Heippa!
Noista oloista ja oireista: mulla ne ainakin on tässä eka viikkoina tulleet ja menneet. Aluksi panikoin ihan hirveästi vähäisiä oireitani, mutta kun olen paljon kirjoitellut täällä ja muutenkin lueskellut kaikenlaista, niin näyttää siltä että niin ne tässä vaiheessa yleensä tekeekin, ja muutenkin myös vähäoireisia raskaanaolijoita on tosi paljon. Myös mulla oli alussa mahassa paineentunnetta ja oikeastaan ihan helvetilliset menkkakivut, mutta sitten mahatuntemukset katosi ja nyt on oikeastaan mahassa ajoittain vain repäisyjä tai jotain pienempää jomottelua. Rinnat on ollut koko ajan vähän arat ja vasta nyt viime päivinä niitä on mun mielestä aristanut / turvottanut vähän enemmän. Pahoinvointia ei ollut alussa lainkaan, enkä vieläkään joudu pyttyä halailemaan mutta tällä viikolla on hiipinyt sellainen 24/7 pikkukrapula - fiilis
pieniä ällötysoloja voi tulla mitä ihmeellisimpiin aikoihin, esim keskellä viime yötä
Isoin oire on ehdottomasti väsymys - siis en jaksaisi muuta kuin makailla sohvalla ja nukun lähes joka päivä päikkäreitä jne. Töissä sinnitteleminen on varsinaista tuskaa, nytkin just mietin että pakko varmaan lähteä viimeistään kolmelta kotiin nukkumaan ja paikkailla suoritusta sit joskus, kun taas piristyy. Lämmöt mulla on kyllä pysytelleet koko ajan 37:ssä tai yli, eilen taisi iltapäivällä olla 37,2.
Ja nuo epäterveellisen ruuan himot!!! Tai no, ei onneksi aina epäterveellisen, vaan ylipäätään SUOLAISEN. Siis iso, hyvä salaatti menee ihan yhtä lailla, tai sitten voi tehdä pakkomielteisesti mieli jotain ihan "tavallista" kuten kananmunavoileipää tms.... ja parina viikonloppuna on ollut pakko päästä syömään Amarilloon
Eilen illalla oli vähän sellainen "pakko-saada-pizzaa" - meininki, mutta pääsin siitä sitten yli, onneksi. Tää on vähän outoa, olen yleensä enemmän makean ystävä mutta nyt on kyllä suolaisen mieliteko ollut kova. Tämä alkoi itse asiassa jo ennen plussausta. Ihme kyllä mulle ei ole silti tullut painoa yhtään, ruoka on kuitenkin selvästi maistunut enemmän kuin normaalisti, ja olinkin ihan varma että ehtisin ennen ekaa ultraa & neuvolaa kerryttää pari kiloa ihan vaan syömällä
Liikkua oon kyllä kovasti yrittänyt, mutta esim. eilen väsy oli niin tainnuttavaa, ettei olisi tullut kyseeseenkään lähteä mihinkään salille tai lenkille. No, tänään uusi yritys.
Onko sulla
tupasvilla nuo testiviivat kuitenkin vahvistuneet, tai pääsisitkö veritestiin? Sillähän sitä sitten saa mieltään rauhoitettua. Mutta ei mullakaan ainakaan ihan aluksi (eikä oikein vieläkään) ollut "raskaanaoleva olo". Eli ihan epäuskoiselta tämä homma tuntuu yhä
Ajattelin, että ehkä ensi maanantaisen varhaisultran jälkeen uskallan ekaa kertaa ajatella olevani raskaana, jos siellä jotain elämää löytyy.
Kertomisesta; me ei olla kerrottu yhtään kenellekään, paitsi vähän pakon sanelemana yhdelle mun ystävälle joka oli ihan samaan aikaan IVF-hoidossa. Hänen kanssaan kuitenkin puhuttiin hoidoista tosi paljon ja lähes päivittäin, niin olisi ollut aika outoa jättää tulos kertomatta. Mutta siis muuten on tarkoitus pitää asia salassa 12-viikolle asti, jos sinne saakka päästään. Mun äidille voidaan kertoa varhaisultran jälkeen, jos kaikki on hyvin. Varasin siis ekan neuvolan rohkeasti vaikken oo vielä ollut ultrassa. Ajattelin niin, että jos ultrassa tulee ikäviä uutisia, niin samassa puhelussa kun perun neuvola-aikaa saan ehkä sitten vähän keventää mieltäni neuvolan tädille
Mäkin tosiaan haluan vielä pysyä pois listalta, katsotaan sitten jos ens maanantain jälkeen tuntuisi vähän varmemmalta jo
Mukavaa torstaita kaikille!!
Scarleth 7+0 POKSIS!