lapsi kiukkuaa : Mikä siinä ärsyttää /ahdistaa eniten sinua, juuri sillä hetkellä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
jos ärsyttväsä/ahdistava asia on huuto , solvaukset sinua kohtaan tai yleensä, oletko koittanut korvatulppia.. auttoivatko hillitsemään oman kiukun syntymisen.
 
Taidan olla meluherkkä. Minua ärsyttää se kova ääni. Lapset eivät meillä solvaa, kun ovat vielä pieniä 2v ja 4 v, enkä muuten anna solvata isompanakaan. Meillä siis vain huudetaan suoraa huutoa tai vingutaan jotain huonosti olevaa asiaa korvan juuressa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meillä ei lapsi tule nimittelemään ketään; eihän mekään tehdä niin.

hah..toiveessa on hyvä elä..

NORMAALI lapsi uhmaa josus omaa vanhempaansa tai vanhempiaaansa, se kuuluu ihan kehitysvaiheeseen.
esim. tyhmäksi haukkuminen tulee aivan varmasti teidänkin kohdallanne joskus vastaa
 
Alkuperäinen kirjoittaja voivoivoiv:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meillä ei lapsi tule nimittelemään ketään; eihän mekään tehdä niin.

hah..toiveessa on hyvä elä..

NORMAALI lapsi uhmaa josus omaa vanhempaansa tai vanhempiaaansa, se kuuluu ihan kehitysvaiheeseen.
esim. tyhmäksi haukkuminen tulee aivan varmasti teidänkin kohdallanne joskus vastaa

Voi toki kokeilla joskus, mutta vanhemmista on kiinni, jääkö se siihen kokeiluun vai salliiko siitä tulla tavan. Itse ei tullut lapsena tai nuorena mieleenkään nimitellä vanhempiani. Samat säännöt koskevat omia lapsianikin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja dfdf:
Alkuperäinen kirjoittaja voivoivoiv:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meillä ei lapsi tule nimittelemään ketään; eihän mekään tehdä niin.

hah..toiveessa on hyvä elä..

NORMAALI lapsi uhmaa josus omaa vanhempaansa tai vanhempiaaansa, se kuuluu ihan kehitysvaiheeseen.
esim. tyhmäksi haukkuminen tulee aivan varmasti teidänkin kohdallanne joskus vastaa

Voi toki kokeilla joskus, mutta vanhemmista on kiinni, jääkö se siihen kokeiluun vai salliiko siitä tulla tavan. Itse ei tullut lapsena tai nuorena mieleenkään nimitellä vanhempiani. Samat säännöt koskevat omia lapsianikin.

lapsi uskaltaa kiuketella vanhemmaalleen, jos luottaa tähän, eli kiukuttelusta huolimatta kokee että vanhempi rakastaa silti häntä, eikä satuta häntä, vaikka joskus olisikin paha olla.
 
mu ärsyttää se, kun se roikkuu jalassa kiinni ja marisee. Ei oo itkua eikä huutoa vaan jotain siitä väliltä. Ja tuo tapahtuu pääosin silloin kun itse laitan ruokaa tms.

Sekin on joskus aika rasittavaa kun kiukussa lapsi vaatii miljoona kertaa syliin ja kun otan, ei siinä oo kuitenkaan hyvä olla.
 
Siedän lapsen uhmailut hyvin vaikka välillä onkin aikamoinen huuto/itku/kitinä joka kestää välillä tunteja eli melu ym. ei ärsytä, ahdistaa se kun en pysty auttamaan häntä pääsemään yli kiukustaan, helpottamaan oloa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Malikka:
Alkuperäinen kirjoittaja Lapsen uhmat täytyy kestää:
Kiukku ja uhma on normaalia, äidin tehtäviin kuuluu kestää ne ilman, että oma kiukku nousee.

höpö höpö. äideilläkin saa olla tunteet. tietenkään ei käsiksi saa lapseen käydä tai mitään sellaista.

Niinpä. Tunteita saa olla laidasta laitaan mutta kaikkia niitä ei tarvitse näyttää.
 
Juuri äsken meni hermot siihen, että piti pukea ulos ja lapset (4 ja 6) tekivät kaikkea muuta kuin mitä minä sanoin. En siedä sitä, että minua ei kunnioiteta. Minä olen tämän joukon pomo, ja jos lapset eivät tee niin kuin minä sanon, ei tämä touhu toimi ollenkaan. Heidän pitää kunnioittaa kotona omia vanhempiaan, päiväkodissa ja eskarissa hoitajia, koulussa opettajia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja voivoviovi:
Alkuperäinen kirjoittaja dfdf:
Alkuperäinen kirjoittaja voivoivoiv:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meillä ei lapsi tule nimittelemään ketään; eihän mekään tehdä niin.

hah..toiveessa on hyvä elä..

NORMAALI lapsi uhmaa josus omaa vanhempaansa tai vanhempiaaansa, se kuuluu ihan kehitysvaiheeseen.
esim. tyhmäksi haukkuminen tulee aivan varmasti teidänkin kohdallanne joskus vastaa

Voi toki kokeilla joskus, mutta vanhemmista on kiinni, jääkö se siihen kokeiluun vai salliiko siitä tulla tavan. Itse ei tullut lapsena tai nuorena mieleenkään nimitellä vanhempiani. Samat säännöt koskevat omia lapsianikin.

lapsi uskaltaa kiuketella vanhemmaalleen, jos luottaa tähän, eli kiukuttelusta huolimatta kokee että vanhempi rakastaa silti häntä, eikä satuta häntä, vaikka joskus olisikin paha olla.

Kyllä meillä kiukutellaan ja saa kiukutella, mutta raja kulkee nimittelyssä. Toisten loukkaamista ei suvaita. Meillä ei aikuiset eivätkä lapset nimittele toisiaan, ei perhepiirissä, suvun kesket, työpaikalla tai missään muuallakaan.
 
Mä kestän kiukuttelua huomattavasti paremmin, jos ei juuri ole ns. tilanne päällä eikä ole kiire minnekään. Myös matala verensokeri nostaa mun v-käyräni sekunnissa punaiselle.
 
Se meteli ja vetkuttelu, ettei menisi kahta tuntia kauppareissussa jos toista rupee uhmatuttamaan niin ettei muka jaksa kävellä (matkaa kauppaan sellanen 500m..) Vauvan kanssa olen kuulosuojaimia käyttänytkin, päähän siinä huudossa kipeäksi tulee pitemmän päälle.
 
Se vinkuminen ja kun missään ja mikään ei ole hyvin... Meillä niin pienet lapset ettei sanallisesti osaa vielä kertoa mikä mättää ja kaikki hoidetaan vaan vinkumalla :headwall: Tosin sitä vinkumista kestää huomattavasti paremmin jos on ite pirteä, väsyneenä ei meinaa jaksaa millään...
 

Yhteistyössä