Tuon tiedän että lapsi kiintyy hoitajaan ainakin aluksi, mutta olen nähnyt läheltä, kuinka kiintymys on syntynyt oikeaan äitiin myöhemmin tämän tultua uudestaan mukaan kuvioihin. Aluksi on ollut vaikeaa, mutta kunnollinen suhde on lopulta kehittynyt. Normaaleja lapsia ja nuoria ovat nyt kaikin puolin.
Rehellisesti sanottuna en ole kovin innostunut ottamaan lasta ja nannya mukaan matkoille, koska se aiheuttaa itselleni enemmän härdelliä ja järjestämistä ja kuluja. Kun sanoin että yrityksellä on mennyt sen verran hyvin että rahasta hoidon järjestäminen ei ole kiinni, niin en tarkoittanut että yrityksellä olisi mennyt niin hyvin että olisin miljonääri. Ei, en lähellekään. Olen säästänyt reilusti omaa asuntoa varten (Suomessa oleva asunto on vuokra-asunto) ja ajattelin ostaa sitten kun parin vuoden päästä vakiinnun. Nyt kuitenkin lapsi sekoittaa pakkaa sen verran, että haluan käyttää kaikki tämän hetkiset säästöt lapseen - oman asunnon voin hankkia sitten myöhemmin kun säästöjä kertyy lisää tai yritys tuottaa enemmän kuin mitä se nyt tekee.
Niin ja miksi haluan pitää lapsen? Koska rakastan sitä ja se on minun lapseni. Raskaus oli jo edennyt niin pitkälle (myös kuukautiset tuli) etten saanut enää tehdä aborttia. Enkä kyllä olisi pystynyt sitä mitenkään tehdäkään henkisesti, joten tällaisessa ´pakkotilanteessa´ ollaan.
Jos yrittäisin jotenkin järjestää enemmän aikaa Suomessa, eli että lapsi olisi vaikka puolet vuodesta kanssani (joka toinen kuukausi), niin mitenköhän se järjestyisi? Joku ehdotti ottavansa itsellensä hoitoon, mikä kuulostaisi todella ihanalta että lapsi olisi ihan jossain perheessä.
