Täällä päin katottais kieroon jos lasta pitää lujaa kiinni ja huomauteltais ettet sä voi noin lasta käsitellä bla bla bla. Pakkohan se on ettei se säntäile minne sattuu autojen eteen. Meidän vanhimmalla on sellainen tapa, että riuhtaisee oman kätensä irti ja menee maahan tai lattialle pitkäkseen ja rimpuilee jos ei saa tahtoaan läpi. Sitten joudutaan ottamaan se syliin ja kantamaa autoon. Siitäkin ihmiset vahtaa. Ilmeisesti sellaisten mielestä jotka ajattelee ettei lasta pidä komentaa, lapsen pitäis vaan antaa juosta autonalle.
Täällä päin katottais kieroon jos lasta pitää lujaa kiinni ja huomauteltais ettet sä voi noin lasta käsitellä bla bla bla. Pakkohan se on ettei se säntäile minne sattuu autojen eteen. Meidän vanhimmalla on sellainen tapa, että riuhtaisee oman kätensä irti ja menee maahan tai lattialle pitkäkseen ja rimpuilee jos ei saa tahtoaan läpi. Sitten joudutaan ottamaan se syliin ja kantamaa autoon. Siitäkin ihmiset vahtaa. Ilmeisesti sellaisten mielestä jotka ajattelee ettei lasta pidä komentaa, lapsen pitäis vaan antaa juosta autonalle.
Pidän kiinni tai kannan.
Jos on ostoksia, vien lapsen kärryillä autoon, lapan ostokset sinne ja vien kärryt takaisin kauppaan. Onnekseni meillä on nelivuotias, joka vielä mahtuu istuimeen ostoskärryissä.
Suureksi riemukseni hän on myös tajunnut että on suotavaa tehdä kuten äiti käskee, muuten kantaa retuutetaan vaikka olkapäällä. Ja ymmärtää vihdoin ja viimein oman haavoittuvuutensa liikenteessä ja väkijoukossa joten nykyisin pitää ihan mielellään kädestä kiinni, kassin kahvasta kiinni tai takinhelmasta- jollain tapaa 'sitoo' itsensä minuun kun taaperramme parkkipaikoilla.
Jos on ostoksia, vien lapsen kärryillä autoon, lapan ostokset sinne ja vien kärryt takaisin kauppaan. Onnekseni meillä on nelivuotias, joka vielä mahtuu istuimeen ostoskärryissä.
Suureksi riemukseni hän on myös tajunnut että on suotavaa tehdä kuten äiti käskee, muuten kantaa retuutetaan vaikka olkapäällä. Ja ymmärtää vihdoin ja viimein oman haavoittuvuutensa liikenteessä ja väkijoukossa joten nykyisin pitää ihan mielellään kädestä kiinni, kassin kahvasta kiinni tai takinhelmasta- jollain tapaa 'sitoo' itsensä minuun kun taaperramme parkkipaikoilla.
H
"hop"
Vieras
Minulla on kaksoset 2v ja esikoinen 3v. Paikkakunnan kaupoissa ei ole tuplakärryjä, joten minun on ollut pakko opettaa lapset kulkemaan kauniisti.
Jos lähdettiin juoksemaan kiellosta huolimatta, nostetaan lapsi syliin ja viedään alkupisteelle (autolle tai takaisin tullessa kaupan ovelle). Selitetään lapselle uudestaan "Kävele nätisti äidin vieressä tai äiti kantaa sinut autoon". Jos lapsi vielä lähtee juoksemaan, lapsi siepataan kainaloon. Ja minä kannan lasta silloin tukevasti, jottei hän putoa, mutta sen verran epämukavassa asennossa, että kävely olisi ollut parempi vaihtoehto (pidän kiinni käsi vatsan ympärillä ja 'roikotan'). Jos minulla on ollut kauppakassi tai jotain muuta ylimääräistä, olen ne hetkeksi jättänyt kulkutien sivuun, haen sitten kun lapsi on viety autoon.
Autossa, kun lapsi on saatu vöihin. Katson lasta silmiin ja sanon "Äiti ei yhtään pidä siitä, että juokset parkkipaikalla. Parkkipaikalla kuuluu kävellä nätisti. Äiti olisi sinusta todella ylpeä jos kulkisit nätisti. Nyt äiti on surullinen"
Jos lapsi on kulkenut kauniisti, kehun. Kehun jo kun kävellään autolle. Meillä lapset ottaa hyvin vakavasti tuon "äiti tulee surulliseksi", tuntuvat ottavan sen hyvin raskaasti, joten käytän sitä vain kun todella on turvallisuudesta kyse.
Mutta lapset ovt myös yksilöitä. Kaksosista toinen ei ole kertaakaan edes yrittänyt juoksennella. Hän tuntuu pelkäävän niin paljon liikkuvia autoja, ettei halua poistua äidin jalan läheisyydestä. Nuo kaksi muuta taas...
Jos lähdettiin juoksemaan kiellosta huolimatta, nostetaan lapsi syliin ja viedään alkupisteelle (autolle tai takaisin tullessa kaupan ovelle). Selitetään lapselle uudestaan "Kävele nätisti äidin vieressä tai äiti kantaa sinut autoon". Jos lapsi vielä lähtee juoksemaan, lapsi siepataan kainaloon. Ja minä kannan lasta silloin tukevasti, jottei hän putoa, mutta sen verran epämukavassa asennossa, että kävely olisi ollut parempi vaihtoehto (pidän kiinni käsi vatsan ympärillä ja 'roikotan'). Jos minulla on ollut kauppakassi tai jotain muuta ylimääräistä, olen ne hetkeksi jättänyt kulkutien sivuun, haen sitten kun lapsi on viety autoon.
Autossa, kun lapsi on saatu vöihin. Katson lasta silmiin ja sanon "Äiti ei yhtään pidä siitä, että juokset parkkipaikalla. Parkkipaikalla kuuluu kävellä nätisti. Äiti olisi sinusta todella ylpeä jos kulkisit nätisti. Nyt äiti on surullinen"
Jos lapsi on kulkenut kauniisti, kehun. Kehun jo kun kävellään autolle. Meillä lapset ottaa hyvin vakavasti tuon "äiti tulee surulliseksi", tuntuvat ottavan sen hyvin raskaasti, joten käytän sitä vain kun todella on turvallisuudesta kyse.
Mutta lapset ovt myös yksilöitä. Kaksosista toinen ei ole kertaakaan edes yrittänyt juoksennella. Hän tuntuu pelkäävän niin paljon liikkuvia autoja, ettei halua poistua äidin jalan läheisyydestä. Nuo kaksi muuta taas...
Ap:han kertoi tuossa että toisessa kädessä on kauppakassit ja toisessa 2-vuotias uhmis. Eli kädestä pitäminen ei onnistu, ellei ole kolmea kättä.
Jos lapsi säntäilee eikä usko puhetta, niin niitä valjaita edelleen ehdottaisin. Valjasreput on kivannäköisiä.
No ei ole kärryistä kuullut puhuttavan??
S
Suzyanne
Vieras
Meillä tuo 2 v. on alkanut myös tekemään sitä että riuhtasee kätensä irti kädestäni, ja menee maahan tai lattialle selälleen, ja usein vielä huutaa samalla. Ja sitten kannetaan autoon. Uhmaa, huoh....
Mutta onneksi on muitakin samassa veneessä. 
S
Suzyanne
Vieras
Siis missä tilanteessa, kaupastako tässä nyt puhutaan? Jos ap:n kaksivuotias istuu siinä ostoskärryjen istuimessa, niin missä se kolmevuotias istuu? Ainakin meilläpäin on kiellettyä lapsen pitäminen siellä kärryosassa.
Pahoitteluni jos käsitin väärin mitä tarkoitit.
Minun käsittääkseni se 2v istuis kärryissä, ostokset kärryissä ja vot, sulla yksi käsi vapaana pitämään uhmakasta 3v kiinni
Tai no, niin minä tein. 3v ensin autoon vöihin, 2v perään ja ostokset konttiin, kärry paikoilleen ja äiti hermosavuille :saint:
S
Suzyanne
Vieras
Minun käsittääkseni se 2v istuis kärryissä, ostokset kärryissä ja vot, sulla yksi käsi vapaana pitämään uhmakasta 3v kiinni
Tai no, niin minä tein. 3v ensin autoon vöihin, 2v perään ja ostokset konttiin, kärry paikoilleen ja äiti hermosavuille :saint:
Juu no noin tietty. Huh, itsellä on tekeminen tossa kaksivuotiaassakin, niin etten osaa edes kuvitella että olis vielä vikkelä kolmevuotias vahdittavana.
V
"vieras"
Vieras
Meillä valjaat olleet tarpeen. Lapset ovat yksilöitä. Meillä on kaikki sellaisia riekkujoita, joille suuri tilaa saa aikaa sellaisen vapauden tunteen, että on aivan pakko pistää juoksuksi. Ei pieni 2-3v enää muista sääntöjä, vaikka niitä olisi miten opetettu. Tai ei meidän villikot ainakaa. Esikoinen meillä ei sietänyt myöskään yhtään kädestä pitämistä. Reilu 4 vuotiaana on esikoisen kohdalla alkanut vasta oppi menemään perille. Nyt riekkuu 3v ja vauva pian 1v on juuri hoksannut, että kärryjen istuimesta voi kiivetä pois. Joskus hieman kateellisena katselen lapsia, jotka kävelevät kaupassa ja pitävät kiltisti kärryn reunasta kiinni. 
jos mulla olis tuollainen lapsi, niin laittaisin sen valjaisiin, parempi niin kuin että kuolee tai vammautuu iäksi päivää
Similar threads
- Huolestunutmamma
- Aihe vapaa
- kettuuntunut
- Aihe vapaa 2 3
