Alkuperäinen kirjoittaja N25:
Mä ymmärrän sua täysin hyvin, mutta ongelma näyttää olevan siinä ettet edes yritä ymmärtää minun näkökulmaani =)
En näe sitä välttämättä heikkoutena jos kokee köyhyyden masentavana --- mutta se masentuneisuus ei silloin anna edes tilaisuutta muunlaiselle ajattelumallille.
Mitkä ovat mielestäsi "normaaliin elämään kuuluvat asiat" joihin perustarpeistaan huolehtivalle ei jää energiaa?
Onnellisuus on korvien välissä. Sille löytyy energiaa/aikaa vaikka bussissa istuessa.
Kyllä minä ymmärrän sinun näkökulmasi (joka lienee se, että ihminen voi olla onnellinen siitä mitä on, eikä olla onneton siitä mitä ei ole). Minusta sinä vaan ulotat sen liian pitkälle, ja oletat että esim. masennus on ihmisen itsensä päätettävissä oleva asia.
Normaaliin elämään kuuluviksi asioiksi katson esimerkiksi mahdollisuuden valita itse ruokansa (köyhä ei pysty, on pakko syödä sitä mihin on varaa), mahdollisuuden ostaa uusia vaatteita rikkoutuneiden tilalle (juujuu kirppareilta saa jotain, mutta esim. kenkiä on tosi vaikea löytää käytettynä hyviä, halpoja ja sopivia), mahdollisuuden harrastaa (kävelyynkin tarvitsee lenkkarit, eikä muita ilmaisia vaihtoehtoja taida ollakaan), mahdollisuuden pitää yhteyttä ystäviinsä (puhelut+matkat maksavat), mahdollisuuden hoitaa omaa terveyttään (luotat sosiaalitoimen apuun, mutta ei sekään kuule aina toimi niinkuin luulisi) ja niin edelleen.
Ihminen myös tarvitsee unta (jos rahahuolet painavat niin unettomuus alkaa riivata), ravintoa (jos ei ole rahaa kuin makarooniin ja paahtoleipään, niin se siitä terveellisyydestä), asunnon (jos ei ole rahaa, joutuu pelkäämään ettei voi maksaa vuokraa ja joutuu ulos), virikkeitä (milläs harrastat)... Kaikki nämä ovat ihmiselle normaaliin elämään kuuluvia välttämättömyyksiä, ja kaikkiin niihin rahattomuus vaikuttaa.
Kannattaa oikeasti tutustua esim. tuohon jo aiemmin mainitsemaani Maslowin tarvehierarkiaan. Ehkä sitten ymmärrät, että jos ihminen joutuu kamppailemaan perusasioidensa kanssa, ei ylempien arvojen ajattelu enää onnistu. Se ei ole mistään arvomaailmasta tai tahdosta kiinni, se johtuu biologiasta ja siitä että ihminenkin on eläin: jos selviytyminen on vaarassa, ei voimavaroja voida käyttää auringonlaskun ihasteluun. Jos ihminen käyttäytyisi näin, olisimme kuolleet sukupuuttoon jo aikoja sitten.
). Et kai vertaisi huippumallejakaan afrikan nälkää näkeviin - vain koska molemmat ovat erittäin laihoja? Kuten "huoleton" jo sanoikin, on aivan eri asia tehdä jotain vapaaehtoisesti kuin pakon edessä. 
