Lapsi haluaa lähteä lukioon toiselle paikkakunnalle

Mitäs sanotte? Täällä meillä on siis kyllä lukioita, vaikka ei mitään kovin erikoisia.

Vähän pahalta tuntuu. Jos sen sinne päästän, ei se kotiin sitten enää taida ikinä palata. Ja entä jos jokin menee vikaan? Onhan se aika pieni vielä ensi syksynäkin. Perhe on sitten satojen kilometrien päässä...

Vai olenko ärsyttävä, rajoittava mamma? Pitäisikö tajuta, että lapsi kasvaa?
 
  • Tykkää
Reactions: tonttuilija
zse
No meillä ei ollut varaa päästää meidän lasta lukioon muualle. Hän ei olisi saanut opintotukea, joten kaikki asumiset, elämiset ja syömiset olisi mennyt meidän pussista. Nyt tyttö on jo 20 ja hyvin ehti muuttaa kirjoitusten jälkeen.
 
Evakko, nuorena ajattelisin, että olet kyllä rajoittava ja ärsyttävä mamma joo :) Mutta näin (hieman...) isompana sanoisin, että olet kasvattanut todella rohkean ja itsenäisen nuoren joka voi näin vaan mennä eri paikkakunnan lukioon, se on hieno juttu riippumatta siitä annatko mennä vai ei. <3
 
"vieras"
SAtojen kilometrien päähän? Eijei. Naapurikunnassahan monet käy pakostakin. Vai onko tää joku todella erikoiskoulu? Jos päätätte laskea lapsen, aina hän pääsee takaisin omaan kouluun häntä koipien välissä.
 
[QUOTE="vieras";24466814]SAtojen kilometrien päähän? Eijei. Naapurikunnassahan monet käy pakostakin. Vai onko tää joku todella erikoiskoulu? Jos päätätte laskea lapsen, aina hän pääsee takaisin omaan kouluun häntä koipien välissä.[/QUOTE]

Niinhän se on. Mutta en oikein tykkää tuosta vaihtoehdosta. Enkä usko, että tulisi helpolla takaisin, vaikka olisikin joskus vaikeaa. Aika sitkeä tyyppi.
 
"vieras"
Jos pelkät matkat jää maksettavaksi eikä asumisesta tulisi kuluja, niin se olisi ok. Jos pakotat lapsen jäämään kotipaikkakunnalle ja lukio ei sitten jostain syystä sujuisikaan, niin syyttäisit asiasta itseäsi. Saman tekisi lapsikin.
 
[QUOTE="vieras";24466855]Miksi se sinne lukioon haluaa? Onko siellä joku erikoispainotus, joku lapsen harrastukseen liittyvä?[/QUOTE]

Joo. Painotettu koulu. Kaipaa varmaan samanhenkistä porukkaa ennen kaikkea.
 
minä itte
mie muutin toiselle paikkakunnalle kun olin 16, sain koulun kautta asunnon joka oli ilmainen, mutta vanhemmat joutui maksamaan kaiken muun kun tienasivat liikaa ja en saanut ees opintotukea. muistan kyllä että oli tosi tiukkaa kaikilla kun ei todellakaan oltu rikkaita, ja vanhemmat joutui meidät kaikki 3 elättämään ja kouluttamaan.
muualla asuminen teki kyllä todella hyvää meille kaikille, ennen sitä tapeltiin kokoajan, mutta välimatka teki hyvää ja nykyään ollaan todella hyvissä väleissä.
muutenkin tykkäsin asua opiskelupaikkakunnallani, ja vaikka olin nuori niin ei me nyt mitään älyttömän hölmöä keksitty, joskus juotiin olutta ja istuttiin iltaa puistossa, mutta todella kesyä oli meininki.
jos lapsi tahtoo mennä, anna mennä. varmaan menee kavereitten mukana, ja jos pakotat jäämään kotiin voi olla että jää siintä katkeraksi pitkäksi aikaa ja opiskelut kärsii sen takia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja isoäiti mölykylästä;24466889:
no en päästäis kerta omalla paikkakunnallakin on lukio,
Mulla on vähän sama periaate ollut. Merkillistä erikoisuuden tavoittelua... En mun nuoruudessani tollanen olis tullut mieleenkään.

Mutta itsepintaisesti se sitä puhuu. Eikä tosiaan olisi erityisen kallis, siitä metka paikka.

On vaan tosi tosi tosi vaikea irrottaa otetta. Minähän sen pyykit olen pessyt, huoneen siivonnut, koulukirjat päällystänyt. Mites nyt sitten?
 
antaisin mennä
Minä oikeasti olisin iloinen, jos omat lapseni ilmoittavat sitten tulevaisuudessa, että haluavat lähteä merta edemmäs kalaan ja etsiä lukion jostain muualta kuin tästä tuppukylästä. Itse olisin myös halunnut, mutta omat vanhemmat eivät päästäneet. En valita, oma lukioaikani oli ihan parasta, mutta en itse haluaisi rajoittaa lapsieni mahdollisuuksia. Minullakin olisi varmasti todella erilainen elämä kuin nyt, jos olisin aikanaan saanut lähteä.
 
vieras II
[QUOTE="vieras";24467039]Eikös lukioikäisen pitäisi pysytä hoitamaan nuo kaikki itse? Muuttaminen voisi tehdä teille kummallekin hyvää. Ei tuon ikäisen tarvitse enää olla äidistä riippuvainen.[/QUOTE]

Tai siis lukioikäisen äidin ei enää pitäisi mielestäni olla liikaa lapsestaan riippuvainen. Voihan siellä vierailla ja lomilla tulla kotiin. :)
 
Jaa jaa
Itse lähdin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan (sisäoppilaitos) 15-vuotiaana yläasteen jälkeen. Hyvin meni. Oli hauskaa opiskelijakavereiden kanssa ja aika kiltisti oltiin. Koulukin sujui menestyksekkäästi. Nyt on oma tytär lukiossa, mutta hänkään ei valinnut lähintä lukiota. Ei se välttämättä ole erikoisuuden tavoittelua, vaan halutaan painottaa omia kiinnostuksen kohteita ja sitä kautta opiskelu on mielekkäämpää. Riippuu ihan lapsesta, onko missä vaiheessa tarpeeksi kypsä hoitamaan omia asioitaan. Itse palasin vielä koulun jälkeen kotiin noin puoleksi vuodeksi, kunnes sain oman vuokrakämpän hankittua. Itsenäistyminen oli helpompaa, sillä sitä oli jo tullut kouluaikana harjoiteltua. Viikonloput ja lomat olin kuitenkin kouluaikana vielä kotona :D
 
Meillä esikoinen 70 km päässä IB-linjalla. Asuu tosin kotona, mutta mamma vie joka aamu 6:10 kirkonkylälle, josta lähin bussi kaupunkiin lähtee. Ja iltaisin haetaan 18:00. Kuskaan mielelläni kun tyttäreni löysi koulun, jota rakastaa.
 
Ja itse sisäoppilaitos olisi ilmainen?! Mikä tämä opinahjo on? Laitan sinne omat lapseni hakemaan myös.
Asuminen arkisin, samoin aamiainen, lounas ja päivällinen ilmaisia. Ei ole käsittääkseni edes ihan ainoa laatuaan Suomessa, siis tämä maksuttomuus.

Aika tiukan linjan erikoislukio. En usko, että sisäänpääsy onnistuu ilman aitoa ja sisäsyntyistä innostusta kyseiseen hommaan. Tai että siellä kestäisi olla muut kuin alan harrastajat.

En viitsi nyt tarkemmin sanoa, kun lapsen asioista täällä lörpötän.
 
Asuminen arkisin, samoin aamiainen, lounas ja päivällinen ilmaisia. Ei ole käsittääkseni edes ihan ainoa laatuaan Suomessa, siis tämä maksuttomuus.

Aika tiukan linjan erikoislukio. En usko, että sisäänpääsy onnistuu ilman aitoa ja sisäsyntyistä innostusta kyseiseen hommaan. Tai että siellä kestäisi olla muut kuin alan harrastajat.

En viitsi nyt tarkemmin sanoa, kun lapsen asioista täällä lörpötän.
No voi sentään. Eipä kannatakaan kertoa, sehän toisi pääsykokeeseen lisää kilpailijoita.

Enkä minäkään usko, että sisäänpääsy onnistuu erikoislukioon keneltä tahansa, mutta harvaan kouluun taikatemppuja vaaditaan.
 
"Piika-äiti"
Miten niitä pitää jos ne oikeasti haluaa lähteä?

Jos se 8-9-luokkalaisen telkkuamista ja teinintää, niin se menee ohi sillä hetkellä kun opon maikka alkaa kysellä yhteishakupapereiden kanssa. Meillä esikoinen harrasti 8-luokalla erikoislukioon menoa, enkä estellyt, mutta kun tosipaikka tuli, niin oman kylän lukioonhan tuo meni.

Mutta jos on oikesti menossa erikoislukioon ja haluaa lukioon liittyviä oheistoimintoja, ryhmiä, kerhoja ja muuta opintoja syventävää harrastusta, niin mentävähän se on.
 

Yhteistyössä