LAPSETTOMUUSPUOLEN ODOTTAJAT

Täällä on masu-asukilla kaikki hyvin kovasti riehuu!

Viime perjantaina alkoi kova huimaus joka muuttui sitten sunnuntaina aivan jatkuvaksi, heti kun olisin ollut humalassa sellaista oli kävely.
Maanantaina alkoi sitten raju oksentelu, joten iltapäivällä lähdin lääkäriin vaikka nla:sta ensiksi täti meinasi että niskat on juntturassa.

Jouduin TYKS:iin neurologian os. tutkimuksiin ja onneksi osottautui "vika" tulehdukseksi oikean korvan tasapainoelimessä!
Ensiksi kun peloittelivat että joudun magneettikuvauksiin...

Joten ma-ti meni sairaalassa tiputuksessa, mies oli pojan kanssa tietty sitten kotona ja hyvin niillä oli menny vaikka kova ikävä mulla kyllä oli kun aamulla soittivat sitten kun poika oli heränny, kyseli vaan että missä äiti olet?

No tässä nyt odotellaan että alkaa vaivat vähenemään sanoivat että reilu viikko menee että helpottaa, toki jotain huippauksia voi ilmetä vielä viikkojenkin päästä.

Mutta voisi sanoa että tässä pääsi säikähdyksellä.

Jatkoja kaikille!
RPM & 23+3

 

Ulkomailta palattu, reissu meni hyvin vaikkakin paluulento oli tuskasempi, maha tuntu tosi piukalta koko lennon ja piti koko ajan vääntelehtiä penkissä. Alkulomasta sain rampata vessassa ½ tunnin välein ja kävely tuntui pistelynä alavatsassa. Tyyppi tais just sillon pyrkiä alemmas ja paino mukavasti samalla pissarakkoa...Loppulomasta pistelyt ja vessahädät loppu.

Keskiviikkona käytiin rakenneultrassa. Otettiin vauvasta mittoja; aivot, luut, pää ym. Mitat olivat normaalit ja painoa kätilö arveli vauvalla olevan n. 360g. Kaikki näytti siis hienolta kätilön mukaan.
Vauveli hyöriskeli taas aika reippaasti (meillä aina ultrat ollu klo 10-13 välillä) niinku aina ennenkin, heittipäs kuperkeikankin siinä silmien edessä
Sukupuolen ois saanu selville. Kielsin heti alussa kätilöä puhumasta sukupuolesta, jos se sen näkee. Niimpä se aina pyysikin kääntämään pään pois monitorilta, kun se esim. mittas reisiluuta. Siinä samassa se itekki näki vauvan sukupuolen. Mies oli myös näkevinään, muttei ollut varma ja samoten kävi mulle itellekki myöhemmässä vaiheessa, mutta onneksi ei olla niin ammattilaisia, että varmasti pystyttäs sanomaan kumpi on tulossa. Jännitystä elämään.... Mies kuvasi koko ultran.
Leikkausarvesta kätilö tuumas, että kyllä se periksi antaa. Maha kyllä edelleen pullottaa ylhäältä ja alavatsa on ihan tasainen vieläkin. Sano, että kyllä ne neuvolasta lähettää mut sitte lääkäriin, jos näyttää ettei arpi annakkaa periksi.

Liikkeet alkaa tuntua selvemmin, muttei mitään jymypotkua ole vielä tuntunut. Sitä odotellessa...

rv 21+3

 

Heips!
täytyi kirjoitella kun on lapsettomuudesta kokemuksia. kolme vuotta yritettiin, siihen sisältyi yksi tuulimunaraskaus.
Melkeimpä toivo menetettiin.. sitten sain uuden työpaikan ja huomaamatta tulin silloin raskaaksi kun sitä vähiten ajattelin, tajusin tehdä testin vasta 5:nnellä rakausviikolla. nyt on menossa rv 25+4 ja laskettu aika 30.4 (Vappuaattona) =)

Onnea kaikille odottajille!!

 

Hei kaikille! Nyt vasta "hoksasin" tämän pinon ja ilmottaudunpa tähänkin.
Eli 8.3 olis laskettu aika,IVF hoidoilla ja ensimmäisellä kerralla onnistui, tosin sitä ennen on koettu paljon keskenmenoja ja kaiken maailman hoitoja että vähän epäuskoiseltahan tämä vieläkin välillä tuntuu. Tätä pienokaista on todella odotettu kymmenen vuotta, esikoinenkin täyttää jo 18 vuotta :heart: niin ja tyks on synnytyssairaala.

 

Pakko nostella ku oltiin taas tiputtu ties minne asti.

Tänne ei oikeastaan kuulu mitään kummempia. Pikkuhiljaa rupee masu pyöristymään, ei kuitenkaan kukaan ulkopuolinen ole huomannut tai ainakaan sanonut mitään vaik perjantaina oltiin mummon synttäreillä.

Huomenna on nt-ultra. Jänskättää aika lailla. Olisi hirveää jos ei vaikka sykettä enää olisikaan tai jotain muuta hullusti. Laittelen sitten huomenna kuulumisia sieltä.

Ja tervetuloa uusille!
Miauku 13+4

 

Terkkuja meiltä! Vauva on niiiiin kova potkimaan että huh. Vielä tuntuu vaan hyältä yleensä, mutta parin kuukauden päästä tilanne on jo toinen jos sama tahti jatkuu Huomenna taas neuvolaan, taitaa täti nähdä punaista tai jotai kun näkee mun mahan, joka on jo HURJA. Kuvassa profiilissa 19+ viikolta ja tosta jo kasvanut reippaasti lissää :ashamed:

Hulda rv 23+4

 

Sunnuntaita kaikki! :wave:

Mukava kun on uusiakin kirjoittajia mukaan ilmaantunut! =)

Vauvan liikkeitä olen kuullostellut ja välillä tuntuu että voisi ollakkin ehkä potkuja havaittavissa, mutta kun en ole ihan varma.
Vaikeaa, kun ei oikein tiedä miltä ne sitten pitäisi tuntua.

Vesijumpassa kävin tällä viikolla ja se tuntui ihan mukavalta, muuten on tuo liikunta ollut vähän jäissä.
Nyt kuitenkin aloitin taas uimisen sekä kevyen kuntosalin. Tosiaan tuonne vesijumppaankin täytyy mennä uudelleen. Joku säädyllinen uima-asu on kyllä hankittava. Ekaksi ajattelin pärjätä bikineilläni, mutta ei oo kiva maha paljaana pömpöttäen olla uimahallissa...
Sauvakävelyä on tullut päivittäin tehtyä, mutta nyt täytyy kyllä heti huomenna jääpiikit hankkia kenkiin, ettei kaatuile liukkaalla.

Huomenna alkaa perhevalmennus. Jänskättää, mitähän siellä tapahtuukaan...

Mukavaa sunnuntaipäivää ja alkavaa viikkoa kaikille!

Anni ja vauva 17+5

 

Täälläkin elossa :wave: Rv 12+2 kasassa ja keskiviikkoa odotellaan jännityksellä.

Tauti hävisi muutaman päivän sairastelun jälkeen ja nyt olen yrittänyt töitä varten tehdä hommia.. tai pohjatyötä. Juu-u.. Sain meinaan äippälomaan sti hommia Mikä sinänsä yllätti, kun tiesivät, että odotan ja vasta harjoittelu alkaa helmikuun alusta =)

 

Onnea Pietu maagisten 12 vk ylityksestä! :flower: :flower:

 

Heips tytskyt!

Piti laittaa niitä ultra kuulumisia jo maanantaina mut jotenki kummasti on pari päivää hujahtanut ohi että hups vaan... Kaikki oli siis ihan kunnossa, mikä helpotus. Niskaturvotus oli 1.4 eli ihan normaali. Oli ihanaa nähdä ekaa kertaa ihmisen näköinen olento siellä eikä vaan jotain möykkyä. Pikkuinen köllötteli pää alaspäin ja liikku aika lailla, heilutteli käsiään ja päätään, pari potkuakin nähtiin. Lopuksi sitten rauhoittui ja kävi kyljelleen imemään peukkua :heart: Hassua oli että ruudulla toinen vaan vilistää eikä ite tunne mitään. Kuviakin saatiin mikaan vino pino, ei kylläkään kauheen hyviä. Musta siel ois ollu monta parempaakin paikkaa niitä napsia mut kai se kätilö noisssa jotain hienoa näki... ja nähäänhän mekin(siis meiän vauva). Viikkoissa tuli vähän pakkia eli palattiin alkuperäisiin.

Muuten käynti meni siis oikeen hienosti mut harmittaa vaan et se kätilö oli aika kylmäkiskonen eikä yhtään mukava soitinkin heti perään sinne et en ens kerralla haluu samalle naikkoselle. Olivat ihan ymmärtäväisiä tästä ja kehoittivat soittamaan viikkoa ennen seuraavaa kertaa niin sitten tietävät kuka mua silloin hoitaa ja jos toi sama niin sitten vaihdetaan. Potilaalla on kuitenkin julkisellakin oikeus valita kuka häntä hoitaa!

Maanantaina varasin uuden neuvola ajankin. jouduin jonottamaan 25minsaa ennenku vastas. uus aika on 12.2 eli siis viikolla 16 aika hassua kun edellinen käynti terkkarilla oli viikolla 8 ja lääkäri viikolla 10 kai sekin sitten lasketaan. Kävin eilen kuitenkin mittauttamassa hemoglobiinin oli 124 eli ihan jees. Jatkan kuitenkin raudan popsimista.

Tulipas tästä lopusta nyt yhtä valitusta. Oikeesti oon kyl ihan tyytyväinen ja hyvällä tuulellakin :saint: älkää hämääntykö!

Miauku ja vaavi 13+1 (jolla ei vieläkään ole kunnon työnimeä)

 

Tässähän olisi minulle sopiva pino, jos vielä mahdun mukaan. Esikoista odotellaan ja 2. IVF toi vihdoin 4,5 vuoden lapsettomuuden jälkeen toivotun tuloksen. Laskettu aika on 8.8. eli häntäpäässä tällä hetkellä odottajia, mutta ainakin pietu näyttäisi menevän melkein samoilla viikoilla .

Tänään tulee täyteen se 12 viikkoa, mutta silti vieläkin keskenmeno pelottaa. 1. IVF:n tuloksena oli vuosi sitten tuulimunaraskaus eli siitä ja melko pitkästä hoitohistoriasta ne pelot kai tulee. Huomenna on np-ultra - jännittää. Toivottavasti kaikki on hyvin. Olisihan se ihanaa alkaa pikku hiljaa nauttiakin tästä odotuksesta. Onnellista odotusaikaa kaikille!

Hiiru ja TaimiArmas 12+0

 

Onnea ultraan! ja tervetuloa!

Ihmettelinkin tänään kun ei ole uusia juuri ilmaantunut tähän pinoon. Olisi kiva saada vähän aktiivisemmaksi niin ei tarttis aina jostain sivulta kuus kaivella.

 

Kiitos, kiva tulla joukkoon mukaan! Minusta varmaan saakin aika aktiivisen palstailijan, kun on aikaa roikkua koneella.

Kirjoitin juuri tuonne Elokuun odottajiinkin tilanteestani. Olen siis työttömänä tällä hetkellä ja se masentaa kovasti :ashamed: . Vaihdettiin miehen työn perässä kesällä paikkakuntaa ja kovasti etsin töitä koko syksyn. Ravasin kymmenissä haastatteluissa, usein ihan viimeisillä kierroksilla asti. Mutta aina ne paikat vain sai joku toinen onnekas. Marraskuussa sitten TaimiArmas ilmoitti tulostaan ja työnhaku loppui luonnollisesti tähän, kun mennään jo kohta 13-viikolla. Lisäksi kun on uusi paikkakunta ja vieraat ihmiset, niin yksinäisyyskin meinaa monesti iskeä. Plus taustastani löytyy myös jo vuosia kestänyttä lievää masennusta kaiken kukkuraksi (lapsettomuudestakin johtuen).. Huoh! Ei siis kovin ihanteellinen tilanne. Anteeksi nyt kovat vuodatukseni heti alkuunsa tänne palstalle, mutta vertaistukea kaipaisin kovasti. Eli jos joku muukin on kärsinyt masennuksesta tai ollut työttömänä, niin täältä löytyy kohtalotoveri ja olisi kiva vaihtaa ajatuksia. Tänään ainakin aika surullisilla fiiliksillä täällä :'( . Toivottavasti se huominen ultra tuo hyviä uutisia. Ja jos nyt oikein yritän pinnistää positiivista ajattelua, niin ehkei tämä toiset puoli vuotta työttömänä ennen virallista äippälomaa tunnu enää niin pahalta, kun on edessä se vuoden helpompi puolisko, kun kevättä kohti mennään. Hope... Ja onhan se maailman ihanin ja tärkein asia kuitenkin tuolla massussa vihdoin odottamassa .

 

Moikka!

Kiva kuulla Miauku että ultrassa kaikki ok !

Tervetuloa Hiiru mukaan! :wave:
Ja onnea sinullekkin maagisen 12 vk ylityksestä.
Älä huoli noista km-peloista. Taitaa olla aika tavallisia pitkän lapsettomuuden jälkeen.
Jotenkin ei vain tahdo uskoa että vihdoinkin onnistaisi niin monien pettymysten jälkeen. Itselläni samanlaisia pelkoja on ollut välillä enemmän ja välillä vähemmän. Oikeastaan vasta nyt alan edes uskomaan että olen oikeasti raskaana.
Nyt kun masu on alkanut kasvaa ja pieniä liikkeitäkin alkanut tuntumaan, on vähän rauhallisempi olo.
Olen avoimesti neuvolassa puhunut lapsettomuudesta ja näistä peloista ja terveydenhoitaja sanoikin että voin tulla aina kuunteluttamaan sydänääniä jos tuntuu epävarmalta. Eli kannattaa vaan sanoa sielläkin.
Itsekin olen ajoittain kärsinyt lapsettomuuden vuoksi alakuloisuudesta/masennuksesta ja käynyt lapsettomuuspsykologilla juttelemassa, joka on auttanut kovasti lapsettomuuskriisin käsittelyssä.
Kyllä se raskaudesta nauttiminen sieltä tulee aikanaan ainakin ajoittain. Ja onhan se niin että jos jotain tapahtuisi tuossa vaiheessa raskautta, niin eipä sille itse oikein mitään voi tehdä... =)
Ja todennäköisempäähän on että kaikki menee hyvin kun tuo sitkeä alkio on lapsettomuushoitojen tuloksena valikoitunut noin pitkälle! =) =)
Häntä pystyyn vaan!
:wave: :wave:

T: Anni ja vauva 18+1 :heart:

 

Teretulemast Hiirullekin - lisäsin listalle Ja kiva, että joku on miltei samoilla viikoilla Taisi viiden päivän heitto olla meillä tuossa lasketussa ajassa.. Elokuisissa ollaan molemmat

Ja heti suoraan omaan napaan.. :ashamed:

Tänään oli np-ultra ja kaikki oli hyvin. Pikkuinen oli 67 mm kokoinen ja niskapoimun mitta oli 1.2 mm eli arvatkaa vaan huojentiko tieto, ettei ole lähelläkään turvotusta :heart: Mukavalta tuntui, kun lääkäri luetteli vauvan "osia" - perhoskuvio, nenäluu, kaksi kättä, kaksi jalkaa... =)

Ravitsemusterapeutin luona sain todeta, että tiedän ravitsemuksesta varsin paljon ilman terapeutteja. Tärkein tieto kuitenkin oli se, että saan hyväkarpata eli hiilarit pitää siinä 100g tietämillä

Hammaslääkärissä ei mennyt ihan niin hyvin.. Pari paikattavaa, hammaskiven poistoa.. Sitten vauvan syntymän jälkeen tiedossa alaviisureiden leikkaus :/ No joo.. Ne on sitten

Mutta joo.. Nyt telkun ääreen

pietu- rv 12+5 (...hirvittävän nopsaan mennyt aika! kohta jo 13 viikkoa kasassa!!! :heart: )

 

Oli pakko tulla taas kurkkaa tänne. Itse tuolla lapsettomuuspuolella kärvistelen vielä... :headwall: Toivottavasti pääsisi teidän joukkoonne. Kiva lukea onnistuneita tarinoita. Ainut, mikä pisti silmään on, ettei tääl tainnu olla kuin yksi inssistä raskautunut. Sinällään harmi, kun itse noissa insseissä rampaan. Ei oikein luo toivoa. Silti kiva, että teitä on täällä jo aika monta.

Sit vielä muutama kysymys:
Millaset oireet oli ennen oletettuja menkkoja? Vai oliko mitään tuntemuksia? Arvasitko etukäteen, että hoito onnistui? Tuliko sellasita tunnette, että nyt onnistui?

Iloista vauvanodotusta kaikille! :hug:

 

Minulla ei oireita tainnut olla. Menkkojen aikaan oireili niin kuin menkat olisi olleet tulossa..

 

\

Vaikka en oikeasti tänne puolelle (lapsettomuuspuolen odottajat) kuulukaan, on joskus kiva lukea teidän kirjoituksia, miten vaikeuksien kautta päästään voittoon. Oma siskoni ei nimittäin voi miehensä kanssa saada omia lapsia, kun miehellä ei ole yhtään siittiötä (koepalat ym. otettu). Minulla on 1v6kk poika.
Halusin vaan kommentoida sitä kun edellinen kirjoittaja odotti suhdelukua trisomiatestistä. Kävin itse lapsivesipunktiossa, ja sen tuloksena oikeasti on pelkästään että normaali kromosomisto tai epänormaalikromosomisto, suhdeluku on esim. niskaturvotuksessa tai seerumiseulantuloksen (kävin nekin...), jolloin se kertoo todennäköisyyttä epänormaaliin kromosomistoon. Silloin kun punktiolla katsotaan kromosomit suoraan, tulos on 100% varma, eikä enää mikään todennäköisyys.

Onnellista loppuodotusta kaikille.

Ei se tulos ole varma. Mulle sanottiin tutkimuksen valmistuttua, että "sikiön kromosomit normaalit" ja silti lapsi kuoli trisomiaan viikon vanhana.

 

Anni77: Kiitos tsemppauksesta, lämmitti mieltä kovasti . Ostin kasapäin työttömien halpoja uimahallilippuja ja varasin ajan intialaiseen päähierontaan. On kuulemma ihana stressinpoistokeino. Eli ehkäpä nämä päivät tässä jotenkin saa kulumaan, kun on ainakin se vauva, mitä odottaa. Mitä kautta muuten pääsit tuollaiselle lapsettomuuspsykologille? Käyn tällä hetkellä ihan tavallisella psykologisella sairaanhoitajalla, mutta sille saa ajan vain n. 5 viikon välein ja tuntuu kyllä tosi vähältä . Oliko tuosta psykologista sinulle hyötyä silloin? Osasiko ottaa hyvin kantaa juuri lapsettomuusmasennukseen? Tänään on onneksi jo vähän parempi päivä, kun sain hyviä ultrauutisia aamulla .

Pietu: Laitoinkin sulle tuonne elokuisiin äsken juttua noista kilppariarvoista. On tosiaan hassua kuinka samoissa mennään. Tänään nimittäin np-ultrassa kaveri näytti vähän isommaltakin kuin la (eli vastasi viikkoja 12+5, kun virallisesti 12+1).

Omat kuulumiset: Aamuinen np-ultra siis ohi, huh! Ja kaikki hyvin. Turvotusta ei ollut, vaan lukema oli 1.0. Kaveri viuhtoi kovasti ja oli kivaa kun mieskin pääsi nyt katsomaan ekaa kertaa ihan vauvannäköistä ultrakuvaa. Hyvin oli kasvanut ja rakenteet oli niin kuin pitikin tässä vaiheessa. Helpotus on suuri ja nyt saatiin "oikein virallisesti lupa" alkaa nauttiakin tästä raskaudesta . Ja nyt ihastelemaan ultrakuvia...

 

Meillä kiusasi ultraajaa, kun ei meinannut antautua siihen np-mittaukseen Lääkäri sanoi, että alussa olisi näkynyt, mutta nyt ei sitten käänny siihen asentoon kuin pitäisi Minä jo vauvan puolesta mietin, jotta "mitäs et heti kattonu..." :heart:

 

HEIPAT!

Vieras:
Ei ollut mitään käsitystä etukäteen että raskaustesti olisi positiivinen.
Ei mitään merkkejä joista olisi voinut päätellä. Positiivinen raskaustestitulos oli shokkiylläri !!
\

Anni77: Kiitos tsemppauksesta, lämmitti mieltä kovasti . Ostin kasapäin työttömien halpoja uimahallilippuja ja varasin ajan intialaiseen päähierontaan. On kuulemma ihana stressinpoistokeino. Eli ehkäpä nämä päivät tässä jotenkin saa kulumaan, kun on ainakin se vauva, mitä odottaa. Mitä kautta muuten pääsit tuollaiselle lapsettomuuspsykologille? Käyn tällä hetkellä ihan tavallisella psykologisella sairaanhoitajalla, mutta sille saa ajan vain n. 5 viikon välein ja tuntuu kyllä tosi vähältä . Oliko tuosta psykologista sinulle hyötyä silloin? Osasiko ottaa hyvin kantaa juuri lapsettomuusmasennukseen? Tänään on onneksi jo vähän parempi päivä, kun sain hyviä ultrauutisia aamulla .

Hiiru:
Hyvä jos mun löpinöistä oli jotain hyötyä!
Mä pyysin itse lähetteen lapsettomuuspsykologille lapsettomuusklinikan kautta. (TYKS) Ja tosiaan kyseessä on lapsettomuuspsykologi eli työskentelee nimenomaan yhteistyössä lapsettomuusklinikan kanssa.
Todella positiivisia kokemuksia. Todellakin osasi hoitaa nimenomaan lapsettomuuskriisiin liittyviä tuntemuksia. Kävin siellä 2 vk välein tunnin kerrallaan ja se oli maksutonta. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että kaikki hoidoissa käyvät parit pitäisi automaattisesti lähettää ainakin yhdelle käynnille. (Tiettykään resurssit ei siihen riitä mutta...)
Lapsettomuus on kuitenkin henkisesti kaikista rankinta varsinkin jos sitä kestää pitkään.
Ja mitä tulee siihen luppoaikaan, niin yritä nyt nauttia omasta ajastasi. Ehdit tehdä työtä loppuikäsi ja vauvan syntymän jälkeen tuskin tekemisenpuutetta ilmenee...
Tee sitä mikä tuntuu hyvältä ja vain sen aikaa minkä se tuntuu hyvältä. Liikunta on hyvä keino. Riittävä lepo ja säännöllinen elämä ovat myös valttia. Muista ettei Sinun tarvitse tehdä mitään mitä et halua!
Kun itse voit hyvin, niin vauvakin voi hyvin! Ja tämä lause on mun psykologin suusta Ja taitaapi olla oikeassa!
Nyt kun sait vielä hyviä ultrauutisia niin voisit vaikka ihan vähän yrittää nauttia raskaudesta.


Pietu:
Onnea ultrakuulumisista!
Muistatko kun muutama viikko sitten "kadehdit" kun olin jo ollut np-ultrassa ja nyt sitten pääsit jo itsekin! Nopsaa se aika menee kuitenkin vaikka välillä tuntuu matelevan. Mulla on jo ens viikolla rakenneuä!

Täällä tuli lunta reippaasti sellaset 20cm, lumitöissä mennyt pari tuntia. Onneksi pakkaslumi on kevyttä, hyvin jaksaa masuvauvan kanssa kolata.
Muuten täällä tasaista ja rauhallista.. Välillä tuntuu että hitaasti aika kuluu, mutta tuossa juuri hokasin että kohta on raskaus jo puolivälissä!
Pitäisi alkaa vauvavakuutusta miettiä, koska sekin pitää jo maaliskuun alkupuolella hankkia -siis viimeistään!

Anni ja "Pullukka" 18+2 :wave: :wave: :wave: <br><br>

 

Anni77: Olipa hyviä lauseita psykologisi suusta. Ja juuri tuo, ettei tarvitse tehdä mitään mitä itse ei halua, sopii minulle hyvin. Siitä pidän varmasti kiinni tämän jälkeen. Ja se, että kun voi itse hyvin, niin vauvakin voi. Plus samaa sanoi neuvolatätinikin, että töitä ehdin tehdä vielä vuosikymmeniä ja nyt voin hyvällä omalla tunnolla nauttia tästä vapaa-ajastani. Hirveän paljon vaikutti tämän päiväiseen oloon nuo hyvät ultrauutiset. Olen jotenkin leijaillut koko päivän sen jälkeen ja hymyilyttää väkisinkin. Ehkä tosiaan nyt kääntyy uusi sivu tässä raskaudessa ja osaan alkaa nauttia tästä ajasta, hope. Kiitos Anni :hug: !

 

Anni77: Heh.. Niinpä taisin kadehtia. Hassulta tuntuu, että käytännössä noin seitsemän viikon päästä on jo rakenneultra täälläkin

Yllätti muuten miten paljon ne näkee jo näillä viikoilla ultrassa Kuuntelin silmät pyöreinä, kun luetteli milloin nenäluusta ja milloin selkärangasta asioita.. Äidille, kun kerroin tuosta niin hän oli ihan hämillään.. Sanoi vain, että kylläpä on tekniikka kehittynyt =) Itse siinä vaiheessa totesin vain mielessäni, jotta saa olla muuten hiton tyytyväinen, että tänä päivänä on se mahdollisuus, että vauvaa voi seurata odotusaikana ihan eri tavalla kuin meidän vanhempiemme aikaan...

Tänään rv 13 kasassa!!! :heart:

 

Samaa sanoi oma äitini että 70-luvulla ei ultrailtu. Sillon vaan odotettiin.
Mummoni 85v taas sanoi että ennen vaan lapsia vaan tuli ja oli ihan normaalia että joku joukosta kuolikin. Ja ettei niitä ehtinyt surra kun oli lehmät ja 7 mukulaa...
Hänellä tosiaan 8 lasta joista yksi kuoli alta vuoden iässä.
Silloin 40-luvulla oli varmaan lapsettomilla paljon vaikeampaa kun eihän sellaisesta mitään puhuttu, tuomittiin vaan...

Tämmönen kommentti tänään!

Hauskaa viikonloppua! :wave:

Anni

 

Ja taas ollaan pudottu tosi kauas.

Mulla oli viikko sitten neuvola lääkäri missä ottivat pissa näytteestä viljelmät ja multahan löytyi oireeton virtsis. Sain siihen sitten perjantaina viiden päivän penisilliini kuurin.Muuten olo on normaali. Täällä jo alan odotella noita liike tuntemuksia. toivottavasti tuntuisi jo pian.

Sirkku ja vesseli 15+6