tavisäiti
Olen tavallinen äiti. Käytän lapsellani kertakäyttövaippoja, syötän korviketta koska imetys ei lukuisista yrityksistä ja valvotuista öistä huolimatta lähtenyt nelilapsisessa perheessämme käyntiin.
Vauvani, 3kk, nukkuu yönsä omassa sängyssään, välillä tulee viereemme tilanteesta riippuen, emme silti mainosta nukkuvamme "osaperhepedissä". Vaunuilla käydään kävelyllä joka päivä. On meillä toki kantoliinakin käytössä, mutten kuitenkaan korvaa sillä vauvan pinnistä tai vaunuja.
Ajattelimme aloittaa kiinteiden maistelun kun 4kk tulee täyteen, annamme myös velliä jos vauvamme sitä huolii.
Välillä vauva huilii omassa sitterissä, jossa on lelukaari leluineen, joita on kiva katsella. Hänellä on myös mobile sängyssään ja oma jumppamatto jossa viihtyy myös joskus hetken aikaa.
Nykyään tuntuu siltä, kuin minunlaiseni tavisäiti olisi joku katoava luonnonvara. Muutamilla keskustelupalstoilla hehkuu paremmuudenajatus luomuäitien yllä. Eli sellaisten äitien, jotka kantoliinailevat (lapsi ei nuku päikkäreitään muualla kuin liinassa, ei edes vaunuissa), kestoilevat (kertisvauvat ovat kamalia ja haisee pahalle?! ), imettävät kolmivuotiaaksi asti (ok, täysimetyssuositus 6kk), nukkuvat perhepedissä tai osaperhepedissä (missä vaiheesa tämä ilmiö sai oman oikean nimen?) ja muutenkin kasvattavat lapsensa tunettujen vaistovanhempien ohjeitten, tutkimuksien, tilastojen ja imetystukilistan mukaan. "Neuvola on paha paikka, osaamaton henkilökunta vaarallisine ohjeineen HYI KAMALA!" \|O
Onhan se hyvä että luontoa ajatellaan ja toimitaan sen suojelemiseksi. Toisaalta, onhan niitä suojelukeinoja muitakin kuin lapsenhoidossa esiintyvät.
Pehmeät kasvatus ja hoitotavat ovat myös varmasti hyviä.
Vauvani, 3kk, nukkuu yönsä omassa sängyssään, välillä tulee viereemme tilanteesta riippuen, emme silti mainosta nukkuvamme "osaperhepedissä". Vaunuilla käydään kävelyllä joka päivä. On meillä toki kantoliinakin käytössä, mutten kuitenkaan korvaa sillä vauvan pinnistä tai vaunuja.
Ajattelimme aloittaa kiinteiden maistelun kun 4kk tulee täyteen, annamme myös velliä jos vauvamme sitä huolii.
Välillä vauva huilii omassa sitterissä, jossa on lelukaari leluineen, joita on kiva katsella. Hänellä on myös mobile sängyssään ja oma jumppamatto jossa viihtyy myös joskus hetken aikaa.
Nykyään tuntuu siltä, kuin minunlaiseni tavisäiti olisi joku katoava luonnonvara. Muutamilla keskustelupalstoilla hehkuu paremmuudenajatus luomuäitien yllä. Eli sellaisten äitien, jotka kantoliinailevat (lapsi ei nuku päikkäreitään muualla kuin liinassa, ei edes vaunuissa), kestoilevat (kertisvauvat ovat kamalia ja haisee pahalle?! ), imettävät kolmivuotiaaksi asti (ok, täysimetyssuositus 6kk), nukkuvat perhepedissä tai osaperhepedissä (missä vaiheesa tämä ilmiö sai oman oikean nimen?) ja muutenkin kasvattavat lapsensa tunettujen vaistovanhempien ohjeitten, tutkimuksien, tilastojen ja imetystukilistan mukaan. "Neuvola on paha paikka, osaamaton henkilökunta vaarallisine ohjeineen HYI KAMALA!" \|O
Onhan se hyvä että luontoa ajatellaan ja toimitaan sen suojelemiseksi. Toisaalta, onhan niitä suojelukeinoja muitakin kuin lapsenhoidossa esiintyvät.
Pehmeät kasvatus ja hoitotavat ovat myös varmasti hyviä.