KUKKUUUUUU!!! 
Täällä on muutama kysellytkin perään, kiitos välittämisestä
Paljon on tapahtunut viime kirjoituksesta..
Mieli on parantunut aikas paljon, vielä on valitus tekemättä naikkarista mutta sen saan varmasti tehtyä tässä lähipäivinä.. Kun ajattelen valituksen kirjotusta, ni alkaa pikkasen ahistaa, mut luulen et oon päässy siihen kohtaan, et kun sen saan kirjotettuu, ni sit tulee sellanen helpottunu olo.
Eli, mä en ookaan hullu, ja mun mieli toipuu Sitten kun tulee liikaa, ja etenkin jos se kestää kauan, niin sitten joskus vain liika on liikaa!! oon pitäny itseäni vahvana ja suht koht tervepäisenä naisena, niin aikamoisen mielen myllerryksen oon käyny läpi viimesen vuoden sisään...
Mutta, se mikä ei tapa, vahvistaa. Toi pitää oikeestiki näköjää paikkansa!!!
Ja rikolliseksi mun ei kannata alkaa, jos nuppi meinaa sekoo 3vko sairaalajakson aikana, ni mites jos oikeest joutus johki vankilaan?? huhhuh!!! Mä pysyn kilttinä ja kunnon kansalaisena
Typykkäkin voi hyvin Hän on aivan ihana ja häntä on ihana hoitaa :heart: Painohan ei meinannu ensin hänellä nousta, mutta nyt on sellasta tasaista pientä nousua, ollaan saavutettu jo 2kg!! Tarkalleen tän viikon ti, hän painoi 2230g, mutta punnitus oli heti ruoan jälkeen, eli realistinen paino on tällä hetkellä n. 2180g, mutta että reilust yli 2kg, ou jeee!!!
Tytön silmä meinaa rähmiä aika ajoin, mutta vielä ei neuvolassa olla käyty ottaa rähmä näytettä, että tarvisko silmätipat aloittaa uudelleen. Kun silmää huuhtelee usein, ni se on ainki tähän asti pysyny aisoissa.
Maitoa multa ei oikein tahdo tulla, ja tyttö onkin jo hieman oppinu pullollee, että kun törkkää tissin suuhun, nii hetken jaksaa imeä, mutta kun huomaa että sieltä ei oikein tavaraa tule, lopettaa imemisen ja ja alkaa kiukkuu.
Vaikka multa ei sitä maitoa sillee paljoa tule, niin en halua vielä luovuttaa, just tilasin rintapumppuuun uusia osia, et imua saa parannettua ku nyt käytössä oleva osa on hieman kulahtanu ja pumpun imuteho ei ole niin hyvä ku aiemmin on ollut.. lisäksi mulla on käytössä primperan ja still- tee, joiden pitäs nostaa maitoa..
Ja ku meinas tossa hieman ressiä olla, nii aloin polttaa sit tupakkaa uusiksi :ashamed: Oon kyllä pitäny huolen et on ollu väliä kun olen maitoa pumpannut... Ja nyt muutaman päivän oon saanu vähennettyä, ja enää ei oo tupakkaa, ni koitan olla purkalla taas hetken ja sit lopettaa neki, eli tosissaan nyt yritän kaikkeni et typykkä sais mun maitoa ja sitä kautta vastustuskykyä yms..
Me ollaan nyt kolmatta viikkoa kotona. Mies on ollu koko ajan kans kotona, ensin kelan erityishoitorahan voimin, ja nyt on isyysloma ja sit viel kesäloma tähän päälle. Ollaan vuorotellen valvottu öitä, ja tällee kumpikin saa nukkua.
Kaiken kaikkiaan tyttö joutui olemaan 20 päivää sairaalassa. Viime viikolla päästiin eroon nenämahaletkusta, tyttö jaksaa syödä itse tarvittavan määrän kasvaakseen ja vahvistuakseen. Vielä en ole pystynyt ja suostunut luopumaan tollasesta pulssi- ja saturaatio mittarista. Antoivat sairaalasta sellaisen meille mukaan tueksi ja turbvaksi kun lähdettiin kotilomille. On pitäny kirjata ylös jos on tullut mittarihälytyksiä, ja niitä on matkan varrella tullut muutamia... Kuulemma ihan täysiaikaisillekin vauvoille tulee hengityskatkoja, niitä ei vaan tiedä, koska vaava ei ole kiinni mittareissa... pitää kuitenkin alkaa pikkuhiljaa työstämään tuota henkistä puolta laitteesta luopumista, koska jossain kohti se on edessä..huoh...
Tyttö on muuten pitkä ja hoikkka, ihan kuin isänsä, ja hän on myös pelottavan paljon uutena vuotena menehtyneen anopin näköinen, kuin kopio hänestä!!! Itse hörhönä uskonkin että anoppi antoi sielunsa jotta meidän tyttö syntyisi ja saisi elämän...Nää on näitä mun hörhötyksiä...
Eilen käytiin keskustelemassa papin kanssa ristiäisistä ja sopimassa niistä. Nyt vielä pitää hankkia kastemekko, mistäköhän niitä saa ostettua...???? Nimet ja kummit ovat jo päätetty, ja toivon että meillä on sellainen nimi joka ei ihan heti tulis vastaan, etunimi tosin tällä hetkellä on muodissa mutta tämän nimen olen halunnut jo kauan, ennen kuin edes tulin raskaaksi...Ja sen sain
Tässä nämä meidän kuulumiset pääasiassa Ihanaa vauva-arkea :heart: Ja vaikka vissiin tänne jo kirjoitinkin, että eka ja vika lapsi, nii kun sairaalassa olessani jo noin sanoin, tuli itselle etiäistunne et vielä tulee muksu, ja se oli vielä tosi vahva se tunne. Tosin kun sitä on miettiny ni se o tunne on lähtenyt seilaamaan, mutta niin noille fiilareille aina käy... Kävinpä myös ennustajalla, ja sielläkin näky lapsi kortti Lisää hörhöilyä...
Ja mieli on jännä juttu, vaikka oon ollut ihan helvetin rikki ja hajalla, niin kävisin kaiken saman läpi uudelleen, jos se vaatisi että saan tyttöni pitää. Toi pikkunen on koko mun maailma, ja... noh, kyl te tiedätte mitä tarkoitan
Oon myös teidän kuulumisia lukenut Onnea vauvatuneille kovasti :heart:
Pikkupehon vauvalla oli mun mielestä loistopvä syntyä, ollan samikset vauvan kans
ELi olen nyt siis jo vanhentunut vuodella.
Tytylle vielä suuret sympatiat, tiedän, miltä tuntuu olla erossa vauvasta. Näin meidän tytön vasta seuraavana päivänä synnytyksestä, ja taisin koskettaa ensimmäisen kerran vata 2-3 pvän ikäisenä häntä. 6vrk hän oli vanha, kun sain hänet ensi kerran syliin. . .
Sitten vielä rintamaidosta... Te, joilla sitä tulee ihan älyttömiä määriä, niin oletteko miettineet maitonne luovuttamista...????
Kysyn tätä siksi, koska rintamaidosta on ollut sairaaloissa pulaa, ja meidänkin vauvamme on alkuun saanut luovutettua rintamaitoa...
Joopa. Tällaista tänne meidän elämään. Ehkäpä saan itseäni niskasta kiinni ja jaksan alkaa taas kirjottelee
TanZZZKu ja typykkä 1kk 1vko :heart:
Täällä on muutama kysellytkin perään, kiitos välittämisestä
Paljon on tapahtunut viime kirjoituksesta..
Mieli on parantunut aikas paljon, vielä on valitus tekemättä naikkarista mutta sen saan varmasti tehtyä tässä lähipäivinä.. Kun ajattelen valituksen kirjotusta, ni alkaa pikkasen ahistaa, mut luulen et oon päässy siihen kohtaan, et kun sen saan kirjotettuu, ni sit tulee sellanen helpottunu olo.
Eli, mä en ookaan hullu, ja mun mieli toipuu
Sitten kun tulee liikaa, ja etenkin jos se kestää kauan, niin sitten joskus vain liika on liikaa!! oon pitäny itseäni vahvana ja suht koht tervepäisenä naisena, niin aikamoisen mielen myllerryksen oon käyny läpi viimesen vuoden sisään...Mutta, se mikä ei tapa, vahvistaa. Toi pitää oikeestiki näköjää paikkansa!!!
Ja rikolliseksi mun ei kannata alkaa, jos nuppi meinaa sekoo 3vko sairaalajakson aikana, ni mites jos oikeest joutus johki vankilaan?? huhhuh!!! Mä pysyn kilttinä ja kunnon kansalaisena
Typykkäkin voi hyvin
Hän on aivan ihana ja häntä on ihana hoitaa :heart: Painohan ei meinannu ensin hänellä nousta, mutta nyt on sellasta tasaista pientä nousua, ollaan saavutettu jo 2kg!! Tarkalleen tän viikon ti, hän painoi 2230g, mutta punnitus oli heti ruoan jälkeen, eli realistinen paino on tällä hetkellä n. 2180g, mutta että reilust yli 2kg, ou jeee!!!Tytön silmä meinaa rähmiä aika ajoin, mutta vielä ei neuvolassa olla käyty ottaa rähmä näytettä, että tarvisko silmätipat aloittaa uudelleen. Kun silmää huuhtelee usein, ni se on ainki tähän asti pysyny aisoissa.
Maitoa multa ei oikein tahdo tulla, ja tyttö onkin jo hieman oppinu pullollee, että kun törkkää tissin suuhun, nii hetken jaksaa imeä, mutta kun huomaa että sieltä ei oikein tavaraa tule, lopettaa imemisen ja ja alkaa kiukkuu.
Vaikka multa ei sitä maitoa sillee paljoa tule, niin en halua vielä luovuttaa, just tilasin rintapumppuuun uusia osia, et imua saa parannettua ku nyt käytössä oleva osa on hieman kulahtanu ja pumpun imuteho ei ole niin hyvä ku aiemmin on ollut.. lisäksi mulla on käytössä primperan ja still- tee, joiden pitäs nostaa maitoa..
Ja ku meinas tossa hieman ressiä olla, nii aloin polttaa sit tupakkaa uusiksi :ashamed: Oon kyllä pitäny huolen et on ollu väliä kun olen maitoa pumpannut... Ja nyt muutaman päivän oon saanu vähennettyä, ja enää ei oo tupakkaa, ni koitan olla purkalla taas hetken ja sit lopettaa neki, eli tosissaan nyt yritän kaikkeni et typykkä sais mun maitoa ja sitä kautta vastustuskykyä yms..
Me ollaan nyt kolmatta viikkoa kotona. Mies on ollu koko ajan kans kotona, ensin kelan erityishoitorahan voimin, ja nyt on isyysloma ja sit viel kesäloma tähän päälle. Ollaan vuorotellen valvottu öitä, ja tällee kumpikin saa nukkua.
Kaiken kaikkiaan tyttö joutui olemaan 20 päivää sairaalassa. Viime viikolla päästiin eroon nenämahaletkusta, tyttö jaksaa syödä itse tarvittavan määrän kasvaakseen ja vahvistuakseen. Vielä en ole pystynyt ja suostunut luopumaan tollasesta pulssi- ja saturaatio mittarista. Antoivat sairaalasta sellaisen meille mukaan tueksi ja turbvaksi kun lähdettiin kotilomille. On pitäny kirjata ylös jos on tullut mittarihälytyksiä, ja niitä on matkan varrella tullut muutamia... Kuulemma ihan täysiaikaisillekin vauvoille tulee hengityskatkoja, niitä ei vaan tiedä, koska vaava ei ole kiinni mittareissa... pitää kuitenkin alkaa pikkuhiljaa työstämään tuota henkistä puolta laitteesta luopumista, koska jossain kohti se on edessä..huoh...
Tyttö on muuten pitkä ja hoikkka, ihan kuin isänsä, ja hän on myös pelottavan paljon uutena vuotena menehtyneen anopin näköinen, kuin kopio hänestä!!! Itse hörhönä uskonkin että anoppi antoi sielunsa jotta meidän tyttö syntyisi ja saisi elämän...Nää on näitä mun hörhötyksiä...
Eilen käytiin keskustelemassa papin kanssa ristiäisistä ja sopimassa niistä. Nyt vielä pitää hankkia kastemekko, mistäköhän niitä saa ostettua...???? Nimet ja kummit ovat jo päätetty, ja toivon että meillä on sellainen nimi joka ei ihan heti tulis vastaan, etunimi tosin tällä hetkellä on muodissa mutta tämän nimen olen halunnut jo kauan, ennen kuin edes tulin raskaaksi...Ja sen sain
Tässä nämä meidän kuulumiset pääasiassa
Ihanaa vauva-arkea :heart: Ja vaikka vissiin tänne jo kirjoitinkin, että eka ja vika lapsi, nii kun sairaalassa olessani jo noin sanoin, tuli itselle etiäistunne et vielä tulee muksu, ja se oli vielä tosi vahva se tunne. Tosin kun sitä on miettiny ni se o tunne on lähtenyt seilaamaan, mutta niin noille fiilareille aina käy... Kävinpä myös ennustajalla, ja sielläkin näky lapsi kortti Lisää hörhöilyä...Ja mieli on jännä juttu, vaikka oon ollut ihan helvetin rikki ja hajalla, niin kävisin kaiken saman läpi uudelleen, jos se vaatisi että saan tyttöni pitää. Toi pikkunen on koko mun maailma, ja... noh, kyl te tiedätte mitä tarkoitan
Oon myös teidän kuulumisia lukenut
Onnea vauvatuneille kovasti :heart: Pikkupehon vauvalla oli mun mielestä loistopvä syntyä, ollan samikset vauvan kans
ELi olen nyt siis jo vanhentunut vuodella.
Tytylle vielä suuret sympatiat, tiedän, miltä tuntuu olla erossa vauvasta. Näin meidän tytön vasta seuraavana päivänä synnytyksestä, ja taisin koskettaa ensimmäisen kerran vata 2-3 pvän ikäisenä häntä. 6vrk hän oli vanha, kun sain hänet ensi kerran syliin. . .
Sitten vielä rintamaidosta... Te, joilla sitä tulee ihan älyttömiä määriä, niin oletteko miettineet maitonne luovuttamista...????
Kysyn tätä siksi, koska rintamaidosta on ollut sairaaloissa pulaa, ja meidänkin vauvamme on alkuun saanut luovutettua rintamaitoa...
Joopa. Tällaista tänne meidän elämään. Ehkäpä saan itseäni niskasta kiinni ja jaksan alkaa taas kirjottelee
TanZZZKu ja typykkä 1kk 1vko :heart: