Listataanko tähän asioita, joista teininä oli ihan ehdoton mielipiteissään, ja aikuistuttua on mieli muuttunut?

Niin ja abortti oli mun mielestä MURHA. Nykyään mua ei edes kiinosta tai en halua/viitsi ottaa kantaa abortteihin. Jokainen tehköön niin kuin tahtoo.

 

en ikinä mee naimisiin enkä tee lapsia.

nyt naimisissa ja 2 lasta.

 

Mä en saa tuollaista kohtelua edes suomalaiselta mieheltäni |O

Suakin on siis huijattu |O mutta mua vielä enemmän, sillä kaikki ulkomaalaiset miehethän vaan hakkaa, rellestää, lusmuaa yhteiskunnan tuella ja unohtaa vaimonsa & lastensa olemassaolon kun oleskelulupa on taskussa. Kaikki muut paitsi mun!

Me mamunaiset vasta ollaan kovia huijareita....voi tuota mun miestäkin kun siivellä elelen

 

Siis mä en muista, vaikka kuinka yritän pinnistellä. Ehkä mulla sitten on ollut varsin löysiä mielipiteitä tai sitten oon unohtanut ne

 

Että merkonomi on ihan paska tutkinto eikä sellaiseksi kannata opiskella. En sentään itse ole nykyään merkonomi, mutta en todellakaan enää väheksy kenenkään opintoja.

 

niin ja lukiolaiset oli joko homoja tai eivät oppineet peruskoulussa lukemaan Hmm.. Ja itse olen etälukio homo joka ei oppinut peruskoulussa lukemaan :ashamed:

 

Kolmekymppiset on ikäloppuja. Nyt kolmekymppisenä elämä vasta alkaa. Nuorempana oli tosi naivi.

 

Kolmekymppiset on ikäloppuja. Nyt kolmekymppisenä elämä vasta alkaa. Nuorempana oli tosi naivi.

Tuosta tulikin mieleeni se, kun minä ja kaverit joskus 15-vuotiaina mietittiin että mitä tehdään uutenavuotena 2000. Todettiin, että olis tosi siistii bilettää, mutta ei me enää sen ikäisinä mitään biletetä vaan istutaan kotona siivoamassa ja kutomassa sukkaa koska ollaan jo niin vanhoja. Eli 23-24 v

 

Kolmekymppiset on ikäloppuja. Nyt kolmekymppisenä elämä vasta alkaa. Nuorempana oli tosi naivi.

Joo, no näin mäki aattelin Et kolmikymppisenä sitä jo joutuu hautaan.

 

Kolmekymppiset on ikäloppuja. Nyt kolmekymppisenä elämä vasta alkaa. Nuorempana oli tosi naivi.

Tuosta tulikin mieleeni se, kun minä ja kaverit joskus 15-vuotiaina mietittiin että mitä tehdään uutenavuotena 2000. Todettiin, että olis tosi siistii bilettää, mutta ei me enää sen ikäisinä mitään biletetä vaan istutaan kotona siivoamassa ja kutomassa sukkaa koska ollaan jo niin vanhoja. Eli 23-24 v

Mitä sä sit teit uutenavuotena 2000? Tarina ei kertonut sitä..

 

Ja mun ei tartte kouluja käydä että töihin pääsisin, aina mä työpaikan löydän (ja hyvän sellaisen) ilman tyhmää koulussaistumistakin... jouduin sit myöhemmin pyörtämään puheeni ja istumaan koulunpenkkiin, tai siivoisin baarinlattioita vieläkin..

 

täh. Köyhä vasten tahtoaan???? Kyllä.
Omat rahat hankin jo 11-vuotiaana lapsia hoitamalla. Peruskoulussa tein töitä ja keskiarvo oli 9,6. Upea tulevaisuus tiedossa?! Eipä mennyt elämä suunnitelmien mukaan. 16-vuotiaana aloin opiskella sairaanhoitajaksi (oli silloin mahdollista), jotta varmasti töitä riittäisi. Raskas kolmivuorotyö vei terveyden ja nyt on pakko opiskella köyhänä kevyempään työhön... Joo, kyllä töitä löytyy, mutta kun kaikkien sairaslomien jälkeen oli pakko myöntää, ettei kroppa kestä.
Niin. Nuorena luulin, että tahdolla pääsee, vaikka läpi harmaan kiven. Vaikka tahtoa ja yritystä riittäisi, niin vaikeeta se on sairaalan sängystä maailmaa vallottaa... Halveksin nuorena selkärangattoman tuntuisia vanhempiani. Nyt ymmärrän, ettei kaikki ole niin yksinkertaista.

 

En muista missä vaiheessa, varmaan joskus parikymppisenä, ajattelin että en ikinä mene naiimisiin/yhteen maanviljelijän kanssa ja eikös vaan lapsetkin tullu tehtyä "maajussin" kanssa.
Samoin siskoni totesi joskus ettei ikinä ota P-Karjalasta miesystävää niin jo toinen karjalainen mies on hällä.

 

EI abortille, turkistarhaukselle ja eläinkokeille.

Myöhemmin oon tajunnut, että mä en voi vastustaa jokaista tapausta, esim. eläinkokeilla testataan monia lääkkeitä, joita ilman moni ihminen olisi kuollut.

Turkistarhausta en voi vastustaa niin kauan, kun itsellä on yksikin nahkatakki.

Aborttikin on jokaisen ihmisen oma asia, joka ei kuulu mulle pätkääkään.

 

Mitä sä sit teit uutenavuotena 2000? Tarina ei kertonut sitä..

Olin pippaloissa kuntosalilla , ystäväni omistivat tuolloin kuntokoulun ja siellä pidettiin kunnon kemut.
Puoliltaöin raahauduttiin Aurajoen rantaan katsomaan ilotulitusta, ja sieltä vissiin takaisin kuntokoululle koska heräsin solariumpedistä aamulla :xmas: . Sitten lähdettiin hakemaan lisää juomaa viereiseltä huoltoasemalta, koska silloisen avomieheni sisko oli synnyttänyt uuden vuosituhannen ensimmäisen vauvan ja pitihän sitä juhlistaa

 

Mitä sä sit teit uutenavuotena 2000? Tarina ei kertonut sitä..

Olin pippaloissa kuntosalilla , ystäväni omistivat tuolloin kuntokoulun ja siellä pidettiin kunnon kemut.
Puoliltaöin raahauduttiin Aurajoen rantaan katsomaan ilotulitusta, ja sieltä vissiin takaisin kuntokoululle koska heräsin solariumpedistä aamulla :xmas: . Sitten lähdettiin hakemaan lisää juomaa viereiseltä huoltoasemalta, koska silloisen avomieheni sisko oli synnyttänyt uuden vuosituhannen ensimmäisen vauvan ja pitihän sitä juhlistaa

Varsin onnistunut reissu! :flower:

 

Olin sitä mieltä, et kannabis tulis laillistaa ja et siihen ei voi jäädä koukkuun.

 

Ja itse olen etälukio homo :ashamed:

 

Abortti
Tuo ihan ekaks, nyt ei muita tuu mieleen

Niin mullakin. Teininä kun sekoilin, ei olis tehny yhtään tiukkaa tehdä aborttia, nyt kahden lapsen äitinä en vois kuvitella evääväni oikeutta elämään omalta lapselta.

Mulla taas on päinvastoin. Teininä sanoin abortintekijöitä murhaajiksi ja vannoin, etten koskaan voisi tehdä sitä. Nyt aikuisena, myöskin äitinä, voisin hyvin tehdä abortin, jos se mielestämme olisi paras ratkaisu.

 

Luulin kans että en ikinä muuttaisi vanhempini kotipaikkakunnalle sieltä kerran lähdettyäni mutta täälläpä ollaan perheineni!!

Mä kans vannoin, etten kotipaikkakunnalleni koskaan palais... Nyt ootan ku kuuta nousevaa, että pääsisin muuttamaan. Kummasti sitä ajatukset muuttuu perheytymisen myötä ja alkaa kaivata lähelle sukulaisia ja ystäviä.

Missä päin maata tuo kyseinen paikka on? Ollaankohan samasta pikkukaupungista kotosin? (Tosi moni sieltä pois muuttanu on nimittäin vannonu samaa ja yllättävän moni sit kuitenki palannu. )

Ensin yhteen muutto ja kihlaus, sitten häät ja lapsia... Noh, siinäkin mieli muuttu eikä o kaduttanu hetkeekään.

 

Mä olen joutunut pyörtämään varmaan kaikki teiniaikojeni pyhät periaatteet, listataanpas tähän alle jotain silloisia ajatuksiani, jotka ovat vuosien saatossa muuttuneet.

En koskaan hanki lapsia (no joo)
En koskaan halua naimisiin enkä omakotitaloa (nyt haluisin näitä ihan tosi paljon)
En koskaan osta kapealahkeisia farkkuja (no nyt en mitään muita käytäkkään)
Asun viimeistään 20-vuotiaana ulkomailla (en ole asunut, enkä edes haluais asua)
En koskaan muuta pienempään kaupunkiin enkä varsinkaan maalle (asun nyt paaaaljon pienemmässä kaupungissa, kuin tuolloin)
En koskaan osta verkkareita, collareita tms (mikäs sen mukavampi kotiasu olis muka, häh)
Spurgut ja narkkarit on niiiin ällöjä, yök, en sellaseen koskis pitkällä tikullakaan (5 vuotta kodittomana nistinä)

Voi voi, niitä asioita on niin niin paljon.

 

Luulin kans että en ikinä muuttaisi vanhempini kotipaikkakunnalle sieltä kerran lähdettyäni mutta täälläpä ollaan perheineni!!

Mä kans vannoin, etten kotipaikkakunnalleni koskaan palais... Nyt ootan ku kuuta nousevaa, että pääsisin muuttamaan. Kummasti sitä ajatukset muuttuu perheytymisen myötä ja alkaa kaivata lähelle sukulaisia ja ystäviä.

Missä päin maata tuo kyseinen paikka on? Ollaankohan samasta pikkukaupungista kotosin? (Tosi moni sieltä pois muuttanu on nimittäin vannonu samaa ja yllättävän moni sit kuitenki palannu. )

Ensin yhteen muutto ja kihlaus, sitten häät ja lapsia... Noh, siinäkin mieli muuttu eikä o kaduttanu hetkeekään.

LAHTI??

 

YÄK!

Eikö olekin kamalaa? 8 vuotta oon jo turhaan saanut toivoa, että mies hakkaisi, ryyppäisi itsensä tajuttomaksi, jättäytyisi työttömäksi, alkaisi välinpitämättömäksi vaimoaan tai lapsiaan kohtaan, yms :'(

Olisi kannattanut ottaa sellainen suomimies kuin useammallakin palstalaisella tuntuu olevan, niin olisin minäkin saanut kokea tuota ihanaa tapahtumarikasta arkea :heart:. Tuntisin kuuluvani joukkoon aina juhannuksen, uudenvuoden, vapun ja äitienpäivän jälkeen, kun voisin valittaa mitä mies on taas tehnyt tai jättänyt tekemättä. No, ehkei peli ole vielä menetetty: ainahan voin erota, ja ehkä minäkin saan jo ensi jussiin mennessä itselleni vessaan sammuvan ja oksentelevan aarteen.

mullakaan ei ole tuollaista ihanaa aarretta.

 

Teininä ajattelin, etten missään nimessä hankkisi lapsia ennen kuin olen täyttänyt 30v, en koskaan menisi naimisiin ja en todellakaan jäisi asumaan lähellekkään lapsuuden maisemia.

Vannoin myös, etten usko MIHINKÄÄN, eli olin omasta mielestä täysi ateisti.
Oli myös paljon kärkkäitä ajatuksia metsästyksestä.

Muuta en nyt muista tähän hätään.

Nykyään minulla on jo yksi lapsi ja toinen tuloillaan, en ole vielä lähelläkään tuota teini-iän tavoite ikää. Olen ollut mieheni kanssa 5v ja olemme harkinneet avioitumista ajankohta vain puuttuu.
Asumme hyvinkin lähellä lapsuuden maisemiani.
Uskon johonkin, mutten tunnusta mitään tiettyä uskontoa.
Metsästys on ok, kunhan se pysyy rajoissa, eikä metsästyksen syynä ole kostonhimo (esim. sudet vielä tänäpäivänä joutuvat tämän uhreiksi ).

Sen muistan kyllä, että suuri osa VAHVOISTA mielipiteistäni oli tosi naiiveja...eivät perustuneet kuin vahvaan tunteeseen =)

 

Minä teininä: Mä en ikinä käytä muun värisiä vaatteita kuin mustia!
Minä nykyään: En käytä mustia vaatteita paitsi hautajaisissa.