Alkuperäinen kirjoittaja Äidin blogi;30255864:
Ei kyllä "yleinen kanta" on tullut selväksi. Olen valistunut siitä kuinka puistoissa tulee jatkossa toimia.
Puistot ovat paikkoja johon lapset voidaan tuoda selviytymään itsekseen, oli ikä mikä tahansa. Jos tippuvat puista, voin noteerata sen penkiltä, ajattelemalla: olen vuorovaikutuksessa sitten muualla kuin täällä. Olenhan lomalla, kun olen puistossa. Ja onhan tuolla tuo ääliö äiti, joka näyttää olevan martyyri, huomionhakuinen ja varmasti narsistinenkin, oman pienen lapsensa kanssa. Hän varmasti hoitaa kaikkien muidenkin muksut. Otan käsilaukusta älykkään puhelimeni ja selaan vaikka kaksplussaa.
Voin vaikka joutessani haukkua jotakin palstalaista.
Ööh, ei kun:
"Leikkipuisto on joko valvottu tai valvomaton, yleensä lasten tai varhaisnuorten yleiseen käyttöön ajanviettopaikaksi tarkoitettu puisto tai puiston osa, johon on sijoitettu lapsille ja joskus myös aikuisille suunniteltuja palveluja, leluja tai laitteita.
Leikkipuistot yleisesti ottaen pyritään suunnittelemaan turvallisiksi myös pieniä alueen käyttäjiä varten sekä kestämään vaihtelevia sääolosuhteita ja ilkivaltaa."
Ja mun lapsi saa kyllä kiipeillä puistossa kiville ja puihin ja härveleihin, koska en ole vielä niin vaarallisessa puistossa ollut, että se kuolemanvaaraan johtaisi. Ja meinasitko seistä kädet ojossa siinä telineen alla valmiita koppaamaan kullanmurun kiinni, jos se putoaa. Kiipeily kohottaa lapsen itsetuntoa, oman kehon hallintaa ym :
Kiipeily edistää luku- ja kirjoitustaidon oppimista | Vanhemmuus | yle.fi
Oma lapseni on sen verran pieni, ettei pääsisi mihinkään puuhun kiipeämään ja jos osaisi siihen kiivetä, olisi varmaan tarpeeksi vanha niin tekemään. Just muutama viikko sitten kiipeilytelineellä törmäsin hysteerisesti "vuorovaikuttavaan" äityliin, joka hoki lapselleen koko ajan, että kohta sä putoat, varo ettet putoa, apua! Lapsi raukka.
Ja tota vuorovaikutushan onkin ensisijaisesti sitä että varoittaa lastaan menemästä tai tekemästä puistossa jotain... Oon ihan muuksi luullut. Että jos sä nyt sitten olet tunnin päivässä vuorovaikutuksessa lapsesi kanssa puistossa, niin muulloin ei tartte juuri sen perään katsoa.