Lapsettomuushoidoista plussaan 2012-2013

TanZZZku tulee sun ahdistuksesta niin mieleen omat pitkäveteiset viikot osastolla, kun meidän tuplia yritettiin saada maailmaan. Siellä on liikaa aikaa ajatella ja murehtia ties mitä. Pelätä kuolemaakin, niin mäkin pelkäsin. Siinä vaiheessa kun vauva on sylissäsi (nimenomaan "kun", se on kuitenkin todennäköisempää niin), niin unohdat ajatukset siitä, että olisi pitänyt jättää hoidot väliin. Ja jos te kaikki ryhdytte synnyttämään samaan aikaan, niin osa pistetään ambulansseilla toisiin sairaaloihin...

Ambrosialla on ihanan valoisa ja rohkea asenne elämään, toivon teille kaikkea hyvää ja pikaista raskautumista. Tuntuu hyvältä, että tyttärestänne jäi kauniita muistoja.

/.) vatsaa alkaa kasvamaan "oikeasti" pikku hiljaa ja liikkeitäkin on tuntunut jo pari päivää. Kivoja nämä katkonaiset työviikot. Energiaa riittää muuhunkin kuin työntekoon.
Tigridia 15+3
 
Ambrosia :hug: ihana asenne ja hirmuisesti tsemppiä tulevaan!!

TamnZZZKu voi kurjuus sua :( Mä kyllä ymmärrän ahdistuksen määrän. Ihan varmasti mietit siellä vaikka ja mitä. En voi toivoa kuin paljon voimia ja sitkeyttä pikkutypylle!

Sannuliinu. Mä kävin tässä uudelleen neuvolassa. Sf mitta tarkastettiin ja nyt mittaustulos oli lähes 4cm isompi ku sillo pari pv aiemmin (sama mittaaja). Sano,et ekassa mittauksessa tyyppi oli banaanina sivuttain, nyt viistossa ja jos olis ollu ihan pystyssä niin mitta olis viel vähä isompi. Eli asento näköjään tekee ihan hemmetisti! Ja tärkeintä on se,että mitta menee silleen loogisesti, meni se ylä tai alakäyrillä tai jossain muualla. sit isot harppaukset on tutkittava. Ja viel toho lapsiveteen.. Joskus tota googlailin ja osalla sitä vettä on paljo vaikka lapsella ei oo yhtään mitään vikaa/hätää. Uskoisin et lekuri olis siitä sanonu jos sillo ultrassa sitä olis ollu oikeesti poikkeavan paljo.

Omaa napaa sattuu :/ Yks kaks alko ihme jomottelut, vähän menkkamaiset kivut. Kasvukipuja lienee koska levossa ei satu.

Tsemppiä kaikille, en varmaa osannu ja muistanu kaikkee kommentoida..
 
Kiitos jälleen teille...
Gabriela, haluatko kuulla jotain pelottavaa??? Mä olen päässyt puhumaan täällä pelkopolin kätilön kanssa ja sairaalapastorin kanssa. Se kätilön kanssa juttelu auttoi hetken, n. Muutaman tunnin, ja taas masentavat ja pelottavat ajatukset valtaavat mielen. En vaan voi sille mitään :( en tiedä mitä tekisin itselleni... Huoh.

Ja sitten täällä on puhuttu runsaasta lapsiveden määrästä... Mulla oli paljon vettä ennen ku kalvot puhkes.. sf-mitta oli eka snadisti alle keskikäyrän, sen jälkeen kaksi otettua mittaaolivst keskikäyrän yläpuolella, tosin vain hieman mutta kuitenkin.
Mutta heräsi kysymys että mistä viallisuudesta se voi kertoa???? Valaiskaa vähän... Mulla on r ultrassa sanoivat että kaikki rakenteet ok mi tutkivat, eikä brunokaan sanonu 4 d mitist...
Mitäs siis..???
 
Ihania uutisia Tammityttö. Mullahan lääkäri epäili pepun tai pään olevan ihan ylhäällä. Itse oletan potkuista sen olleen pään:).

TanZZZku elä turhaan lapsiveden paljoudesta huolehdi. Mulla siis sf-mitta huitelee yläkäyrän yläpuolella ja Eka mittakin oli lähellä yläkäyrää,eikä neuvolassa silti oltu huolissaan. Itse tässä kehittelen kaikki pikkusta mörköä ajatuksiin lähinnä seulahälyn takia. Runsas lapsivesi voi tarkoittaa ei yhtään mitään,tai sitten raskausdiabetestä, tai vauvalla saattaisi olla jokin nielemis-, virtsaus- tai suolisto ongelma tai sitten joissain tapauksissa voi antaa viitteitä myös downiin. Kuitenkin jos ultrissa ei näy mitään poikkeavaa,niin suurella osalla syy lapsiveden paljouteen jää arvoitukseksi.

Koitahan TanZZZku ajatella asioita positiivisesti. Kyllä kaikki menee hyvin sulla ja vauvalla. Mun kaveri synnytti muutama vuos sitten tv 32 jotain ja mitään ei ole lapsella ilmennyt ja sairaalastakin pääs silloin Suht nopeeta,joten hyvillä viikoilla jo olet.
 
No, jos on ollu paljo vettä ni eipä oo enää...
En ala tota miettii sen kummemmin.
Sannuliinu, mulla vaan on sellanen kutina et toi beibi selviää paremmin, et sil ei oo hätää, mulla on huoli itestäni. Pelkään itteni puolesta enempi.
´
Varmaan tänki takii oon iha perseestä ku näi sanon mut ihan sama.
Huoh.
 
Taidan pitää muutaman päivän hiljais eloa täältä. Oon niin negatiivinen ja ei tää fiilis tästä muutu.
Ehkkä parempi hetken pysyy pois... Mun ajatukset menee vaan hurjemmaksi.
Tällä hetkellä en haluis koko vauvaa :( Se ku oon nii kovasti halunnu omaa muksuu, ni ku sain klupauksen siitä ja olliisin sen saamassa, ni sen takia olen tässä jamassa. Toi pikkunen on kuitenki täysin syytön, ei se ole pyytäny päästä tänne, ja mutsin nuppi sekoo.
Mä koitan jotenki järjestellä päätäni... Palaan kun koen olevani paremmassa hapessa.
 
TanZZZKu. Eiköhän se ole ihan normaalia että ajatukset menee tuollaistakin rataa. Vaikka kuulostaa kliseelle, niin nyt olis tärkeintä että saisit jotain muuta puuhaa sinne ettei ajatukset kierrä kehää. Ihan sama mitä, vaikka sukan kutominen.
Kun itse tässä raskaudessa olin alusta saakka epäilevä, sikiö oli vähän viikkoja pienempi, jotenkin jäi sellanen olo ettei tää pääty hyvin. sit ku kaupan päälle kärähdin seulasta se oli ihan piste iin päälle. Mä eksyin netin syövereihin, hain ikäänku "varmistusta" niille ajatuksille että vauvassa on jotain vikaa. Aina ku oli uus ultra mä olin hetken huojentunut ja heti seuraavana päivänä keksin uuden syyn olla huolissani, ja taas istuin netin ääreen. Mä itkin, en nukkunu öitä, sydän oli pakahtua, äksysin läheisille, hyvä etten ranteita viillellyt. en osannut iloita yhdestäkään sikiön liikkeestä tai mistään. Sitten mä juttelin yhden psykan kanssa ja se hakkasi päähän sitä, et miks mä ajattelen et kaikki on huonosti. Miks mä en näe Sitä et kaikki voi olla yhtä lailla hyvin. Jäin kelaamaan kaikkia sanoja. Mä nakkasin netin nurkkaan, olin pitkään poissa. En kirjoitellu tännekään. Istuin ja neuloin, menin esikon kanssa sinne ja tänne. Pikkuhiljaa oma pää alkoi selkiintyä.
Et vaikka se on vaikeaa ja lähes mahdotonta, niin jotain pitää keksiä että pääset ajatteleemaan muuta. Suunnittele vaikka huoneen sisustusta, vauvan peittoa, mitä tahansa. Etsi netistä vaikka kivoja imetysliivejä. Tärkeintä olis että sun oma pää olis kunnossa. Pyydä unilääkettä et saar nukuttua. Lääkkeitä on ylipäätään, on pienempi paha käyttää jotain ku vetää itsensä henkiSesti liian rikki. Ja sekin pitää muistaa, että on sallittua olla rikki. On sAllittua masentua, itkeä ja ahdistua. Älä yritä kieltää niitä tunteita mut koeta keksiä keino tunnistaa ne tunteet kun ne tulee ja tehdä sotasuunnitelma niitä kohtaan.
Nää on tyhmiä ja typeriä sanoja ja neuvoja mut muista että vauva on anyway tulossa maailmaan. Vaikkei tänään niin ehkä jo ens viikolla tai kahden päästä. Sun on sillon oltava kunnossa auttamaan teidän kaikkien arkea eteenpäin täällä maanpinnalla. Näin mun on täytyny yrittää ajatella vaikka tosi pohjalla kävinkin. Mulla on takana vauvan menetys raskausaikana (suht isoilla viikoilla) enkä koskaa uskonu että pääsisin tänne saakka. Nekin kokemukset teki pohjaa slle että mun on ollu vaikea nauttia ja iloita tästä raskaudesta. Ja välillä noiden alkuaikojen synkimpien huolien keskellä musta tuntui et parempi ku tää kaikki loppuskin ku kerta on nii pirun vaikeaa. Et sitä kautta voin kyllä aistia mitä käyt läpi.
Halaus ja voimia edelleen.
 
  • Tykkää
Reactions: Jeanna ja TanZZZku
TanZZZku sulla ei ole todellakaan mennyt raskaus ihan helpoimmasta päästä. Ymmärrän hieman tunteitasi. Itselläni kun tämä raskaus alkoi oli takana hoidoista kaksi keskenmenoa. Olin hajota epätietoisuuteen ja huoleen. Toivoin välillä, että tämäkin raskaus olisi keskeytynyt ettei olisi tarvinnut olla koko ajan peloissaan ja paniikissa. Välillä vieläkin ajattelen ettei tämä raskaus voi päättyä onnellisesti. Kovasti tsemppiä makoiluun ja minun puolestani kirjoittelet tänne niin paljon kun haluat.
 
Huh, mikä peli! Onkos täällä muita lätkänkannattajia? ;)

Tanzzkulle piti tulla sanomaan, että tottakai saat täällä purkaa tuntojasi! Kyllä me kuunnellaan! Ja jos tosiaan tuntuu että on parempi olla pois hetken aikaa, niin tuut sitten kun siltä taas tuntuu! Mä olisin kyllä kanssa sun olossasi/tilanteessasi ihan samoissa fiiliksissa! Ja toisaaltaan tiedän noi sun aatokset, muistan esikon odotusaikana, että mietin monesti ettei tää voi mennä hyvin, kuitenkin jotain pahaa tapahtuu jne. No nyt tuo esikko menee syksyllä kouluun ja on ihan "normaali" poikanen :)

Gabriela kyseli mun sokereista... Mä mittailin eka kuus päivää (meni neljä kertaa yli arvojen) sitten seuraavat kuus päivää (meni kaks kertaa yli) ja maanantaina soittelin neuvolaan ja kerroin tilanteen, olivat laittaneet lähetteen äippäpolille ja sainkin sinne kutsun jo torstaina (siis kirje tuli sillon) ja aika on 14.5! Eli ennen kuin on rakenneultrassakaan käyty... Alkoi jännittämään, että onkohan kaikki nyt kuitenkaan hyvin... No, se selviää sitten. On mulla tuo doppleri ja sillä oon iltaisin kuunnellu sydänääniä, ja hyvinhän ne kuuluu, mutta silti tää tuntuu käsittämättömältä, voiko meille oikeesti tulla vauva! Mullahan oli tuon kakkosen kohdalla raskausdiabetes ja ei ne kyllä multa enää synnärillä mitannu mitään arvoja! Vauvalta mitattiin n tunnin ikäisenä ja hänhän joutui sitten olemaankin siellä tarkkailussa peaamusta suiltaan, ensin sokeritipassa ja sitten tarkkailussa. Viimeksi en mittaillu mitään sokereita, sen jälkeen, kun mulle n rv 29 tungettiin käteen ne insuliinit, niillä menin sitten "loppuun saakka".. Saapa nähdä miten nyt menee...

Maha on alkanu kasvamaan ja on mun mielestä jo iso, mutta silti haluisin siitä sellatteen vauvamahan nköisen, enkä tällasta "lihonu jonkun verran" mahaa... No, eiköhän maha ala kohta näkymään...

Muuta ei nyt oo mielessä, oon ollu tän koko viikon flunssassa, ja tuntuu ettei loppua näy... Joten ei nää ajatuksetkaan oikein järkeviä ole, parempi lopettaa tältä kertaa :)

tiggeri ja mur 18+4
 
TanZZZkulle lähettelen lämpimiä ajatuksia. Hankala tilanne, toivon että saat ajatukset muualle ja murehtimisen vähemmälle. Täälläkin toki luetaan ja kuunnellaan, jos purkamisen tarvetta on :hug:

Tsemppiä muillekin jotka sitä tarvitsevat. En kykene ja jaksa taaskaan isommin eritellä... : / Maailma pyörii nyt niin oman navan ympärillä.

38 viikkoa on jo poksahtanut täyteen ja olo on sen mukainen. Raskausmyrkytys, tai siis tarkemmin verenpaine ja proteiinit pissassa, on pysynyt totaalisella levolla juuri ja juuri sellaisella tasolla, ettei ole tarvinnut lähteä osastolle makaamaan tarkkailuun. Toisaalta hienoa, sillä en kestäisi olla niin kaukana kotoa erossa esikoisesta ja miehestä pahimmillaan muutamaakin viikkoa. Toisaalta sitten olen välillä lähes paniikissa, kun mietin miten kaukana apu on, jos sille tulee akuutti tarve.

Täällä vielä kaikki muistavat kertoa mulle miten eräs paikkakuntalainen nainen kuoli raskausmyrkytykseen viime kesänä. En tajua miksi ihmisten pitää muistuttaa siitäkin joka välissä, v*tu! Ihme tyyli lohduttaa :LOL:

Vauva (ja maha) alkaa olla jo niin iso, että liikkeet sattuu välillä melkoisesti. Öisin tulee monesti herättyä, kun yöjumppa alkaa :D

Kipeitä supistuksiakin on ollut silloin tällöin, mutta ei mitään säännöllistä, joten tuskin lähtö ihan heti tulee.

Jeanna-sohvaperuna, 38+risat
 
Käyn täällä päivittäin TanZZZkun kuulumisia kurkkimassa. Toivon kaikkea hyvää sinulle, toivottavasti olosi helpottaa edes vähän ja kaikki menee hienosti loppuun asti. :hug:

Jeannalle myös voimia! Onko raskausmyrkytykseen olemassa mitään syytä vai tuleeko se vain joillekin?

Omaan napaan ei uutta, maha kasvaa ja vauva painaa keuhkoja mutta eiköhän muuten kaikki ole ihan hyvin. Viikkojen kulumista odotan vaan ja vähän pelkään synnytystä. Paino ei ole noussut viime aikoina, joten toivottavasti neuvolassa ollaan tyytyväisiä. Yhteensä tullut noin 11 kg.

Vienda 29+4
 
Huomenta naiset!

TanZZZku :lle piti tulla toivottelemaan lisää tsemppiä.Vaikka en voi täysin ymmärtääkään mitä kaikkia ajatuksia siellä käyt läpi niin voin kuvitella että ajatukset ajautuvat helposti tiettyyn "luuppiin" josta on vaikea päästä irti.Itsessäni olen huomannut myös samaa että tahdon paremminkin aina ajatella että mitä jos kaikki menee pieleen, mitä jos se ja se ei onnistukaan.Hyvä että siellä on kuitenkin joku jolle voit puhua mielenpäällä olevista asioista ja niinkuin joku sanoikin ehkä on parempi että yrität suunnata ajatuksia ihan jonnekin muualle edes hetkellisesti, jos mahdollista.Mielelläni minäkin luen kuulumisiasi ja tsemppaa näin virtuaalisesti:hug:Kuitenkin uskon että teidät palkitaan kaikkien koettelemusten jälkeen sillä maailman parhaalla lahjalla.Pakkohan se vaan on uskoa niin:)

Peloista oli täällä muutenkin puhetta, itsekin edelleen silloin tällöin pelkään että jotain menee vielä pieleen.Kun kaikki sujunut tähän mennessä kohtuu hyvin niin eihän se voi olla mahdollista että kaikki sujuu yhtä hyvin loppuuna asti....Kummallinen tämä ihmismieli välillä.Vaikka liikkeet tuntuu päivittäin erittäin vahvoina niin heti kun on pidempi tauko, alan kuulostelemaan ja tökkimään mahaa että ollaanko siellä vielä elossa...ihan kahjoa...:stick:

Kiva nähdä Ambrosia että siellä kevät on vaikuttanut positiivisesti ja muutenkin että lääkäritkin ovat positiivisella mielellä hoitojen nopeaan onnistumiseen.Kaikkea hyvää ja tsemppiä.Toivon myös todella näkeväni sinut taas pian tällä palstalla plussanneena:)

Sebu
ihanaa kuulla että kaikki on loppujen lopuksi hyvin!

Jeanna noloista havainnoista puheenollen, itse huomasin saaneeni peräpukamat:headwall: Vaikka eivät ole kipeät niin silti kyllä vaivaa jonkin verran.Ihmettelen vaan mistä ne voi tulla kun olen kuitenkin liikkunut, juonut ja ummetustakaan ei ole ollut(kopkop) vähään aikaan...huoh.No lohdullista että ilmeisesti on todennäköistä että ne häviää itelleen synnytyksen jälkeen...onko kellään uudellensynnyttäjällä kokemusta??Ja kuinka pahaks ne voi äityä?

(.) Viimeistä työviikkoa viedään ja hyvä niin.Kyllä tässä olot alkaa jo vaatimaan vähän rennompaa menoa.Supistelee heti kun kävelee vähänkään pitempää matkaa tai istuu pitempään.Alaselkää on jomotellut nyt useampana päivänä ja sängystä ja sohvalta ylös pääseminen alkaa olla oma taiteenlajinsa:D On päiviä että olen ihan ylivirkeä ja sit päiviä että voisi vaan maata koko päivän.Vauva tuntuu mylkyävän yhä alempana ja edelleen jaksan maata pitkiä aikoja ja vaan huvittuneena ihmetellä sitä menoa:)vaikka kipeetä välillä tekeekin.

Hankinnat alkaa olla kasassa, vaatteet edelleen pesemättä mutta onhan tässä vielä aikaa:)Pinnis pitäisi koota tällä viikolla että voisi alkaa kissojen totuttamisohjelman;)Suunnitelmaa ei kylläkään ole mutta täytyy nyt katsoa kuinka kiinostuneita ne edes siitä ovat.Vaunut on ainakin toistaiseksi jätetty rauhaan, ne on olleet viikonlopusta asti kasassa ja ainoastaan vähän on haisteltu mutta siihen se onneksi on jäänyt:)

Täytyypi tästä lähteä neuvolaan.

Lämmintä kevätviikkoa kaikille!

Inkkunen 34+1
 
Pikaviesti vain:

Kyllä te olette ihania, kannustavia naisia!!!! :heart:
Jännitän täällä kovasti TanZZZkun oloa minäkin, vaikka en osaa kannustaa niin nätisti kuin monet teistä osaavat.

Meillä POKSUU täällä, tänään täynnä 24 viikkoa! Eli tarkoittaako se nyt sitten, että on 6kk täynnä, ja alkaa 7. kuukausi?? Kauheen noloa, kun kaikki aina kysyy että monennellako kuulla olen, enkä oikein tiedä :confused:

Aurinkoa jokaiselle teille!!

t. Gabriela ja bebetje 24+0 POKS :)

PS. Tiggeri: Kyllä vaan lätkää jännätään täälläkin. Käyn katsomassa jokaisen Suomen matsin sporttibaarissa (vaikka voisinkin katsoa myös youtubesta, jossa näytetään kaikki matsin ilmaiseksi niissä maissa, joitten oma joukkue ei kisoissa ole). Lauantaina meitä oli lähes koko baarillinen slovakkeja ja suomalaisia vain paras kaverini ja minä ja bebetjeni :) Oli aika päheetä voittaa siinä seurassa.. ;) Suomen lippumme liehuivat iloisesti!!
 
Pikaisesti vaan vastaan Inkkuselle, että niitä peräpukamia voi tulla jo ihan sen takia että vauva painaa alakertaa kasvaessaan. Pitkään pöntöllä istuminen (ja esim. syvään kyykkiminen) pahentaa tilannetta, joten ummetus itsessään ei noita yleensä aiheuta vaan se, että pinnistelee siinä tietyssä asennossa.

Samasta syystä voi muuten tulla myös suonikohjuja häpyhuuliin :stick: Ja synnytyksen yhteydessä pukamia voi myös ilmestyä lisää. Itse olen säästynyt toistaiseksi yhdellä, joka ei ainakaan vielä ole kipuillut.



Käyn täällä kyllä melkein päivittäin lueskelemassa kuulumisianne, muttei vaan aika riitä kommentointiin. Tsemppiä kaikille! :heart:
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä te osaatte ihanasti kaikki tsempata, ja tsempeistä näkyy teidän persoona, valtava kiitos kaikille teille tuesta ja myötäelämisestä :) <3

Meidän keskostyttäremme syntyi kiireellisellä siis päivystys sektiolla tänään klo 14.08, ja painoa pikkuisella oli 1695g, pituutta en vielä tiedä, isi varmaan kertoo ku pitäs kohta tulla kattomasta pientä. Sektioon jouduttiin ku mulle tuli infektio, olen 38 asteen kuumeessa siis ja vauvan sykkeet huiwteli todella korkeella, ei olis keståny normi alatiesynnytystä. Tässä sitä nyt ollaan.
Kyl mua silti vielä pelottaa, pitäkää peukkuja vielä että töihin tästä.
 
TanZZZku oolalaaa, voi ONNEA ONNEA tyttärestä!!! :heart:
Hyviä toipumisia tietysti toivotan teille molemmille, pikkuhiljaa, ja peukkuja pidän ja varpaita pystyssä, mutta hei, te olette elossa ja olette parhaissa käsissä ammattilaisten ympäröimänä siellä, kyllä kaikki järjestyy!
Voi ihanaa, mun tulee itku! Haleja Gabrielalta
 
  • Tykkää
Reactions: TanZZZku
Hirmuisesti TanZZZkulle onnea pikkuisesta. Ihana kuulla,että kumpikin voitte olosuhteisiin nähden hyvin,vaikka oletkin kuumeessa,mutta eiköhän lääkkeet tehoa siihenkin nopsaa,niin pääset hoitamaan pikkusta.

Täällä on tänään taas supistellut aika useasti,mutta ei onneksi kovin kivuliaasti. Tytteli asustelee muutenkin koko ajan perätilassa tai poikittain.

Sannuliinu ja tytteli rv28+4
 
  • Tykkää
Reactions: TanZZZku
Onnea teidän koko perheellenne <3 Oi, kun ihanaa! Ja hyvän painon on neiti "saanut" kasvatettua! Voimia ja tsemppiä teille tuleviin päiviin ja viikkoihin! Mun on pakko tähän laittaa seuraava runo Hannele Huovin kirjoittamana
"Kun on oikein pieni
voi lentää linnun untuvalla,
nukkua orvokinlehden alla,
kun on oikein pieni.
Kun on oikein pieni,
voi keinua heinässä heiluvassa,
levätä kukassa tuoksuvassa,
kun on oikein pieni.
Kun on oikein pieni,
voi istua lumihiutaleille,
ja liitää maailman tuulien teille,
kun on oikein pieni."
Toivottavasti et loukkaantunut, kun ei "tunneta" kuin tätä kautta :)

tiggeri ja muru 18+6
 
  • Tykkää
Reactions: TanZZZku
Voi Tanzzzku, onnea tuoreelle äidille :heart: Ihana kuulla että olette molemmat kunnossa ja tästä sitten päivä kerrallaan eteenpäin :) Hyviä vointeja teille molemmille, toivottavasti sun tulehdus saadaan pian kuriin. Ihan uskomatonta.. sulla on vauva :heart: Hän on kyllä ihanan sitkeä sissi ollut alusta asti! Voimia sinne :hug:
 
  • Tykkää
Reactions: TanZZZku
Mitäh, täh, kääk! Täällähän on saatu jo äitejä ja vauvoja aikaan!! tuhannesti onnea TanZZZKu ja koko perhe!! Eikös jo tämä ole todiste että sä olet tarkoitettu äidiksi ja te perheeksi, sen verran sitkee sissi sulla ollu matkassa! heikompi olis hyytynyt alkuunsa :) Ja ihan hyvän kokoinen neitokainen teillä siellä! Nyt vaan paljon voimia ja onnea matkaan edelleen! Tyrkytän vielä kantoliinaa sinne teille, ellei teillä jo oo! Keskoset hyötyy hurjasti lähellä olosta ja liinassa se hoituu itsestään <3

Sannuliinu. Täälläki muksu on vain banaanina poikittain tai ilmeisesti perätilassa.. Hassua, esikoinen oli jo tosi aikaisin raivotarjonnassa :)

Peräpukamat tuli esikoisesta eikä ne minnekää ole kadonneet :(
 
  • Tykkää
Reactions: TanZZZku

Yhteistyössä