Lapsi yksin pihalle! Minkä ikäisenä???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "äiti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja hyvääiti;26267116:
Jos oikeasti on saanut lapsensa niin hyvin kasvatettua, että tämä pärjää noin neljävuotiaana "ikkunan läpi" vahdittuna suojaisella pihalla, saa olla ihan tyytyväinen itseensä.

Olisin huolestunut jos oma lapseni ei tuossa iässä olisi osannut leikkiä pitkiäkin aikoja ilman minua, tosin niin, että olen selvillä, mitä hän tekee.

Säälin niitä lapsia, joiden äiti on ollut jatkuvasti iholla niin, että lapsi on aivan hukassa. Eivät pärjää hekään jatkossa.


En ole tarkoittanut sitä, että vanhemman pitäisi olla lapsessaan "kiinni". Ja toiseksi ärsyttää tuollainen itsensä nostaminen jotenkin "hyväksi" vanhemmaksi, että ajattelee, että olla huolestunut, jos 4 vuotias ei osaa olla YKSIN. Kyllä nämä minunkin lapset "osaavat" olla yksinään ja leikkiä yksin ja yhdessä. Ja kolmanneksi "sääli" on sairautta.
 
4 -vuotiaan olen päästänyt isoveljien kanssa ulos, 5v:sta ylöspäin ovat saaneet ulkoilla itekseen. Piha oli luhtitalon piha jossa päättyvä katu vieressä.
Tässä missä nyt asutaan en päästäisi 4 -vuotiasta yksin ulos, koska tässä on joki vieressä.
Ja se että olen lapsen kanssa pihalla ei tarkoita sitä että touhuaisin sen kanssa kokoajan jotain vaan lähinnä touhuan omiani..
 
Meidän kerrostalon pihassa ainakin paljon näitä huolettomia nuoria vanhempia. Teillä ehkä eri tilanne jossain korvessa, täälläkin liehuu pari vuotiaita yksin pihalla ja apupyörineen pyöräilevät. Vanhempia ei näy, kunnes pyörä viedään yöksi varastoon ja lapset sisään ja kello jo 19.30 tai 20.
Olen siua vanhempi.

Ok.
Minä en ole moisiin törmännyt vaan enemmän niihin ylihuolehtiviin (ja suurimmalta osalta ihan tavallisiin), mutta se voi olla silkkaa sattumaa.
:)
 
Olen huomannut, että isommat sisarukset olettetaan olevan paljon isompia kuin mitä todellisuudessa ovat. JOku, joka saa vauvan ja isompi lapsi on jotain 2,5-v. niin sitä kuvitellaan että se on jo nelivuotiaan tasolla vähintään. WRONG!
 
[QUOTE="kotiäiti";26267515]En ole tarkoittanut sitä, että vanhemman pitäisi olla lapsessaan "kiinni". Ja toiseksi ärsyttää tuollainen itsensä nostaminen jotenkin "hyväksi" vanhemmaksi, että ajattelee, että olla huolestunut, jos 4 vuotias ei osaa olla YKSIN. Kyllä nämä minunkin lapset "osaavat" olla yksinään ja leikkiä yksin ja yhdessä. Ja kolmanneksi "sääli" on sairautta.[/QUOTE]

Ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, millainen on hyvä äiti.
Minusta on hienoa jos joku on aidosti niin sovussa itsensä kanssa että kokee itsensä myös hyväksi vanhemmaksi. Ei siis ärsytä ollenkaan vaan pikemminkin tulee vähän uteliaaksi ja arvostavaksi.

:)
 
Tänään niin lämmin, että oltiin kaikki aamiaisella ulkona.

Nyt pienet 1 v,2v, 5 v (ja kohta toivottavasti 4v:kin, jota ei ole vielä näkynyt) leikkivät verannalla.
Minulla myös läppäri ( ja krija ja kahvikuppi) tässä verannalla, mutta väliin touhuan sisälläkin.
Juuri vaihdoin pyykit pesukoneesta kuivausrumpuun ja täytin uuden koneen.

Vapaasti pihalle en noita päästä ennen kuin 1 v menee iltapäivällä nukkumaan päikkäreitä. (Silloin tosin eskarilaisetkin jo palanneet eskaristaan)
Mutta on tässä verannallakin tekemistä; voi pyöräillä, potkulautailla, rakentaa duploja jne.

:)
 
[QUOTE="kotiäiti";26267019]Ei ollut kyse siitä, mitä lapsi tekee ulkona vaan siitä, että MINKÄ IKÄISEN JÄTTÄÄ YKSIN ULOS. Minun mielipide on, että alle kouluikäistä en jätä yksin ulos, enkä velvoita sisaruksia/ikäisiään kavereita hänen vahdikseen. Täällä jotkut jättää jopa alle 2 vuotiaan ulos ja seuraa vain "ikkunan läpi". Samoinhan he jättävät silloin lapsensa myös sinne sisälle yksin??? EI OLE KYSE LAPSEN SUOJELEMISESTA VAAN TURVAN ANTAMISESTA SEKÄ HUOLENPIDOSTA!
Ja lisäksi joillain tuntuu olevan joku tuttu ja turvallinen piha-alue, jonne voi huoletta lapsen antaa mennä. Kaikilla sitä ei ole ja kritisoin sitä, että täällä annetaan vääristeltyjä "kuvia" siitä, että pienet lapset voivat "huoletta" ulkoilla "yksin". Vaikka joillakin on esim. enoja ja tätejä huolehtimassa.
Ja todellakin; Mikä kiire teillä joillain on, että niiden pienten täytyy selvitä lähes syntymästään asti omillaan ja ilman turvaa ja tukea???[/QUOTE]

Kylläpäs sohaisin ampiaispesää.

Kuten aiemmin kirjoitin, oma alkuperäinen tekstini meni hiukan aiheen vierestä. Joku kommentoi siihen ja jatkoin sitten vielä pohdintaa eteenpäin. Tiedän siis kyllä varsin hyvin, mistä täällä on ollut kysymys. Kunhan laajensin hieman keskustelua lasten suojelemisesta ylipäänsä. En ole ottanut kantaa siihen, minkä ikäisen jättäisin yksin ulos, enkä puollustellut niitä, jotka kovin pienenä jättävät. Itseni tuntien, tuskin jätän tulevaisuudessa omaa alle kouluikäistä ilman valvontaa ulos.
 
Auton alle voi jäädä, vaikka katsoisi molempiin suuntiin tietä ylittäessä. Autokolarissa voi kuolla, vaikka käyttäisi turvavyötä. 2-vuotias voi kuolla tapaturmassa, vaikka ulkoilisin hänen kanssaan. Siitä huolimatta en kävele tielle katsomatta sivuilleni, en autoile ilman turvavyötä, enkä laske 2-vuotiasta valvomatta pihalle. Kaikkea voi sattua, mutta on aika paljon todennäköismpää että jäät sen auton alle, jos ryntäät sokkona tielle, että murskaannut kolarissa ilman turvavyötä ja että pienokaisellesi sattuu kohtalokas tapaturma, kun kukaan aikuinen ei katso hänen peräänsä. Sillä periaattella, että kuolla voin kumminkin ja mitä vaan voi tapahtua, voisin lähteä kävelylle moottoritielle ja kokeilla onneani hyppäämällä lentokoneesta ilman laskuvarjoa, mutta en tee niin koska se olisi typerää. En myöskään kokeile onneani pienten lasteni kanssa vaan vahdin ja kasvatan heitä parhaani mukaan.

Niin mutta tarkoitinkin, että mihin se raja vedetään? Milloin ollaan ylisuojelevia? Kirjoitin, että esimerkkini ovat kärjistettyjä. Samoin sinun. Mutta on olemassa myös harmaa alue, jolla ei ole niin selvää, miten on järkevintä toimia (myös nuo "vaaralliset" leikit liittyivät siihen). Ja tätä aluetta hyödyntävät myös markkinamiehet (esim. tuo konttauskypärä). Samaan aiheeseen liittyy tämä keskustelu koskien lapselle sopivaa ikää ulkoilla yksin. Minäkin kasvatan lapseni parhaani mukaan kuten varmasti kaikki muutkin. Käsitykset siitä, mitä se on, vaan vaihtelevat.

Ja älkää nyt tulkitko taas niin, että kannatan sitä, että lapset pitää päästää varhain yksin leikkimään. Tämä on pohdiskelua aiheesta laajemmin, ei kannanotto suuntaan tai toiseen. Kaikien kirjoittelun ei välttämättä tarvitse olla niin kovin tunnepitoista ja kantaaottavaa. Hengittäkää syvään.
 
Pakko vielä lisätä, että ihailen Muumeliisan tapaa kirjoittaa ilman tunnekuohuja. Pointsit hänelle :) Miellyttävää lukea.

Ja tiedän, taas aiheen vierestä. Varmaankin joku nyt tulkitsee, että kannatan Mummeliisan ajatuksia. Korostan siis vielä, että en ottanut niihin kantaa :)
 
Ehdottomasti haluan, mutta koen että lapsilla on oikeus viettää aikaa ulkona myös ilman minua. Minä EN ole maailman(sa) keskipiste vaan heillä ihan omiakin juttuja joihin eivät sotkeutumistani kaipaa.

:)

Sää viet mummeliisa tän asenteesi liian pitkälle. Minä sanoisin, että 2 vuotias on ehdottomasti liian pieni jätettäväksi yksin. Et ole heidän koko maailmansa, mutta VASTUU on sinun. Jos jotain sattuu on turha selittää, että "pitää lapsen saada omaa tilaa", kyllä silloin aletaan puhua heitteillejätöstä.
 
[QUOTE="vieras";26268711]Pakko vielä lisätä, että ihailen Muumeliisan tapaa kirjoittaa ilman tunnekuohuja. Pointsit hänelle :) Miellyttävää lukea.

Ja tiedän, taas aiheen vierestä. Varmaankin joku nyt tulkitsee, että kannatan Mummeliisan ajatuksia. Korostan siis vielä, että en ottanut niihin kantaa :)[/QUOTE]

Kiitos.
:)
 
[QUOTE="Mamma";26268788]Sää viet mummeliisa tän asenteesi liian pitkälle. Minä sanoisin, että 2 vuotias on ehdottomasti liian pieni jätettäväksi yksin. Et ole heidän koko maailmansa, mutta VASTUU on sinun. Jos jotain sattuu on turha selittää, että "pitää lapsen saada omaa tilaa", kyllä silloin aletaan puhua heitteillejätöstä.[/QUOTE]

Minä en oikeastaan välitä ollenkaan siitä mitä "puhutaan".
Sen sijaan lapsen edusta kyllä välitän. Ja siitä sitten koko sydämestäni.

Ja toisaalta jos jotain sattuisi niin ei asiaa minun silmissäni auttaisi yhtään puhuttaisiin siitä millä nimellä tahansa tai oltaisiin puhumatta yhtään millään nimellä.

Esimerkiksi sen suhteen etten "ajanut läpi" vesirokkorokotusta vastoin lääkärin neuvoja kaikille perheen lapsille heti kun nämä ovat täyttäneet vuoden, ei sen sijaan auta mitkään puheet pätkääkään.
Ja siinäkään en silti "selittele" kellekään mitään.

Jokainen kuitenkin oman vakaumuksensa mukaan ja hyvä niin.
:)
 
Minä en oikeastaan välitä ollenkaan siitä mitä "puhutaan".
Sen sijaan lapsen edusta kyllä välitän. Ja siitä sitten koko sydämestäni.

Ja toisaalta jos jotain sattuisi niin ei asiaa minun silmissäni auttaisi yhtään puhuttaisiin siitä millä nimellä tahansa tai oltaisiin puhumatta yhtään millään nimellä.

Esimerkiksi sen suhteen etten "ajanut läpi" vesirokkorokotusta vastoin lääkärin neuvoja kaikille perheen lapsille heti kun nämä ovat täyttäneet vuoden, ei sen sijaan auta mitkään puheet pätkääkään.
Ja siinäkään en silti "selittele" kellekään mitään.

Jokainen kuitenkin oman vakaumuksensa mukaan ja hyvä niin.
:)

Ei tarttekaan välittää siitä mitä muut ajattelee. Mutta lapsen etu ei voi olla se, että jätetään valvomatta noin pienenä, kun ei pieni joka vaaranpaikkaa vielä tajua. Ei kaikkea voi jättää herran haltuun.
 
[QUOTE="Mamma";26268966]Ei tarttekaan välittää siitä mitä muut ajattelee. Mutta lapsen etu ei voi olla se, että jätetään valvomatta noin pienenä, kun ei pieni joka vaaranpaikkaa vielä tajua. Ei kaikkea voi jättää herran haltuun.[/QUOTE]

Ensimmäisestä ja viimeisestä lauseesta olemme samaa mieltä.
Välivirkkeestä emme.

:)
 
En antaisi.
Enkä anna itselleni anteeksi sitäkään, että lapsenlapsi sai vesirokon.
Ja paljon muutakin on mitä en anna...

En myöskään antaisi anteeksi sitä, jos kasvattaisin lapsia heitä kunnioittamatta ja parasta mahdollista heille toivomatta ja yrittämnättä sitä heille tarjota - silloinkin kun se itselleni henkilökohtaisesti epämukavaa.

:)

Eli väitätkö, että minä en kunnioita lastani, jos haluan suojella häntä pienenä alle 3-vuotiaana vaaroilta, joilta tuon ikäinen ei itse voi ja osaa suojautua? En myöskään halua sysätä vastuuta isommille sisaruksille, tuo tehtävä on vanhemman. Ja et voi väittää, että nuo asiat ovat rinnastettavissa. Vesirokkotartunnalta ei välttämättä pysty suojelemaan, mutta myrkyllisten kasvien syömiseltä, metsään eksymiseltä ja hukkumiselta kyllä voi - valvomalla pientä lasta.

Mielestäni lapsen kunnioitus käsittää myös sen, että antaa hänelle vastuuta sopivissa määrin kasvun myötä. Eikä jätä oman onnensa nojaan. Vastuu tuo mukanaan myös velvollisuuden. Ja alle 3-vuotiaalle ei hirveästi voi velvollisuuksia vielä sysätä.
 
[QUOTE="Vieras";26269911]Eli väitätkö, että minä en kunnioita lastani, jos haluan suojella häntä pienenä alle 3-vuotiaana vaaroilta, joilta tuon ikäinen ei itse voi ja osaa suojautua? En myöskään halua sysätä vastuuta isommille sisaruksille, tuo tehtävä on vanhemman. Ja et voi väittää, että nuo asiat ovat rinnastettavissa. Vesirokkotartunnalta ei välttämättä pysty suojelemaan, mutta myrkyllisten kasvien syömiseltä, metsään eksymiseltä ja hukkumiselta kyllä voi - valvomalla pientä lasta.

Mielestäni lapsen kunnioitus käsittää myös sen, että antaa hänelle vastuuta sopivissa määrin kasvun myötä. Eikä jätä oman onnensa nojaan. Vastuu tuo mukanaan myös velvollisuuden. Ja alle 3-vuotiaalle ei hirveästi voi velvollisuuksia vielä sysätä.[/QUOTE]

En tietenkään väitä että et kunnioita lastasi.
Enhän edes tunne sinua saati tilannettanne.

:)
 
[QUOTE="Vieras";26269911]Eli väitätkö, että minä en kunnioita lastani, jos haluan suojella häntä pienenä alle 3-vuotiaana vaaroilta, joilta tuon ikäinen ei itse voi ja osaa suojautua? En myöskään halua sysätä vastuuta isommille sisaruksille, tuo tehtävä on vanhemman. Ja et voi väittää, että nuo asiat ovat rinnastettavissa. Vesirokkotartunnalta ei välttämättä pysty suojelemaan, mutta myrkyllisten kasvien syömiseltä, metsään eksymiseltä ja hukkumiselta kyllä voi - valvomalla pientä lasta.

Mielestäni lapsen kunnioitus käsittää myös sen, että antaa hänelle vastuuta sopivissa määrin kasvun myötä. Eikä jätä oman onnensa nojaan. Vastuu tuo mukanaan myös velvollisuuden. Ja alle 3-vuotiaalle ei hirveästi voi velvollisuuksia vielä sysätä.[/QUOTE]

Kas kummaa, kun minustakin tuossa yritetään sanoa juuri niin, että ne jotka eivät anna lapselle tuollaista vastuuta, eivät kunnioita häntä eivätkä toivo hänelle parasta. Mutta mehän vain tietenkin ymmärretään väärin. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle;26269944:
Kas kummaa, kun minustakin tuossa yritetään sanoa juuri niin, että ne jotka eivät anna lapselle tuollaista vastuuta, eivät kunnioita häntä eivätkä toivo hänelle parasta. Mutta mehän vain tietenkin ymmärretään väärin. :D

Minä en oikein tiedä miten voin estää moisen tulkinnan... muuta kuin jatkamalla sitkeästi kirjoittamista "minä muodossa" me-muodon tai passiivin sijaan.

:)
 
Minä en oikein tiedä miten voin estää moisen tulkinnan... muuta kuin jatkamalla sitkeästi kirjoittamista "minä muodossa" me-muodon tai passiivin sijaan.

:)

No vaikka siten, ettet kirjottaisi sellaista, mitä et tarkoita? Jos sanot, ettet voisi antaa itsellesi jotain anteeksi, niin se tarkoittaa sitä, että se jokin on sinun mielestäsi anteeksiantamatonta eli väärin. Miten tuon voisi tulkita jotenkin toisin?

Minä keksin monta muutakin tapaa ilmaista tuon asian jos kyse on oikeasti pelkästään siitä, että sinun mielestäsi juuri teille on se teidän tapanne oikea, mutta et näe ongelmaa muiden tavoissa. "en antaisi itselleni anteeksi.." ei mitenkään anna ymmärtää, että se asia olisi sinusta ihan ok.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle;26269990:
No vaikka siten, ettet kirjottaisi sellaista, mitä et tarkoita? Jos sanot, ettet voisi antaa itsellesi jotain anteeksi, niin se tarkoittaa sitä, että se jokin on sinun mielestäsi anteeksiantamatonta eli väärin. Miten tuon voisi tulkita jotenkin toisin?

Minusta on ehdottomasti anteeksiantamatonta etten rokotuttanut kaikkia perheen pikkulapsia vesirokkoa vastaan 2007. Sitä en tiedä miten sen tulkitset mutta itse kyllä kirjoitan nimenomaan sitä, mitä tarkoitan.
:)
 
Minä en oikein tiedä miten voin estää moisen tulkinnan... muuta kuin jatkamalla sitkeästi kirjoittamista "minä muodossa" me-muodon tai passiivin sijaan.

:)

Henkilökohtainen kysymys; saatko sinä jotain iloa siitä, että aiheutat tunnekuohuja ihmisissä, koska et vaivaudu/jaksa/halua vääntää rautalangasta esimerkiksi tässä keskustelussa tätä lasten ulkoiluympäristöä?

Tykkään tavastasi kirjoittaa ja pidän sinua erittäin fiksuna. Minua vain joskus huvittaa se, että tunnut todella usein hiljaisesti provosoivan keskusteluun lisää lämpöä juuri tuolla edellä mainitulla tavalla?
 
[QUOTE="mamaa";26270026]Henkilökohtainen kysymys; saatko sinä jotain iloa siitä, että aiheutat tunnekuohuja ihmisissä, koska et vaivaudu/jaksa/halua vääntää rautalangasta esimerkiksi tässä keskustelussa tätä lasten ulkoiluympäristöä?

Tykkään tavastasi kirjoittaa ja pidän sinua erittäin fiksuna. Minua vain joskus huvittaa se, että tunnut todella usein hiljaisesti provosoivan keskusteluun lisää lämpöä juuri tuolla edellä mainitulla tavalla?[/QUOTE]

Tuossa varmasti perää.
Toisaalta koen että usein ihmiset mieluummin itse oivaltavat asiat kuin saavat ne rautangasta väännettynä vasten kasvojaan.
Se jotenkin toista kunnioittavampaa tms.
Poikkeuksiakin toki on.

Ja sitten on toki niitäkin, jotka eivät välitä sen kummemmin oivaltamisesta tai rautalangoista vaan pitäytyvät Omaan Totuuteensa silloinkin kun se sotii jopa heidän omia tietojaan vastaan.
:)
 

Yhteistyössä