Lasten kanssa pihalla + naapurit

Mä en ymmärrä,miksi ei yleisellä paikalla voisi kaikkia, jotka haluavat leikkiin mukaan voisi ottaa leikkiin mukaan :/ Miksi sosiaalliset ihmisen alut haluavat pariutua ja olla vain kaksin, miksi ne muut eivät leikkiin mahdu. Mä en ymmärrä miksi aikuisillekin tuntuu joskus olla vaikeaa olla isommassa porukassa ja tehdä asioita yhdessä.

Tietty on asioita, joitka tehdään tai puhutaan kaksin tai pienemmällä porukalla, mutta miksi niitä ei voi tehdä vähemmin yleisessä paikassa?

Leikin luonne muuttuu, mitä useampia siinä on mukana. Varsinkin tyttöjen leikin luonne. Pojat usein leikkivät sellaisia "heimoleikkejä" esim inkkarisotaa, jossa voi olla vaikka 100 sotilasta. Mutta ei perheessä voi olla viittä äitiä. Tyttöjen leikit on myös usein sellaisia, joissa leikitään fyysisesti lähempänä. Ei kenenkään hella ole 3 metriä pitkä. Samalle neliämetrille ei mahdu kovin montaa leikkimään. Kyllä tytötkin leikkii porukalla, jos leikki on sen luonteinen, että siihen iso porukka sopii.

 

kukin tavallaan lapsensa kasvattaa =) mutta aika outoihin juttuihin täällä sai tänään törmätä..en siis ihmettele enää miksi nyky nuoriso voi pahoin ku kotoaan sallitaan vaikka mitä pienestä pitäen ja koulu ym kiusaaminen ja syrjintä opastetaan jo kotoa,heti leikkipuisto iästä alkaen.

Syrjintää ja kiusaamista ei ole se, että lapsen sallitaan leikkiä kaverinsa kanssa.

 

Mä en ymmärrä,miksi ei yleisellä paikalla voisi kaikkia, jotka haluavat leikkiin mukaan voisi ottaa leikkiin mukaan :/ Miksi sosiaalliset ihmisen alut haluavat pariutua ja olla vain kaksin, miksi ne muut eivät leikkiin mahdu. Mä en ymmärrä miksi aikuisillekin tuntuu joskus olla vaikeaa olla isommassa porukassa ja tehdä asioita yhdessä.

Tietty on asioita, joitka tehdään tai puhutaan kaksin tai pienemmällä porukalla, mutta miksi niitä ei voi tehdä vähemmin yleisessä paikassa?

siis esim. kerrostalossa/rivitalossa on van se yksi yhteinen piha. tarkoitatko että heidän pitäisi aina olla sisällä jos haluavat leikkiä kaksin?

ja vaan omakotitalossa asuvat saisivat leikkiä kaksin?

Mä en ylipäätään ymmärrä, miksi ihmiset niin usein haluavat leikkiä kaksin. Mikä siinä isommassa porukassa olemisessa on niin kauheaa? Ehkä mä vain olen tällainen omanpolun kulkija ja koskaan en ole ollut oikein parisielu, joten mun on vaikea sitä käsittää, miksi se kaksin leikki on niin tärkeää.

 

Ärsyttävää. Mutta jos leikkimökki on yhteinen niin sinne saavat muutkin mennä kuin nää kaksi primadonnaa. Jos se ei sovi heille menkööt muualle leikkimään...

No näin on joskus täälläkin käynyt On ollut pakko sanoa omalle lapselle, että jotkut lapset eivät halua odottaa omaa vuoroaan, joten on parempi että laitan vaikka teltan pystyyn meidän omalle pihalle ja tulette sinne leikkimään. Yleensä se leikkimökkiin ängennytkään ei ole siellä leikkimökissä sen jälkeen kauaa viihtynyt, mutta onpahan ainakin saanut oma lapseni kavereineen leikkiä teltassa rauhassa.

Kuinka kauan joidenkin lasten tulisi odottaa vuoroaan kun kaksi muuta, vihamielisesti suhtautuvaa omii yhteisen leikkimökin..? Tunnin, pari?
Jos haluaa eristätyä voi sen tehdä kotonaan, suojassa muilta ihmisiltä..ei kaikille yhteisessä pihassa.
Kuulostaa tosi ankeelta, että joku ressukka on sitten jäänyt yksin leikkimään...tottakai lapset kaipaa kaveria. Mutta sehän se juuri vaatii silmää hoksata keneltä sitä kaveruutta kannattaa hakea. Tuossa ap:n tapauksessa toinen tytöistä leikkii silloin pienmmän kanssa kun parempaa ei ole tarjolla ja kun on, niin toiselle rääytään, ettei leikitä...yök.

 

kukin tavallaan lapsensa kasvattaa =) mutta aika outoihin juttuihin täällä sai tänään törmätä..en siis ihmettele enää miksi nyky nuoriso voi pahoin ku kotoaan sallitaan vaikka mitä pienestä pitäen ja koulu ym kiusaaminen ja syrjintä opastetaan jo kotoa,heti leikkipuisto iästä alkaen.

Minä en sinänsä ymmärrä, että jos esim. tälla alueella on 20 suunnilleen saman ikäistä lasta, ja 2 haluaa leikkiä yhdessä, koska leikit menevät täydellisesti yhteen. Niin miksi olisi kiusaamista ja syrjimistä, että se kolmas hakeekin jotain muuta niistä 17 jäljelle jäävästä lapsesta?

 

Mua on mietityttänyt tälläinen asia aika paljon tässä viime aikoina. Jossain tietyssä iässä, usein 5-vuotaina, lapsen nähdään olevan riittävän iso ulkoilemaan yksin leikkipuistossa. Tämän jälkeen ei vanhempia näy puistossa lapsen kanssa oikeastaan koskaan, joten vanhemmat eivät yhtään tiedä, miten lapsi käyttäytyy. Kuitenkin 5v on vielä aika pieni ja hänelläkin on näitä erilaisia kehitysvaiheita, joissa asiaan kuuluu koetella rajojaan. Sitten kasvattajina toimivat ne 3-vuotiaitten vanhemmat...

 

Mä en ylipäätään ymmärrä, miksi ihmiset niin usein haluavat leikkiä kaksin. Mikä siinä isommassa porukassa olemisessa on niin kauheaa? Ehkä mä vain olen tällainen omanpolun kulkija ja koskaan en ole ollut oikein parisielu, joten mun on vaikea sitä käsittää, miksi se kaksin leikki on niin tärkeää.

Miksi ihmiset ylipäätään haluavat olla kaksin? Kahdestaan voidaan puhua asioista, joita ei puhuta isommassa porukassa. Jopa eskarilaiset tytöt eivät kailota joka asiaa kaikkien kuullen vaan ainoastaan niille parhaimmille ystävilleen.

Mä taas en yhtään ihmettele, miksi niin monelta nuorelta naiselta tänä päivänä puuttuu se luotettava sydänystävä. Ei kai sellaista voi olla, jos ei ole koskaan saanut edes mahdollisutta sellaisen ystävyyssuhteen luomiseen. Tai edes opetella, miten sellaisia luodaan.

 

- kaikki saa olla yhtiön pihalla
- jos tytöt ei halua pienempää leikkiin mukaan, niin ei pakko ottaa. Selitän lapselle, että isot haluaa leikkiä keskenään.
- en anna pienen sotkea leikkejä, mutta toisaalta isommat ei saa valloittaa koko aluetta.

Näin juuri mutta lisäksi kertoisin omalle isommille tytöille, että jos ei halua leikkiä niin selvä, kunhan ei pienelle tytölle huutele "mee pois" ym typeryyksiä. Asian voi ilmaista nätistikin!

 

kukin tavallaan lapsensa kasvattaa =) mutta aika outoihin juttuihin täällä sai tänään törmätä..en siis ihmettele enää miksi nyky nuoriso voi pahoin ku kotoaan sallitaan vaikka mitä pienestä pitäen ja koulu ym kiusaaminen ja syrjintä opastetaan jo kotoa,heti leikkipuisto iästä alkaen.

Minä en sinänsä ymmärrä, että jos esim. tälla alueella on 20 suunnilleen saman ikäistä lasta, ja 2 haluaa leikkiä yhdessä, koska leikit menevät täydellisesti yhteen. Niin miksi olisi kiusaamista ja syrjimistä, että se kolmas hakeekin jotain muuta niistä 17 jäljelle jäävästä lapsesta?

No sehän on jo ihan eri juttu jos niitä kersoja on piha täys. Ja jos se piha on täys muita niin ainahan siinä on joku tyrkyllä siihen kaksinleikkiin ...mut hei, siinä on varaa valita..ei tartte ottaa sitä kämästä pikkunasua mukaan jos joku eskari tai ekaluokkalainen käy pyytämässä mukaan pääsyä.

 

Kuinka kauan joidenkin lasten tulisi odottaa vuoroaan kun kaksi muuta, vihamielisesti suhtautuvaa omii yhteisen leikkimökin..? Tunnin, pari?
Jos haluaa eristätyä voi sen tehdä kotonaan, suojassa muilta ihmisiltä..ei kaikille yhteisessä pihassa.
Kuulostaa tosi ankeelta, että joku ressukka on sitten jäänyt yksin leikkimään...tottakai lapset kaipaa kaveria. Mutta sehän se juuri vaatii silmää hoksata keneltä sitä kaveruutta kannattaa hakea. Tuossa ap:n tapauksessa toinen tytöistä leikkii silloin pienmmän kanssa kun parempaa ei ole tarjolla ja kun on, niin toiselle rääytään, ettei leikitä...yök.

Kun mä olin lapsi, meidän kerrostalon pihasas oli toistasataa lasta. Leikkimökkiä siellä ei ollut, mutta esim lautakeinuja oli. Ne sata tenavaa ei millään olisi mahtuneet sinne lautakeinuun yhtäaikaa, joten jos ehdottomasti halusi keinua juuri sinää päivänä, oli odotettava vuoroaan. Yleensä, jos keinu oli varattu, keksittiin joku toinen leikki. Eikä yleensä sinä päivänä sitten kaivattu koko keinua enää, koska se leikki vei mennessään. Ei me koettu ongelmalliseksi, jos ei just tänään päästy keinumaan. Me keksittiin muita leikkejä.

Tässä taloyhtiössä, missä nut asun ja missä lapseni ovat asuneet, on yksi leikkimökki. Jos siellä on ollut jo leikkijät, muut lapset ovat yleensä alkaneet leikkiä jotain muuta. Vain harva lapsi on ollut sellainen - joskin niitäkin on ollut - jotka eivät kunnioita muita eikä muiden leikkejä vaan änkevät väkisin mukaan. Silloin on usein fiksumaa poistua itse sieltä leikkimökistä kuin alkaa haastaa riitaa siitä, ketkö olivat leikkimökissä ekana.

 

siis jos kaksi lasta ns valloittaa vaikka kolme keinua ja huutaa ja hätistää jonkun pois ,niin ei kai se sitten ole kiusaamista??

Ei kaksi lasta valloita jolmea keinua vaan kaksi keinua. Kolmas jää vapaaksi.

 

Mua on mietityttänyt tälläinen asia aika paljon tässä viime aikoina. Jossain tietyssä iässä, usein 5-vuotaina, lapsen nähdään olevan riittävän iso ulkoilemaan yksin leikkipuistossa. Tämän jälkeen ei vanhempia näy puistossa lapsen kanssa oikeastaan koskaan, joten vanhemmat eivät yhtään tiedä, miten lapsi käyttäytyy. Kuitenkin 5v on vielä aika pieni ja hänelläkin on näitä erilaisia kehitysvaiheita, joissa asiaan kuuluu koetella rajojaan. Sitten kasvattajina toimivat ne 3-vuotiaitten vanhemmat...

Mun mielestä 5-vuotiaan kuuluu jo osata luoda ja ylläpitää itse kaverisuhteitaan.

 

Kuinka kauan joidenkin lasten tulisi odottaa vuoroaan kun kaksi muuta, vihamielisesti suhtautuvaa omii yhteisen leikkimökin..? Tunnin, pari?
Jos haluaa eristätyä voi sen tehdä kotonaan, suojassa muilta ihmisiltä..ei kaikille yhteisessä pihassa.
Kuulostaa tosi ankeelta, että joku ressukka on sitten jäänyt yksin leikkimään...tottakai lapset kaipaa kaveria. Mutta sehän se juuri vaatii silmää hoksata keneltä sitä kaveruutta kannattaa hakea. Tuossa ap:n tapauksessa toinen tytöistä leikkii silloin pienmmän kanssa kun parempaa ei ole tarjolla ja kun on, niin toiselle rääytään, ettei leikitä...yök.

Kun mä olin lapsi, meidän kerrostalon pihasas oli toistasataa lasta. Leikkimökkiä siellä ei ollut, mutta esim lautakeinuja oli. Ne sata tenavaa ei millään olisi mahtuneet sinne lautakeinuun yhtäaikaa, joten jos ehdottomasti halusi keinua juuri sinää päivänä, oli odotettava vuoroaan. Yleensä, jos keinu oli varattu, keksittiin joku toinen leikki. Eikä yleensä sinä päivänä sitten kaivattu koko keinua enää, koska se leikki vei mennessään. Ei me koettu ongelmalliseksi, jos ei just tänään päästy keinumaan. Me keksittiin muita leikkejä.

Tässä taloyhtiössä, missä nut asun ja missä lapseni ovat asuneet, on yksi leikkimökki. Jos siellä on ollut jo leikkijät, muut lapset ovat yleensä alkaneet leikkiä jotain muuta. Vain harva lapsi on ollut sellainen - joskin niitäkin on ollut - jotka eivät kunnioita muita eikä muiden leikkejä vaan änkevät väkisin mukaan. Silloin on usein fiksumaa poistua itse sieltä leikkimökistä kuin alkaa haastaa riitaa siitä, ketkö olivat leikkimökissä ekana.

No joo, jos kolmevuotias on ollut ainoa lapsi pihalla näiden kahden 5-veen lisäksi ja tullut paikalle eikä ole edes kysynyt mukaan leikkiin enne kuin kaksi neitokaista ovat alkaneet huudella, että ei me sua oteta..jne. niin se on ihan eri tilanne. Nassikoita voi opastaa ilmasemaan itseään nätimminkin ja musta olis aikuisena ihan turha lähteä mukaan tollaseen vaikkapa just selittämällä, että 'toiset kun eivät osaa odottaa vuoroaan'...

 

No joo, jos kolmevuotias on ollut ainoa lapsi pihalla näiden kahden 5-veen lisäksi ja tullut paikalle eikä ole edes kysynyt mukaan leikkiin enne kuin kaksi neitokaista ovat alkaneet huudella, että ei me sua oteta..jne. niin se on ihan eri tilanne. Nassikoita voi opastaa ilmasemaan itseään nätimminkin ja musta olis aikuisena ihan turha lähteä mukaan tollaseen vaikkapa just selittämällä, että 'toiset kun eivät osaa odottaa vuoroaan'...

Onkohan tämä nyt neljäs kerta tässä ketjussa, kun totean, että minustakin tuo ap:n kertoma isojen tyttöjen huutelu oli väärin?

 

No joo, jos kolmevuotias on ollut ainoa lapsi pihalla näiden kahden 5-veen lisäksi ja tullut paikalle eikä ole edes kysynyt mukaan leikkiin enne kuin kaksi neitokaista ovat alkaneet huudella, että ei me sua oteta..jne. niin se on ihan eri tilanne. Nassikoita voi opastaa ilmasemaan itseään nätimminkin ja musta olis aikuisena ihan turha lähteä mukaan tollaseen vaikkapa just selittämällä, että 'toiset kun eivät osaa odottaa vuoroaan'...

Onkohan tämä nyt neljäs kerta tässä ketjussa, kun totean, että minustakin tuo ap:n kertoma isojen tyttöjen huutelu oli väärin?

En mä ole kaikkia kommentteja lukenut. Tää on mulle arka asia koska mä olen niin miljoona kertaa lohduttanut omaa esikoista näistä jutuista kun ei ole mahtunut mukaan leikkiin...vituttaa ihan kybällä edes aatella, että se olis joidenkin mielestä ihan jees, että se kolmas pyörä jätetään leikistä. No, toki siperia opettaa ja tyttökin on nyt 10-veenä oppinut, ettei pissipäiden seuraan edes kannata mennä..edes silloinkaan kun heillä ei ole muuta seuraa..kun sitten taas kelpaisikin se vähän huonompi kamu. Ja eihän siinä mennyt kun neljä vuotta ja miljoona itkua. :|

 

En mä ole kaikkia kommentteja lukenut. Tää on mulle arka asia koska mä olen niin miljoona kertaa lohduttanut omaa esikoista näistä jutuista kun ei ole mahtunut mukaan leikkiin...vituttaa ihan kybällä edes aatella, että se olis joidenkin mielestä ihan jees, että se kolmas pyörä jätetään leikistä. No, toki siperia opettaa ja tyttökin on nyt 10-veenä oppinut, ettei pissipäiden seuraan edes kannata mennä..edes silloinkaan kun heillä ei ole muuta seuraa..kun sitten taas kelpaisikin se vähän huonompi kamu. Ja eihän siinä mennyt kun neljä vuotta ja miljoona itkua. :|

Arvelinkin, ettet ole lukenut, joten siksi mainitsin jälleen asian

Mä pidän erittäin tärkeänä sitä, että lapset oppivat itse luomaan kaveri- ja ystävyyssuhteitaan. Kestämään myös sen pettymyksen, ettei olekaan aina se, joka pääsee just sen suosituimman tyypin kaveriksi. Ne, jotka näitä taitoja eivät opi, jäävät isompina helposti syrjään. Heidät on ehkä aiemmin otettu leikkiin mukaan, koska aikuiset ovat niin käskeneet. Sen sijaan, että heidät olisi otettu mukaan leikkiin, koska muut lapset haluavat heidät mukaan leikkiin. Eivät lapset ole mitään ihmeotuksia. Ei meill'ä aikuisillakaan kaikkien kanssa synkkaa. Muiden kanssa on opeteltu tulemaan toimeen silloin, kun on pakko. Esim töissä. Mutta vapaa-aikamme haluamme viettää niiden seurassa, joiden kanssa viihdymme. Ei lapset ole meitä aikuisia fiksumpia, vaikka miten koittaisimme pakottaa heitä olemaan.

Ymmärrän kyllä sun murheesi lapsesi puolesta :hug: Ja olen mäkin aikoinaan omaa tytärtäni lohduttanut, kun ollut se päivä, jolloin hän on jäänyt leikin ulkopuolelle. Mutta lasten pitää oppia hoitamaan nämä ihmissuhdekuvionsa itse eikä niin, että aikuinen määrää, kuka leikkii kenenkin kanssa. Kun se aikuinen ei voi olla loputtomasti lapsensa vierellä.

 

morbidmama-niin sillai niit koulukiusaajia ym tulee ku täällä jotku hyväksyy sen jo pienestä pitäen. ja se on syrjintää jos niinku ehdottomasti joku suljetaan ulos leikeistä,pakko ei ole kenenkään kanssa leikkiä,mutta kyllä vanhemmat voivat edes jonkinlaisia käytöstapoja lapsilleen opettaa,ja niihin kuuluu se sosiaalinen kanssa käynti muiden lasten kanssa ja muiden huomioiminen..mutta huomaahan sen millasia vanhempia täällä on.. =)

Yllättävän monet vanhemmat eivät tajua, attä se oma kullannuppu, joka änkeää muiden leikkeihin eikä anna muiden leikkiä rauhassa, on itse kiusaaja.

Lisään vielä, että nyt en tarkoittanut sinua vaan yleensä.

 

En mä ole kaikkia kommentteja lukenut. Tää on mulle arka asia koska mä olen niin miljoona kertaa lohduttanut omaa esikoista näistä jutuista kun ei ole mahtunut mukaan leikkiin...vituttaa ihan kybällä edes aatella, että se olis joidenkin mielestä ihan jees, että se kolmas pyörä jätetään leikistä. No, toki siperia opettaa ja tyttökin on nyt 10-veenä oppinut, ettei pissipäiden seuraan edes kannata mennä..edes silloinkaan kun heillä ei ole muuta seuraa..kun sitten taas kelpaisikin se vähän huonompi kamu. Ja eihän siinä mennyt kun neljä vuotta ja miljoona itkua. :|

Arvelinkin, ettet ole lukenut, joten siksi mainitsin jälleen asian

Mä pidän erittäin tärkeänä sitä, että lapset oppivat itse luomaan kaveri- ja ystävyyssuhteitaan. Kestämään myös sen pettymyksen, ettei olekaan aina se, joka pääsee just sen suosituimman tyypin kaveriksi. Ne, jotka näitä taitoja eivät opi, jäävät isompina helposti syrjään. Heidät on ehkä aiemmin otettu leikkiin mukaan, koska aikuiset ovat niin käskeneet. Sen sijaan, että heidät olisi otettu mukaan leikkiin, koska muut lapset haluavat heidät mukaan leikkiin. Eivät lapset ole mitään ihmeotuksia. Ei meill'ä aikuisillakaan kaikkien kanssa synkkaa. Muiden kanssa on opeteltu tulemaan toimeen silloin, kun on pakko. Esim töissä. Mutta vapaa-aikamme haluamme viettää niiden seurassa, joiden kanssa viihdymme. Ei lapset ole meitä aikuisia fiksumpia, vaikka miten koittaisimme pakottaa heitä olemaan.

Ymmärrän kyllä sun murheesi lapsesi puolesta :hug: Ja olen mäkin aikoinaan omaa tytärtäni lohduttanut, kun ollut se päivä, jolloin hän on jäänyt leikin ulkopuolelle. Mutta lasten pitää oppia hoitamaan nämä ihmissuhdekuvionsa itse eikä niin, että aikuinen määrää, kuka leikkii kenenkin kanssa. Kun se aikuinen ei voi olla loputtomasti lapsensa vierellä.

Mä toisaalta ymmärrän sun pointin, siitä, ettei tosiaan aina voida pakottaa kolmatta mukaan ja että lasten täytyy luoda itse ne kaverisuhteensa. Mä vain taidan itse olla se, joka edes joskus otettiin leikkiin mukaan niiden aikuisten pyynnöstä ja muuten ujona tyttönä olin vain yksin. Ehkä siksi mulla vielä aikuisenakaan ei ole sitä yhtä ja ainoaa ystävää vaan tulen hyvin juttuun kaikkien kanssa. Ehkä mäkin ymmärtäisin sen pariutumisen tarpeen, jos mulla lapsena olisi edes joskus ollut se yksi kaveri, joka olisi mun kanssa halunnut leikkiä.... ihan kyyneleet nousi silmiin, kun ajatteleekin lapsuuden raakaa elämää...

 

niin,eikä myöskään näe sitä,miten omat kullan nuput syrjii ja kiusaa joitain..eivätkä sitten mitenkään voi ymmärtää sitä,että leikkipaikassa saa muutkin leikkiä,ehkä heillä sitten parasta ollaki ihan omat leikkipaikat ja toivottavasti myöhemmin myös ihan omat koulut..

Olet ihan oikeassa. Mä olen aina lapsilleni sanonut, että taloyhtiön leikkipaikka on taloyhtiön lasten yhteinen. Jos siellä ei saa rauhassa leikkiä, voi tulla meidän omalle pihalle tai kotiin leikkimään. On parempi antaa periksi - ihan jo naapurisovunkin kannalta - kuin alkaa riitelemään oikeudestaan leikkiä siellä.

 

Mä toisaalta ymmärrän sun pointin, siitä, ettei tosiaan aina voida pakottaa kolmatta mukaan ja että lasten täytyy luoda itse ne kaverisuhteensa. Mä vain taidan itse olla se, joka edes joskus otettiin leikkiin mukaan niiden aikuisten pyynnöstä ja muuten ujona tyttönä olin vain yksin. Ehkä siksi mulla vielä aikuisenakaan ei ole sitä yhtä ja ainoaa ystävää vaan tulen hyvin juttuun kaikkien kanssa. Ehkä mäkin ymmärtäisin sen pariutumisen tarpeen, jos mulla lapsena olisi edes joskus ollut se yksi kaveri, joka olisi mun kanssa halunnut leikkiä.... ihan kyyneleet nousi silmiin, kun ajatteleekin lapsuuden raakaa elämää...

Mä olen hyvin iloinen ja aikuisille kiitollinen siitä, että mun lapsuudessani aikuisilla ei ollut tapana puuttua lasten välisiin ihmissuhdekuvioihin. Toki, jos joku tirvaisi nyrkillä nenään, aikuiset puuttuivat asiaan. Mutta lapset saivat oppia toisiltaan, miten ystävyyssuhteita luodaan ja miten niitä ylläpidetään. Joskus oli se, joka jäi ulkopuolelle, joskus taas ei ollut. Siiinä väkisinkin oppi sen, millaista käytöstä kaverit sietävät ja millaista ei. Oppi myös lasten välisiä vuorovaikutustaitoja...oman ikäisten, itseään vanhempien ja itseään nuorempien kanssa. Välillä suututtiin kaverille verisesti, välillä taas oltiin saman kaverin kanssa ylimmät ystävät. Opittiin tietämään, milloin on syytä perääntyä ja pyytää itse anteeksi ja milloin voi mököttää kaverille viikkokausia.

 

Mä olen hyvin iloinen ja aikuisille kiitollinen siitä, että mun lapsuudessani aikuisilla ei ollut tapana puuttua lasten välisiin ihmissuhdekuvioihin. Toki, jos joku tirvaisi nyrkillä nenään, aikuiset puuttuivat asiaan. Mutta lapset saivat oppia toisiltaan, miten ystävyyssuhteita luodaan ja miten niitä ylläpidetään. Joskus oli se, joka jäi ulkopuolelle, joskus taas ei ollut. Siiinä väkisinkin oppi sen, millaista käytöstä kaverit sietävät ja millaista ei. Oppi myös lasten välisiä vuorovaikutustaitoja...oman ikäisten, itseään vanhempien ja itseään nuorempien kanssa. Välillä suututtiin kaverille verisesti, välillä taas oltiin saman kaverin kanssa ylimmät ystävät. Opittiin tietämään, milloin on syytä perääntyä ja pyytää itse anteeksi ja milloin voi mököttää kaverille viikkokausia.

Me asuttiin omakotitalossa, joten aikapitkälti lapset kenen kanssa leikittiin, oli joko meillä kylässä vanhempineen tai me heillä. Ei meillä aikuiset kytänneet lasten tekemisiä, mutta kyllä muistankin, että välillä sanoivat, että minutkin pitää ottaa leikkiin mukaan. Jos ei oltaisi sanottu, niin tuskin koskaan olisin oppinut leikkimään leikkejä muiden kuin siskoni kanssa, kun ujona tyttönä en väliinkään uskaltanut ja siskoni oli haluttavampaa seuraa. Toki kerhossa kävin ja eskarissakin. En mä niistä kavereita saanut, kun en uskaltanut luottaa itseeni enkä siihen, että joku olisi halunnut leikkiä kanssani. Olin aina ihan otettu, jos joku kysyi mukaan, mutta harvoin kukaan kysyi. Koulussa onneksi sain jo muutaman hyvän kaverin, joiden kanssa olen vieläkin tekemisissä, mutta siis kolmen tai neljän kimpassa me koulussakin usein leikittiin.

 

etkö sitten koe,että joku siinä mättää jos sinun lapsesi ei muka mahdu sinne leikkipaikalle leikkiin? morbidmama-eikö sitten ollut kiusaamista ja syrjintää,että sinua ei otettu leikkiin mukaan?

En koe. Ei me aikuisetkaan kutsuta koko firmaa viikonlopuksi kotiimme, vaikka töissä tulisimmekin toimeen. Joku tuolla jo aiemmin sanoikin, että lapsilla koulu ja päiväkoti vastaa aikuisten työpaikkaa, kotipihalla taas vietetään vapaa-aikaa ja niiden kanssa, joiden kanssa halutaan vapaa-aikaa viettää. Jos pihalla ei ole ollut ketään, joka haluaisi viettää vapaa-aikaansa juuri mun lapseni kanssa, niin sitten mun lapseni pitää keksiä tekemistä itsekseen. Niinhän me aikuisenakin joudumme tekemään: jos kaverimme eivät ehdi lähteä tänään leffaan kanssamme, menemme joko yksin tai keksimme jotain muuta tekemistä kuin sen leffaan menon. Jos taas siellä pi halla on lapsi, joka väkisin änkeää itseeän mukaan leikkiin, mihin häntä ei haluta, niin sitten lapset voivat tulla omaan pihaan tai sissälle leikkimään. Eihän me aikuisenakaan istuta kapakassa, jos siellä porukka on sellaista, että emme viihdy siellä, vaan sitten tulemme kotiin tai vaihdamme toiseen kapakkaan.

 

Me asuttiin omakotitalossa, joten aikapitkälti lapset kenen kanssa leikittiin, oli joko meillä kylässä vanhempineen tai me heillä. Ei meillä aikuiset kytänneet lasten tekemisiä, mutta kyllä muistankin, että välillä sanoivat, että minutkin pitää ottaa leikkiin mukaan. Jos ei oltaisi sanottu, niin tuskin koskaan olisin oppinut leikkimään leikkejä muiden kuin siskoni kanssa, kun ujona tyttönä en väliinkään uskaltanut ja siskoni oli haluttavampaa seuraa. Toki kerhossa kävin ja eskarissakin. En mä niistä kavereita saanut, kun en uskaltanut luottaa itseeni enkä siihen, että joku olisi halunnut leikkiä kanssani. Olin aina ihan otettu, jos joku kysyi mukaan, mutta harvoin kukaan kysyi. Koulussa onneksi sain jo muutaman hyvän kaverin, joiden kanssa olen vieläkin tekemisissä, mutta siis kolmen tai neljän kimpassa me koulussakin usein leikittiin.

Meidän näkemykset varmaan eroaa tässä asiassa ihan jo senkin vuoksi, että mä olen viettänyt lapsuuteni kaupungissa kerrostalossa. Äidit tuuppasivat lapsensa yksin ulos heti, kun lapsi oli riittävän vanha pysymään pihassa eikä juokse auton alle. Jos jonkun kanssa halusi leikkiä, niin sitten piti itse keksiä jokin keino, millä saisi toisen lapsen kiinnostumaan itsestään ja leikkimään kanssaan. Mulla ja mun siskolla on yli kuuden vuoden ikäero, joten siskoni ei oikeastaan koskaan leikkinyt mun kanssani. Kaverit oli siis löydettävä jostain muualta kuin omasta siskosta.

 

aivan,mutta ei meitä aikusiakaan ns hätistetä pois kuppilasta jos siellä jotku haluis olla kaksin..vai ootko sellasta kokenu? yleensä tehään vielä tilaa että kaikki mahtuu,eikä hampaat irvessä olla huutamassa,että ei me haluta että sä juot olues täällä..

 

aivan,mutta ei meitä aikusiakaan ns hätistetä pois kuppilasta jos siellä jotku haluis olla kaksin..vai ootko sellasta kokenu? yleensä tehään vielä tilaa että kaikki mahtuu,eikä hampaat irvessä olla huutamassa,että ei me haluta että sä juot olues täällä..

Olen kyllä kokenut sellaistakin Mutta...nyt alan jo toistaa liian pahasti itseäni - viides kerta jo tässä ketjussa kun sanon saman asian - se ap:n kertoma isojen tyttöjen huutelu oli väärin.