Liityn petettyjen kerhoon! :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja petetty ja rikottu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

petetty ja rikottu

Vieras
Niinpä siinä sitten kväi, se mitä aina olen pelännyt. Sain tietää, että mieheni on pettänyt minua. Kerran mennyt sänkyyn toisen kanssa, ei käyttänyt kumia, ei käynyt edes testeissä sen jälkeen!! Onko tuo tyhmyyttä, itsekkyyttä, vastuuttomuutta vai mitä?? Ajatteli kai, että kun asian unohtaa, sitä ei koskaan tapahtunutkaan.. En voi edes sanoin kuvailla miltä tämä tuntuu.. Ihminen, jonka olen luullut tuntevani, onkin joku aivan muu. Sain myös tietää, että viimeksi puoli vuotta sitten on suudellut toisen naisen kanssa. Uskomatonta tässä on se, että vain noin viikko sen jälkeen menimme katsomaan sormuksia. Mies sitä halusi. En ymmärrä.. meidän piti mennä ensi kesänä naimisiin. Mies on ollut koko ajan menossa naimisiin ja kiirehtinyt kaikkea, en minä. Kaiken tämän paljastuttua en tiedä mitä ajatella. Ärsyttää, kun olen aina ajatellut että jos toinen pettäisi, varsinkin niin että menee sänkyyn, jättäisin heti. Mutta eipä se niin helppoa olekaan. Tunnen olevani loukattu ja olo on jotenkin nöyryytetty, silti minä tässä hohhailen, että mitä tekisin. En tiedä voinko uskoa toisen jaloihin lupauksiin ja rakkauden tunnutsuksiin varsinkin kun ei osaa selittää miksi on suudellut toisia naisia. Tuon sänkyyn menemisen selittää sillä, että silloin meillä meni huonosti ja luuli silloin, että eroaisimme joka tapauksessa.. Sitten meni kännissä toisen kanssa sänkyyn. Se ei ole mikään puolustus.. Jotenkin tosi sekavat ja ristiriitaiset fiilikset.. Kun on kuvitellut viettävänsä toisen kanssa loppuelämänsä ja kuvitteli, että meillä on kaikki hyvin ja rakastetaan toisiamme aivan mielettömästi. Pystynköhän ikinä enää luottamaan keneenkän mieheen. Tuntuu että pettäminen on niin yleistä, että siitä on tullut ihmisten mielessä jo jotenkin hyväksyttävää. Mutta olenko mä ymmärtänyt jotain väärin, kun luulin että jos toista oikeasti rakastaa, ei edes tee mieli muita? kyllä mullekin on tarjouksia ja tilaisuuksia tullut vaikka hur mycket, mutta ei ole tehnyt edes mieli suudella ketään vierasta äijää. Saati sitten mennä sänkyyn. En tiedä miten kerron asian vanhemmilleni tai sukulaisilleni, en edes pysty kertomaan kaikille ystäville tästä kun jollain oudolla tavalla haluan suojella miestä. Ehkä mä kuitenkin ajattelen et jos vielä päästäis tämän yli, niin en halua että ihmiset tietävät tästä koska se luonnollisesti vaikuttaisi heidän käytökseensä ja suhtautumiseensa häntä kohtaan. Onko kohtalotovereita..? vai tarvitseeko edes kysyä!?
 
Olen pahoillani puolestasi.

Parasta olisi että lähtisit nyt siitä suhteesta ja olisit onnellinen että vältyit pahalta virheeltä. Onneksi sait tietää nyt etkä vasta papin aamenen jälkeen kun olisit mahapystyssä ja ilmenisi että mies ei olekkaan uskollista laatua.
Joka pettää kerran tekee sen toistenkin. Säästä itsesi suuremmilta suruilta.
 
Lähde kulkemaan omaa polkuasi,jätä tuo mies.Petetyn olo on ankea kun saa tietää että on "päässyt" kakkossijalle.Eksäni kävi pettämässä minua eksänssä kanssa.Voi että tuntui hyvälle.
 
En kyllä olisi noin kyyninen kuin nuo muut neuvojat. Mies voi oikeasti ottaa opikseen, kun näkee minkälaista harmia ja mielipahaa on saanut aikaan.

Asia pitäisi kuitenkin käsitellä kunnolla ja perinpohjin ja sitten laittaa se taka-alalle. Jos siihen ei pysty, niin sitten on parasta erota.
 
Onneton selkärangaton otus on miehesi,toisen naisen kanssa sänkyyn menemisen selitti sillä, että meillä meni silloin huonosti ja luuli eron tulevan kuitenkin. No, todellapa teki töitä sen eteen ettei eroa tulisi.... Ei, älä jää katsomaan moista luuseria, älä pistä itseäsi tuhonkierteeseen. Teillä ei ole ymmärtääkseni lapsia tai muutakaan sellaista, mitä pitäisi itsensä lisäksi tilanteessa ajatella.... Elät vain kerran ja kaikille meille suotakoon mahdollisimman onnellinen elämä. Tuollaisen miehen kanssa sinusta ei tule onnellista, koko loppuelämäsi elät peläten, että pettääkö mies sinua uudelleen. Älä välitä siitä, mitä sukulaiset tai muut sanovat, kyseessä on SINUN elämäsi.
 
Minäkin sain juuri tietää tulleeni petetyksi, en tiedä tarkalleen edes montako kertaa ja monenko kanssa....vaikea pukea oloa edes sanoiksi, olin NIIN rakastunut, tämä oli oikeasti elämäni mies ja luulin kaiken olevan ihanasti. Meidänkin piti mennä naimisiin ja vauva oli suunnitteilla...
Mieheni edellinen vaimo oli lähtenyt aikoinaan menemään koska mies oli pettänyt tätä monta kertaa usean vuoden ajan. En koskaan edes ajatellut että mies kohtelisi minua samoin, uskoin niin täydellisesti kaikki lepertelyt ja vakuuttamiset että mies on muuttunut ja läksynsä oppinut... Mutta ei sitten näköjään. Jälkeenpäin pyyteli anteeksi ja ruikutti ja lupasi tehdä mitä vaan puolestani. Kun en antanut, suuttui tajuttomasti ja sanoi että etsii itselleen uuden naisen.

Oksettaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hannu...................:
En kyllä olisi noin kyyninen kuin nuo muut neuvojat. Mies voi oikeasti ottaa opikseen, kun näkee minkälaista harmia ja mielipahaa on saanut aikaan.

Asia pitäisi kuitenkin käsitellä kunnolla ja perinpohjin ja sitten laittaa se taka-alalle. Jos siihen ei pysty, niin sitten on parasta erota.

Ottakoon sitten opiksi tulevaisuutta varten. Tässä vaiheessa, helpointa saattaa olla ero. Jos pelissä on enemmän, yhteistä omaisuutta, lapset yms. niin kannattaa yrittää. Eroaminen tekee varmasti kipeää, mutta niin sitä oppii asioita arvostamaan.

 
Ekassa suhteessani jouduin myös petetyksi. Annoin anteeksi pitkällisen pohtimisen jälkeen, vaikka olin aivan riekaleina. Mies arveli, että kun olen kerran antanut pettämisen anteeksi, niin se toinen pettämiskerta ei olisikaan niin paha. Voitte vain kuvitella, mitkä fiilikset oli, kun juuri uudestaan luottamuksen palauduttua miehen käytös muuttui ja taas hän jäi kiinni petoksesta. Ero tuli välittömästi. Ai niin, seksin puutteesta pettäminen ei ainakaan tapahtunut, kun sitä olisi ollut tarjolla kotonakin.

Seuraavassa suhteessa (laastarisuhde) olin liian sekavin fiiliksin. Pelkäsin miehen pettävän ja ajattelin, että petän ensiksi itse. Ekan kerran suunnittelu oli vaikeaa, tokalla kerralla se meni jo ihan helposti. Omien kokemusteni mukaan jos ekaan pettämiskertaan päätyy ja se on mukavaa, niin kynnys seuraaviin pettämisiin on huomattavasti paljon pienempi. Meillä suhde päättyi eroon tietenkin.

Jaksan yhä uskoa siihen, että puolet suomalaisista kuitenkin on uskollisia. Toinen 50 % on pettänyt vähintään kerran. Toivon, että vielä joskus kohdalleni osuisi sellainen mies, jolle riittää mainiosti yksi nainen.
 
Jos äijä toimii noin jo tuossa vaiheessa, kun ollaan oikein sormuksiakin ostamassa, niin tuskin se siitä miksikään muuttuu. Omallekin kohdalle on osunut samanlainen. Lisäksi kannattaa miettiä, mitkä motiivit hänellä on kihlauksen ja naimisiin menon suhteen. Vaikkei se olisikaan raha, ei sen tarvitse olla kyllä rakkauskaan...(kokemusta)
 
Ehkä miehesi koki jonkinlaista pakokauhua tulevien häiden ja sitoutumisen suhteen ja ajatteli että vielä kerran...
Tai sitten hän katu tekemäänsä virhettä niin että yritti paikata sitä sitoutumalla sinuun täysin ja siksi sormukset ym.


Sitä yritätkö vielä vai jäätkö, se valinta on yksin sinun, mutta jos jäät vielä, niin parasta on ettet tuosta asiasta sukulaisillesi kerro, sillä se sinetöi suhteenne loppumisen.

Meidän pitkässä avioliitossa on petetty, annettu anteeksi ja eletty yhä yhdessä. Se sopi meille, mutta ei toimi kaikilla. Meillä luottamuskin palasi vuosien jälkeen. huom. vuosien. Työtä se vaatii ja aikaa, eikä mitään takeita ole sitä että se kannattaa. Meillä kannatti. Takana nyt 18 vuotta, joista viimeiset 8 ja ensimmäiset 6 vuotta uskoakseni uskollisia. Rakkautta riittää ja tulevia vuosia.
 
Tuntu kun ois lukenu itte kirjottamaa tekstiä, noin niinkun ajatusten ja tunteitten puolesta, vaikka vähän erilailla homma menikin. Just siis kirjotin omia sekavia ajatuksia tonne ero-osastolle:
gallup: onko elämää pettämisen jälkeen, ja jos niin miten?

Ittee harmittaa viä se, kun tuli heti sanottua asiasta kavereille, vaikka niiden mielipiteen ja ajatukset ois tienny sanomattakin. Tein vaan tilanteen hankalammaks ittelle, mut jollekin oli puhuttava. Nyt on vähän vaikee ajatella mahdollista yhteistä tulevaisuutta, kun tietää et se tulis oleen aika kiusallista. Vaikka ihmettelen mä kyllä sitäkin miten yhtäkkiä kaikilla on moraali niin korkeella, kun munkin kavereista voi sanoo, et 5/20 on uskollisia ja loput jotain ihan muuta. Edellinen pätee niin naisiin kun miehiin. Lisäyksenä viä se, että oon kyllä huomannu, et naiset ollaan heti valmiita lynkkaan, mut miesten seikkailuille naureskellaan. Miksköhän niin ja onko naisten keskuudessa asia sit just päinvastoin? Jotenkin en vaan pysty välttyyn ajatukselta kuinka tyttöystäväni kertoo tyttöjen illassa, kuinka kävi vähän vieraissa jne jne.
No en tohon edelliseen oikeen itekään jaksa uskoo ja luulen, et jos hän sais päättää niin asiasta ei sais tietää kukaan koskaan, mutta silti...tällä hetkellä kaikki ajatukset saa miettiin... ja epäileen... :(

Oikeestaan tuntu aika hyvältä lukee, että joku ajattelee noin samalla lailla. No onhan meitä tietysti vaikka kuinka paljon, eikä tässä oikeen mikään hyvältä tunnu, mut silti.
 
Olen todella pahoillani puolestanne :(.

Minä en pystyisi rakentamaan luottamusta enää uudelleen, vaikka tahtoisin ja toivoisin niin. Ajattelisin: jos petti nyt, kun ollaan vielä "nuoria ja rakastuneita", niin entä sitten myöhemmin...
 
kiitos vastauksistanne.. on kyllä todella pahaolo. Tänään jouduin perumaan hääpaikkamme, kun olisi pitänyt maksaa vahvistusmaksu sinne.. Teki todella kipeää perua se. Sen yhden sähköpostissa ilmoittamani peruutuksen mukana särkyi monta unelmaa ja se tuntui jotenkin niin lopulliselta. Nyt itken yksin läppärini ääressä ja kirjoittelen tänne palstalle jotain nyyhkyviestejä.. Miten tässä näin kävi.. meidän piti olla onnellisia.. mulla on mennyt usko ihmisiin ja parisuhteeseen kokonaan.. mun osalta taitaa olla nyt hääsuunnitelmat tehty tässä elämässä. tunnen itseni maailman tyhmimmäksi ihmiseksi kun uskoin toisen valheita ja uskoin että meillä oli jotain erityistä. Ei sellaista ole olemassakaan. Ei ainakaan minulle.
 
Yritä jaksaa ap. Meitä kohtalotovereita on varmaan vaikka kuinka paljon. Minun ex-puolisoni kertoi n.6kk ennen häitämme, että on rakastunut kahteen naiseen samaan aikaan, - minuun ja työkaveriinsa. Epätoivoisena ajattelin ko. tilanteessa, että ex tulee vielä järkiinsä ja menimme kuitenkin naimisiin. En tarkkaan tiedä, mitä kaikkea hän avioliittomme aikan touhusi, mutta tuskin hän uskollinenkaan oli. Lopulta exäni halusi avioeron, mikä tuli minulle täydellisenä yllätyksenä (juu, olin liian sinisilmäinen). Muutama kuukausi eromme jälkeen hän kertoi seurustelevansa, mutta silti päädyimme yhdessä sänkyyn. Hän siis petti tulevaa vaimoansa entisen vaimonsa kanssa, -säälittävää?! :P) Tuolloin tajusin, että uskollisuus on hänelle todellakin venyvä käsite ja lopetin hänen peräänsä haikailun.

Tuo em. kokemukseni opetti minulle sen, että jos on taipumusta pettämiseen, niin siitä taipumuksesta on varmasti aika vaikeata päästä eroon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hannu...................:
En kyllä olisi noin kyyninen kuin nuo muut neuvojat. Mies voi oikeasti ottaa opikseen, kun näkee minkälaista harmia ja mielipahaa on saanut aikaan.

Asia pitäisi kuitenkin käsitellä kunnolla ja perinpohjin ja sitten laittaa se taka-alalle. Jos siihen ei pysty, niin sitten on parasta erota.

Mitenkä muuten tuota tapahtunutta pettämistä sitten KÄSITELLÄÄN, mitä joka paikassa toitotetaan??
 
Alkuperäinen kirjoittaja petetty ja rikottu:
En tiedä voinko uskoa toisen jaloihin lupauksiin ja rakkauden tunnutsuksiin varsinkin kun ei osaa selittää miksi on suudellut toisia naisia.
Vai ei osaa selittää... pah, se ei vaan halua myöntää tunteneensa toisia naisia kohtaan mitään. On luonnollista tässä vaiheessa, että et usko etkä luota. Ja on vastaisuudessakin, siksi kunnes hän on jotenkin kyennyt osoittamaan olevansa jälleen luottamuksesi ja rakkautesi arvoinen. Hänen on nyt tehtävä rutkasti töitä sen eteen. Se pitää myös sisällään sen, että hänen pitää tiedostaa että miksi, MIKSI IKIMAAILMASSA, hän koki oikeudekseen tehdä lähempää tuttavuutta toisiin naisiin tekemättä ensin loppua entisestä suhteesta. Ja sitten yritettävä muuttua sen mukaan. Ehkä yksilöterapiasta voisi olla hänelle apua. Hän kyllä yrittää, mikäli hän on tosissaan kanssasi.

Alkuperäinen kirjoittaja petetty ja rikottu:
Tuon sänkyyn menemisen selittää sillä, että silloin meillä meni huonosti ja luuli silloin, että eroaisimme joka tapauksessa..
Sänkyyn menemistä ei voi oikeasti selittää millään muulla kuin halulla mennä sänkyyn. :D Olen ihan samaa mieltä: tuo suhteenne tila ei ollut mikään puolustus. Ajatteliko se vastaisuudessakin tehdä noin, jos menee huonosti ja on mahdollista, että eroaisitte? Ettei uusien katselua malta jättää sinne asti, kun ero olisi selvä? Ehkäpä hän toivoikin eroa? Tuo saamasi selitys kertoo aika paljon miehestä ja mahdollisesti siitäkin, mitä syitä pettämisen takana on ollut, eli vastuunpakeneminen tai -tunnottomuus teoissa ja tunteissa. Se voi ilmetä mm. siinä, että hänen on hyvin vaikea lopettaa suhde itse tai hänen on vaikea olla rehellinen jottei loukkaisi (tai menettäisi kasvojaan osoittautumalla heikoksi).

Luulisi, että jos menee huonosti, eikä ero houkuttele, löytyisi jostain kiinnostusta yrittää korjata asioita - ei pettää. Luin äskettäin yhden jutun, jossa oli mielenkiintoiset hyötysuhde- ja ponnahduslautateoriat. http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/200807017866299_lz.shtml

Alkuperäinen kirjoittaja petetty ja rikottu:
Pystynköhän ikinä enää luottamaan keneenkän mieheen.
Sinun pettävä miehesi ei ole kaikki miehet, joten älä rankaise tulevissa suhteissasi kumppania syyttä suotta vain siksi, että sinua on joskus petetty. Sinussa ei ollut syytä, että sinua petettiin, vaikka sinun muuta annettaisiinkin ymmärtää (esim. vihjaamalla, että sänkyynhyppäämiseen johti huonosti menevä parisuhde). Vaikka oletkin suhteenne ongelmissa osallisena, niin uskottomuus oli tuon miehen henkilökohtainen valinta.

Alkuperäinen kirjoittaja petetty ja rikottu:
Mutta olenko mä ymmärtänyt jotain väärin, kun luulin että jos toista oikeasti rakastaa, ei edes tee mieli muita?
Jos on rakastunut, ei tee mieli kuin sitä, kehen on rakastunut. Sitten myöhemmin kun alkuhuuman rakastumistunteet vaihtuvat - siis jos vaihtuvat - rakastamiseksi, on mahdollista tuntea himoa muitakin kohtaan, mutta siinä tapauksessa pitäisi löytyä tahtoa rakastaa, halua pitää lupaukset ja olla luotettava, selkärankaa vastustaa himoa, itseluottamusta yms.

Alkuperäinen kirjoittaja petetty ja rikottu:
En tiedä miten kerron asian vanhemmilleni tai sukulaisilleni, en edes pysty kertomaan kaikille ystäville tästä kun jollain oudolla tavalla haluan suojella miestä. Ehkä mä kuitenkin ajattelen et jos vielä päästäis tämän yli, niin en halua että ihmiset tietävät tästä koska se luonnollisesti vaikuttaisi heidän käytökseensä ja suhtautumiseensa häntä kohtaan.
Ei sillä, että asianne muille kuuluisivatkaan, mutta onko sillä varsinaisesti merkitystä, miten muut sinuun, häneen tai teihin suhtautuu? Ja miksi sinun pitäisi suojella salailulla miestä, joka ei suojellut sinua eikä itseään olemalla pettämättä? Puhu ongelmistasi ystävillesi, sillä puhuminen yleensä auttaa.

Alkuperäinen kirjoittaja ap -petetty ja rikottu:
tunnen itseni maailman tyhmimmäksi ihmiseksi kun uskoin toisen valheita ja uskoin että meillä oli jotain erityistä.
Älä syytä itseäsi. Minusta tyhmä oli se, joka valehteli ja uskotteli teillä olevan jotain erityistä.
 
Heippa kaikille! kiitos kaikille tsemppaajille! kumppanin sukupuolitautitestien tulokset tulivat tänään.. elämäni pisimmät kaksi viikkoa takana. kun piti odottaa tuloksia. Onneksi ne olivat kaikki negat. Joten nyt kai olisi järkevintä hypätä pois kelkasta, kun selvisi säikäyksellä.. Mutta kun olen tällainen toope, niin luultavasti jään kerjäämään varta nenästäni.. :/
 
Mistä sait nämä pettämiset tietää?
Kumppanisiko halusi "putsata pöydän" ennen häitänne?

Väärin sekin tavallaan, oksentaa oma paha olonsa ja huono omatuntonsa toisen kannettavaksi. Mutta jos näin on, jotain rehellistä kaverissa kuitenkin...
Nyt sinulla on tilaisuus kuitenkin valita. En ihan tyrmäisi täysin, sinä vain tunnet kumppanisi, emme me täällä netissä. Mieti.
Keskustelkaa. Mutta jos sinun käsketään lakaista maton alle ja unohtaa, unohtaisin koko kaverin.
 
En kannusta eroon enkä pysymään. Kyllä vastaus on teillä kahdella. Teidän täytyy puhua asiat läpi. Tehdä yhdessä sopimus johonkin suuntaan. Toki jos koet että kaikki meni,pohja on poissa jne..teet päätöksen aivan yksinäsi.Älä hätäile. Anna ajatuksen vähän kehittyä.
Moni puhuu kyynisenä täällä,ymmärrettävästi.
Mutta joskus virheistä oikeasti on mahdollista oppia.
Koko elämä on riskejä. Niin sekin että jos jatkatte, mutta myös sekin jos ette jatka. Uusi suhde voi olla pahempi tai parempi. Siellä voi olla petturuutta joskus joka ei koskaan paljastu.
Kaikki on mahdollista.
Minä epäilen myös miestäni. Mutta en saa irti hänestä mitään. Niin kauan kun en varmaksi tiedä on onnellisen tietämätön tulevaisuuden rajuista mahdollsisita käänteistä. Itseään ei saa huijata. Kuuntele sydäntäsi nyt vaan.
 

Yhteistyössä