuinen sais vielä pysyä mahassa ja uskonkin et näin käy,kun supistuksiakaan ei ole pahemmin tullut ja muutenkin vointi on hyvä.

Hyvää syksyä kaikille ja vointeja viimeisille viikoille = )

soikku81,viikkoja takana 35
 
Mekin käytiin tänään miehen kanssa kattomassa synnytyssairaalaa ja samalla synnytystapa-arviossa lääkärillä. Ultramittausten mukaan lapsi on ihan normikokoinen, nyt 3 kg ja jos syntyy laskettuna aikana, niin 3400-3800 grammaa. Tämänkokosesta naisesta kuulemma pitäs tulla ihan alakautta. Sf-mitan kulku yläkäyrällä johtuu vissiin siitä, että laps makaa jalat ylhäällä koukussa, eikä ole vielä laskeutunut. Että ei mulla mikään kiire oo sinne synnärille vielä muutamaan viikkoon.

Samalla reissulla hankittiin vaunut ja sitteri. Mies tuossa äsken jo kasasi vaunuja, vaikka yritin sanoa, että anna nyt sen istuinosan ainakin olla paketissa, ei me tartteta sitä ainakaan puoleen vuoteen. Ihana kun toinen noin innostuu! Muuten tarvikkeet alkaa olla hankittuna, paitsi niitä kestovaippoja ei kai voi olla liikaa, ainaki jos aikoo testata monet eri mallit.

Hyvää vointia kaikille loppuaikaan!

Iiris, tänään 37+1
 
Niinhän siinä kävi että meidän vauva päätti syntyä syyskuun puolella, eli alkuviikosta syntyi perheeseemme pienoinen tyttölapsi! Täyden kympin tyttö, äiti ja tytär voivat erinomaisesti ja ollaan jo kotona oman perheen parissa.

Jaksuja vielä kaikille loppumetriläisille!
 
Mirkulle ja Auroralle oikein lämpimät onnittelut! Miten arki on lähtenyt rullaamaan?

Joko muilla lokakuulaisilla alkaa olla kääröt sylissä? Ainakin mahtaa olla jo melkoisen tukalia tunnelmia :)

Täällä menee oikein hyvin. Meidän pienemme on jo 6 viikkoa vanha, paino ylitti juuri kolmen kilon, pituus jo muutamaa milliä vaille 52 cm! Edelleen poju on melko pieni, mutta tasaista kasvua ollut kuitenkin. Sairaalassa hän oli siis pari ekaa viikkoa, kunnes pääsimme kotiin. Imetys lähti hieman takkuisammin käyntiin, ja jouduimme antamaan lisämaitoa pullosta pari ekaa koti-viikkoa, mutta nyt mennään lähestulkoon täysimetyksellä. Tosin melkoisia imetysmaratoneja meillä oli ainakin alussa, nyt hieman nekin lyhentyneet. Silti rinnalla saatetaan viihtyä tunti, lähes kaksikin, etenkin illalla. :)

Tulkaahan kertomaan kuulumisia!

Cinnamon ja pieni mies, 5 vkoa 6 pvää.
 
Kiva kuulla Cinnamon,että teillä sujuu kaikki kotosalla jo hyvin :), Mulla on la vasta 25.10. et reilu viikko pitäisi lyllertää ison mahan kanssa. Ensi viikolla on tosin äitiyspolilla kontrollikäynti ja voi olla, että tuolloin käynnistetään synnytys. Lääkäri nimittäin mittaili tytön synnytystapa-arvioinnissa jo 3,5 kg painavaksi ja syntymäpainoksi yli 4kg... Eli näillä mennään :)

Olisi tosiaan kiva,jos vauvojen syntymän jälkeen voisi täällä vaihtaa kuulumisia ja jakaa kokemuksia.


soikku81 38+4
 
Kova kiire ollut muuton ja muun kanssa, enkä ole tänne ehtinyt kirjoittelemaan. Muiden kirjoituksia kylläkin välillä vilkuillut, onnea jo kaikille lapsen saaneille!
Itsellä viimeisiä viikkoja viedään, vaikkakin ei kyllä tunnu yhtään siltä että synnytys ois kovin lähellä... Toisaalta kai hyvä, että olen ollut näin hyvävointinen???

Meillä ei ole täällä sen kummempaa poliklinikkakäyntiä tai synnytystapa-arviointia, lapsen koostakin oli puhetta viimeksi viikolla 21. Kävin kyllä neuvolalääkärillä pari viikkoa sitten, silloin katsottiin vaan et on oikein päin, kohdunsuussa ei muutoksia.

Kivahan se ois että pian alkais tapahtumaan, muuten menee kovin pitkäksi tämä mun äitiysloma (ja tämä on tosiaan ollut LOMA, sillä olo on ollut hyvä koko ajan ja on saanut puuhailla päivät omiaan). :)

Chari81 39+1
 
Hei vaan kaikille ja onnea niille ketkä jo ovat nyytin saaneet!<3

Empä ole minäkään ehtinyt tänne kirjotella, kun meilläkin ollut tota muuttohässäkkää ja kaikenlaista muuta hommaa. Ja ens kuun puolessa välissä olis taas muutto edessä, kun ostettiin omakotitalo :)

Täällä loppu aika on mennyt ihan hyvin, turvotus vaan kiusaa ja kun sitä ei ole mitenkään kauheen vähän.. Jalat on oikeesti kuin puhalletut kumihanskat ja olo sen takia aika hankala.

Täälläkään ei pahemmin mitään tuntemuksia tulevasta synnytyksestä ole, välillä supistelee, mutta nekin hetken päästä loppuu.. Neuvolassa onneksi lupailivat, ettei kauheesti annettais mennä yli :)

Saas nähdä mitä lähipäivinä tapahtuu vai tapahtuuko mitään..

Naana rv tasan 40
 
Pikavierailu; täällä on kasvettu hyvin, melkein kilo ekan kk aikana ja pituutta lähes kolme senttiä.
Elo sujuu oikein hyvin, vauva on tyytyväinen ja aivan ihana pakkaus!!

Jaksuja teille odottajille loppumetreille! Ja vilkutuksia jo nyytin saaneille!
 
Sairaalareissu tehty ja kotiuduttu! Onpa ihanaa olla kotona!

Meille syntyi tyttövauva laskettuna päivänä 21.9., 3495 g ja 51 cm.
Synnytys oli melko rankka juttu, näin ensisynnyttäjänä täytyy kyllä sanoa että kovempi kokemus kuin olin alunperin kuvitellut.
Synnytys lähti liikkeelle lapsiveden menolla jo pari päivää aikaisemmin, eli ennen vauvan tuloa jouduin jo sairaalaan tarkkailuun. Supistuksia tuli koko ajan, mutta synnytys ei käynnistynyt. Eli kahden sairaalayön jälkeen käynnisteltiin ja siitä n. 12 h kuluttua neiti oli ulkona maailmassa.

Nyt olo on kyllä melko euforinen (vai onkohan se tämä väsymys?), sairaalassa sitä vielä vähän ihmetteli että kenenköhän vauva tuo nyt sitten on... Aika monta valvottua yötä takana (en ole juurikaan saanut nukuttua, ensin supistusten takia, sitten vauva on pitänyt hereillä), mutta eiköhän se nyt tästä tasoitu.

Synnytysosastolla saatiin onneksi ensimmäisen yön jälkeen perhehuone ja mies muutti sinne vielä kahdeksi yöksi kanssamme, helpotti kyllä huomattavasti kun sai olla rauhassa omassa huoneessa ja vielä oma palvelija mukana! :D Suosittelen kaikille (jos täällä nyt on enää montaa synnyttämätöntä jäljellä)!
 

Yhteistyössä