Ajelen väh.1000km/viikko eli kaiketi riittävästi kommentoidakseni asiaa. Olen nainen, autoni on turvallinen, iso ja melko uusi ja rengasasiat aina kunnossa. Tehoja riittää kulkuvälineessäni. Juuri MIKÄÄN ei ole mageempaa kuin päästää kesäyönä menemään moottoritietä sellaista vauhtia että kortti toki lähtisi heilahtamalla jos tutkaan osuisi. Nautin vauhdista ja tykkään ajaa. Kaupungissa ja päiväaikaan ajelen toki yleensä rajoitusten mukaan (eli väh.sen kymmenen yli
) muiden turvallisuudenkin ja suurempien liikennemäärien vuoksi.
Usein käyttämäni tie on parinkymmenen kilometrin pätkä vanhaa 2-kaistaista maantietä, kesärajoitus sata, talvella 80. Onnettomuuksia on aika paljon ja tie talvella usein huonossa kunnossa. Itse olen ollut lähellä ajaa pahan kolarin tuolla esimerkkitielläni muutaman kerran. Tässä syyt:
- Rattijuoppo, nukahtelija tai puhelimen näprääjä, ajoi edellä ja heittelehti vastaantulijoiden kaistalle ja pientareelle, ajoi LUJAA. Yhteentörmäys oli tosi lähellä ja siihen kasaan olisin ajanut minäkin. Soitin poliisit perään.
- Pimeä talviaamu, liukasta ja pöllyävää lunta kapeahkolla tiellä enemmän kuin olen koskaan aiemmin nähnyt. Ajoin kuuttakymppiä (raj.80) koska keli ja erittäin huono näkyvyys niin vaati, tuokin nopeus vaati täyden keskittymisen. Ohittelijat pölläyttivät lumen "silmilleni" koukatessaan aamuliikenteessä nopeasti ohi ja siirtyessään takaisin suoraan mun eteeni, jolloin näkyvyys hetken 0 ja pakko hieman hidastaa ettei ole perässä.
- Nätti talvipäivä, tie helvetin liukas, kaikki tietänee sään mikä tämän saa aikaan ja tällaisesta kelistä varoitetaankin radiossa ym. Ja TAAS sama homma; parinkymmenen kilometrin matkalla järjettömiä ohituksia, puikkelehtimisia, turvavälit olemattomat.
Miksi? Tuolla matkalla ruuhka-aikoina noilla em. toimilla voittaa ehkä viisi minuuttia. Minä henkkoht adrenaliinifriikkinäkin tykkään toimillani varmistaa sen, että itse selviydyn hengissä kotiin sellaisistakin olosuhteista, missä iso osa niistä pahoista onnettomuuksista tapahtuu. Vaikka sitten vartin myöhemmin. Rankkasadettakin porukka osaa Suomessa kunnioittaa jotenkin, mutta hyvällä talvikelillä täällä luullaan että koska se toistuu joka vuosi, autoa osataan käsitellä rallikuskin ottein vaikka pönötettäisiinkin siinä vain se työmatka päivittäin. Saati sitten huonolla talvikelillä missä joku tahtoo nostaa todennäköisyyttä päästä ehjänä pois tieltä.. Ei ne uudetkaan nastat ihmeitä sentään tee. Syökö se liikaa egoa ajaa sitä 60 tarvittaessa, vaikka taulussa lukee 80 vai missä vika?
