Lapsettomuushoidoista keväällä -13 plussanneet

Seline: Voiko vakuutuksen siis ottaa jo ennen kuin saa sen raskaustodistuksen, jolla voi hakea äitiyspakkaustakin? Saas nähdä kuinka munkaan vakuutuksen kans käydään, kun mullakin on ne myoomat...

Meille avoimuus on nyt luonnollista tuon sijaislapsen ottamisen jälkeen. Enpä usko, että kovinkaan moni lapseton pariskunta, jolla olis vähänkin mahdollista saada biolapsi, ottais pikkuisen sijaislapsen... Silloin tavallaan tultiin kaapista ulos, joten tämä on nyt luonnollinen jatkumo sille. Nyt, kun tämän asian kanssa on ollut avoin, onkin ihmetellyt, että miksiköhän sitä silloin alunperin halusi hoitoja salata, silloin viisi vuotta sitten olin tosiaankin aika ehdoton sen asian suhteen. Ainoastaan ihan parhaimmat kaverit tiesivät.

 

Voi ihana Seline kiitos vastauksestasi! Täytyy vielä tarkistella miten Pohjolassa asia hoidetaan. Ja täytyy siis tässä jossain vaiheessa oikeasti hoitaa asia!
Toivottavasti tekin saatte vielä vakuutuksen. Voihan niitä sitten kysellä muiltakin firmoilta, jos tuo lähitapiola eväisi sen. Mutta toivotaan tosiaan että ei.

 

Hei pitkasta aikaa kaikille!
Luulin, etta multa menee ikuisuus paivittaakseni itseni tanne takaisin, mutta taallahan on ollut hiirenhiljaista parin viikon ajan. Kaikki taitaa olla lomatunnelmlissa ?

Selinella on ollut hirmuisen jannat paikat, voin vain kuvitella, etta itse olisin ihan paniikkitilassa. Nyt vain rauhallisesti vaikka hankalaahan on tietaa, mita se rauhallisesti ottaminen on kenellekkin. Mutta itse sen varmasti parhaiten tietaa ja tuntee. Huimasti tsemppia sinne!

Taytyypa itsekin jo katsastaa tuota vakuutusasiaa, olemme kylla ajatelleet sen ottaa, mutta luulin myos, etta sen saa vasta sitten kun on raskaustodistus. Mutta kai se on parast ottaa hetimmiten, tieda hanta mita tassa tapahtuu.

Neppu Mulla on kylla semmoinen kutina, etta ei siina vakuutuksessa tekotapaa kysella tai jos kysytaan, niin vaitiolovelvollisiahan virkailijat ovat, olivat sitten sukulaisia tai ei. Mutta ymmarran kylla pointtisi. Itsella on ollut kylla se asenne alusta asti, etta mita avoimempia asiassa ollaan, niin sen parempi. Ei tarvi selitella kenellekkaan mitaan, eika tarvi purra hammasta yhteen ja niella kaikkea mita ymparilla tapahtuu.

Tosin edelleen syvassa tama lapsettomuus on mielen sopukoissa, vahitellen se tuntuu kylla halvenevan, mutta asioita tajuaa vasta kun aikaa on kulunut riittavasti. Itse haluaisin kasitella kaikki nama ihnottavauudet pois, etteivat ala sitten kiusaamaan myohemmin, kun yhdessa elaman suurimmassa kriisissahan sita on eletty, niin eihan siita noin vain eroon paase katta heilauttamalla, vaikka moni sanoo, etta nythan kaikki on hyvin. Ja tajusinkin, etta viimeinen vuosi seitsemasta on ollut se kovin paikka, kun ensimmainen IVF ei onnistunut, niin oikeasti siita se kovin taival vasta alkoi. Ja kotona lapsen yrittaminen on ollut kylla lastenleikkia hoitoihin verrattuna. Kylla tama tasta halvenee, mutta oman aikansahan selviaminen ottaa ja se aika sille pitaa antaa. Onko teilla muilla viela paakopassa lapsettomuuden ajatuksia, vai olettko paasseet niista jo hyvin eroon?

Taalla on palattu kaupunki kaukomatkalta ja hienostihan se meni ensimmainen pitka matka pikkuinen mahassa. Ruoan kanssa oli tietysti vahan enemman haasetta kuin normaalisti, kun etovuus vaivasi ensimmaiset paivat. Ja vahan alkuun jannitti, jos iskee ihan hirvea olo, etta ei pysty edes liikkumaan, mutta ennemmin se paha olo halveni reissussa. Ja aina ma sain ruokaa mahaani, paikallisia ihania herkkuja tuli syotya, eika mikaan nyt toistaisesi vaivaa, joten ihan hyvin siita selvittiin. Ja ihana mieshan musta huolehti koko ajan, lepuuteltiin enemman ja pidettiin taukoja, vaikka kaveltiin kylla paivittain mukavia matkoja. Mutta ihana oli palata takaisin kotiin, kun voi syoda salaattia ja hedelmia sydamensa kyllyydesta ja viela omasta maasta, kun siella kulttuurissa ei niita juurikaan harrastattu.

Uskalsin jo ennen reissua ostaa parit mammahousut, onneksi, kun normi housut eivat ole menneet kiinni pitkaan aikaan, lautamaha ja tiukat thousut... Paluuta ei kylla tavallisiin enaa ole, ovat ne mammapokat niin mukavia paalla. Tosin nyt voi heilua hellehameissa, mika vain ylakerrasta paalle mahtuu. Tosin mies passitti mut liiviostoksille , kun rinnat alko tursuamaan yli ja itse asiassa alkoivat jo puristaakin inhottavasti. No nyt on sitten kuppikokoa isommat liivit, katsotaan kuinka kauan sopivat paalle. Ihan hirvittaa nuo koot, nyt mennaan E:ssa :O!

Nyt kun etovuus ja suurin vasymys nayttaa halvenneen, niin jotenkin nyt uskallan nauttia ja uskoa, etta kylla siella mahassa elamaa on . Ja reissussa uskalsin jo hipeloida vauvanvaatteita ja muita vauvaharpakkeita, mita ei ole tapahtunut vuosi kausiin, olen kiertanyt vauvaosastot kaukaa vuosia, enka ole kyennyt edes lapi kavelemaan. Nyt alkaa ihana tunne valtaaman mielen vauvaosaston kohdalla, kylla tama tasta!

Ihanaa kesapaivaa kaikille!

Ameile ja muksu 14+0

 

Ihanaa Ameile, kun kirjoitit tuntemuksiasi lapsettomuudesta. Täällä(kään) ei olla päästy asiasta yli. Yritystähän meillä ei ehtinyt olla "kuin" kolmisen vuotta, mutta mun pään terveydelle ihan tarpeeksi. Yhä 14+5 viikoilla pelkään ja pelkään pienen puolesta, että se viedään meiltä pois. Ehkä rakenneultran jälkeen voisi hengähtää...
Lisäksi minua ahdistaa (vaikka olen peloistani huolimatta maailman onnellisin helmen kantaja) kun ihmiset puhuvat "älkää sitten jättäkö vaan yhteen, toinen pitää tehdä sitten heti perään, ilman sisaruksia olevat lapset eivät osaa jakaa" ai että hermoja kiristää ja hammasta puren näitä kuullessani... Olisivat onnellisia puolestani, kun olen nyt edes kerran raskaana...
Ja pahin kolaus oli, kun anoppi sanoi että he yrittivät miestäni (keskimmäinen kolmesta) HURJAT 2 kuukautta. Meinasi kuulema epätoivo iskeä, kun kakkosta ei kuulunut.
Tietysti tässä helpottaisi se, että kertoisin ihmisille. Toivottavasti, ette tuomitse tätä avautumista, vaikka voisin helpottaa oloani olemalla avoin lapsettomuuden kanssa... Mutta se ei nyt tunnu oikealta.
Johan oli purkautuminen :x
Ehkä tämä on kuitenkin paikka, jossa eniten saan ymmärrystä ajatuksilleni <3

Iloisempiin asioihin: Housut ei tällä mammallakaan enää meinaa mennä kiinni. Voisi kai käydä ostamassa parit mammahousut <3

Ameile: Mukavaa, että olet kuitenkin pystynyt nauttimaan raskaana olostasi! Minäki kävin melkein elämäni ensimmäistä kertaa h&m:n lastenvaate osastolla hieman hypistelemässä... Ja kiitos vakuutusasiavastauksestasi

 

Täällä onkin pohdittu syvällisiä. Samoja asioita pyörii itelläkin mielessä, täytyy kirjoittaa enemmän joskus paremmalla ajalla.(Väännän tässä iltapalaa kohta suihkusta tulevalle miehelle samalla ) Pyörähdin tuolla Lapsettomuus-puolella joku aika sitten, ja mun piti lähteä sieltä pois lukemasta, kun tuli semmoinen inhottava olo. Vaikea pukea sanoiksi, mutta samanlainen olo tulee omia vanhoja epikriisejä lukiessa. Semmoinen, ettei tämä ole minun elämääni, en minä tämmöistä ole kokenut. Kai nuo asiat tulevat joskus käsiteltäviksi kun sen aika on, ja tämäkin tunne tuli aika puskista. Tällä hetkellä tuntuu satojen vuosien takaiselta tuo viimeinen IVF, vaikka siitä on kolme kuukautta.

Pelko on kanssa tuttu tunne. Ja epävarmuus. Kuuntelen sykkeitä tällä hetkellä joka päivä, vaikka rv14 asti riitti kerran viikossa. Tänään kävin wc:ssä ja näin (muka) housuissa pienen läiskän rusehtavaa, ja eka ajatus oli "nyt tää meni kesken". En enää ikinä käytä punaisia alushousuja tämän raskauden aikana...
Onneksi ne sykkeet siellä aina kuuluvat, ja melkoinen viuhdonta myös. Muuta todistetta kun ei tällä hetkellä ole vauvelin olemassaolosta. Kasvaneeseen kohtuunkin alkaa jo tottua.

Tulisipa ne liikkeet.

Tuba ja Vappu 15+3

 

Tervehdys piiitkästä aikaa! En ole saanut aikaiseksi kirjoitella kun on ollut todella kiireinen kesä ja iltaisin kotiin päästyäni on aina niin naatti. Onneksi enää 2 päivää töitä ja sitten alkaa loma, josko sitä sais vähän levättyäkin

Noista vakuutuksista täällä oli puhe. Me kilpailutettiin kaikki vakuutuksemme ja pyydettiin samalla tarjous vauvavakuutuksesta. Päädyttiin sitten lopulta sellaiseen, jossa omavastuu piti maksaa vain kerran vuodessa eikä niin että aina uudelleen eri käyntiä kohden - jotenkin se tuntui fiksummalta jos lapsi sairastelee paljon. Ja meiltä ei ainakaan kysytty mitään siitä miten vauva on saanut alkunsa - tosiaan kai niille enemmän on väliä onko äidillä ollut ongelmia raskauden aikana tai onko jotain perussairauksia. Siksikin halusin ottaa vakuutuksen mahdollisimman ajoissa, sillä loppua kohdenhan niitä ongelmia voi herkemmin tulla.

Musta tuntuu, että mulla on ihan valtavan kokoinen masu viikkoihin nähden :O Yksiä äitiyshousuja en enää saanut edes päälle, mitkä aiemmin mahtuivat hyvin. Kilojakin tullut jo 7 lisää, vaikka en mielestäni ole erityisemmin herkutellut. Kai siihen on vaikuttanut se, ettei enää tule jumppailtua samalla lailla kuin ennen ja syön kuitenkin selvästi enemmän, koska se on ainut millä saan pidettyä pahoinvoinnin kurissa. Ihan kamalalta vaan tuntuu tuo painonnousu tässä vaiheessa, kun muut kirjoittelevat 1-2 kiloa tulleen lisää. Tänään kävin zumbassa ja huomasin, että mahan kanssa ei todella hypitä enää entiseen malliin ja muutenkin nopeat liikkeet tuntuivat pahalta. Miten te olette urheilleet raskauden aikana?

Entä oletteko te muut jo tunteneet vauvan liikkeitä? Täällä niitä on viikon verran tuntunut ja onhan se maailman mahtavin tunne :heart:

Ihanaa kesän jatkoa kaikille ja hyviä vointeja, palailen asiaan sitten taas loman jälkeen elokuussa.

Kultapuro 18+5

 

Mukava kun muutkin kirjoittivat lapsettomuustuntemuksistaan, jotka edelleen pyorivat mielessa. Lohduttavaa kuulla, etta en ole ainoa. Kamalaa se tausta on, oli sita kestanyt sitten kolme tai kymmenen vuotta, sita kun emme ole voineet itse oikein valita. Itse sita aina mielellaan laskee vuodet, jotka ovat takana, kun se jotenkin auttaa realisoimaan, etta olenhan niista joten kuten selvinnyt tahan paivaan.

Mutta nyt olen paassyt vahan ajatuksissa eteenpain ja ihanat vauva-aatokset valtaavat mielta. Enaa ei ole niin synkkaa. Ja ihanaa kun maha on vahan pyoristynyt, nyt se jo vahan nayttaa raskausmahalta, enemman kuin liikamakkaralta . Ekat silitykset ja taputukset masulle olen jo saanut sukulaisilta ja ystavilta, aika ihanaa. Mua ei haittaa, ainakaan tassa vaiheessa, etta muut silittelevat mahaa, siis jos ei nyt ihan ventovieras ole kyseessa. Nyt on vasta oikein tajunnut, etta tama on muillekkin aivan mielettoman iso asia, siis erityisesti niille, jotka ovat elaneet tahatonta lapsettomuutta meidan rinnalla.

Neppu Juurikin kaikkea tuota samaa on tullut taalla vastaan, hirvittavan kurjaa, mutta toisaalta, nyt olet ohittamassa kaiken tuon vauva mahassa . Minua edelleen kaikesta huolimatta kiukuttaa kaikki tuo samantapainen pieni valitus. Yritin katsella aiemmin jotain keskustelupalstaa odotusajata, mutta siella vain valiteltiin aitiyspakkauksen vaatteiden varia, lapsen sukupuolta, kun oli jo kaksi poikaa ja nyt kolmas tulossa grrr, etta alkoi kiukuttamaan. En siis edelleenkaan koe olevani "normaalien" odottavien aitien rinnalla, en kai koskaan.

Tuba Taalla vahan samat tuntemukset, etta kun vain saisi jotain todistetta, etta mahassa on oikeasti se vauva. Itse en ole viela kovinkaan tiiviisti liikkeita yrittanyt tarkastella, kun vain hermostuisin, jos en mitaan merkkia ole. Parina iltana talla viikolla on tosin toisella puolella mahaa tuntunut selkeasti kupluilua, niinkuin helminauhana olisivat ilmakuplat menneet aika lahella mahan pintaa. Ovatko nuo niita kaantymismekkkeja? Tieda hanta, mutta ei ne ihan suolen pulputuksiltaaan tuntuneet, odottelen lisaa .

Kaikesta huolimatta olen alkanut myos hopista vahan mahalle ja sen silittelyyn en kylla kyllasty koskaan. Pienia edistysaskeleita, mutta tosi tarkeita. Mies on valitellut, kun ei pysty puhumaan mahalle privaatisti, mina kun olen aina paikalla ! Se on muuten kuunnellut mahaa alusta asti, siis korva mahassa ihan vain alkeellisesti, ja kuulemma nyt on alkanut kuulua tuota pulputusta, joka kuulostaa ihan erilaiselta kuin mun mahan murina ja suolen pulputus .

Kultapuro Siis ma todellakin odottelen tuota liikehdintaa! Ihanaa kun sita jo siella tuntuu. Ihanaa lomailua sinne!

Kaikille hyvia vointeja ja kesan aurinkoa!

 

Hei

Meille on tullut tässä paljon huonoja uutisia

Doppler-virtaus on heikohko ja pikkuinen sairastaa Sikiön kasvunhidastumaa :'(
Viikot on mennyt vähä sekalaisissa fiiliksissä, toivon vain niin paljon että saamme hänet elävänä.

Käydään viikottain katsomassa virtaus, joka kerta kun ultraus alkaa toivon vain että kunhan on elossa. Jos jaksaisi vain olla masussa vielä. Edelleen oksennan osasta ruuasta, enkä pysty syömään kauheita määriä. Kuumat ja kylmät tekee pahaa. Yhtäkään jätskiä en ole tänä kesänä syönyt tai grilliruokaa..
Mutta toivotaan parasta!

Mä en ole vielä.kunnolla saanut nautittua tästä raskaudesta. Ensin oksennan taukoamatta, en saa mitään alas nyt vauva ei voi hyvin. Tiedän sen etten pysty nyt täysin nauttimaan. Kotona kyllä välillä saa tuo 1v tylleröinen ajatukset muualle. Hänen hymynsä laittaa mielen paremmaksi

Saara ja Hani 20+?

 

moikka kaikille pitkästä aikaa! en ole kirjotellut kun mieheni sairastui vakavasti ,ei ole voimat riittänyt enään oikeen mihinkään. onneksi nyt asiat paremmalla mallilla.oma olo on ruvennut helpottamaan paha olo ja väsymys on poissa .vauva voi hyvin ja eilen oli kauan odotettu np ultra,jännitti kovasti.kaikki oli hyvin ei niskaturvotusta ja kuulutaan pienimpään riskiryhmään. saaralle voimia paljon :hug: rakenneultra on 26.9 ja laskettuaika pysyi samana 5.2.2014 seuraava neuvola lääkäri on 6.8

selissa ja onni 11+6

 

Hei pitkästä aikaa!

SaaraW olipas todella ikäviä uutisia :'( Mikä teillä on tilanne nyt? Tosi paljon voimia sinne :heart:

selissa kiva kuulla, että voit paremmin ja asiat on paremmalla mallilla. Ihanaa, että saitte hyviä uutisia ultrassa.

Joanna miten rakenneultra ja neuvola meni?

Lapsettomuusajatuksista... Itse olen tiedostamattakin työntänyt nuo asiat kauemmaksi ja keskittynyt tähän raskauteen. Aikaisemmin luin esimerkiksi todella paljon lapsettomuusblogeja ja -keskusteluja, mutta nyt en lainkaan. Läheinen ystäväni on tällä hetkellä aloittelemassa hoitoja ja sillä tavoin lapsettomuusasiat pyörivät keskustelussa, mutta yllättävästi olen unohtanut monia asioita esim. lääkkeiden nimiä, annostuksia, lyhyitä vai pitkiä kaavoja jne... Outoa, kun ne kuitenkin olivat vielä hetki sitten niin ajankohtaisia ja tärkeitä asioita. Tällä hetkellä mielessä pyörii lastenvaunut, pinnasängyt ja turvakaukalot

Äitiyspakkaus tuli tällä viikolla, ja se on täynnä toinen toistaan ihanampia juttuja. Ollaan me vaan onnekkaassa asemassa täällä Suomessa, kun tuollaisen saamme :heart:

Vauvavakuutuksesta... kuten jo arvelinkin, niin emme saaneet sitä vuotavan etisisistukan takia. Soitin IF:lle ja heilläkin sanottiin, että luultavasti emme saisi sitä. Pohjolasta eivät osanneet sanoa varmaksi, joten jos jaksan niin täyttelen paperit vielä sinne. Joku kyseli tarvitaanko raskaustodistus vakuutuksen hakemiseksi: Ei tarvita. Useimpiin vakuutusyhtiöihin riittää ensimmäinen ultra eli np-ultrassa käynti. Eli melko aikaisin sen voi jo hankkia.

Täällä ruskea vuoto jatkuu edelleen. Pärjäilen onneksi pikkuhousunsuojilla. Tänään oli kontrolliultra ja istukka on edelleen ihan täydellisesti kohdunsuun päällä ja jopa sen yli. Sain nyt sitten sairaslomaa äitiysloman alkuun asti.

Kontrolliultria on nyt joka toinen viikko, joissa katsotaan jos istukka vielä siirtyisi. Lääkäri piti tätä kuitenkin epätodennäköisenä, ja suunniteltu sektio tehdään näillä näkymin noin raskausviikolla 37-38. Harjoitussupistuksetkin alkoivat pari päivää sitten. Eivät ole onneksi kivuliaita, mutta nyt täytyy todellakin ottaa rauhassa. Yksi hyvä puoli noissa ultrissa on, että pääsee näkemään vauvaa usein Tänään lääkäri sai painoarvioksi 800g. Onpa se jo iso!

Kirjoitelkaahan kuulumisia.

Seline 25+5 ultra 14.8.

 

Hei kaikille, täälläkin rakenneultra takana 1, 5viikkoa sitten..poika vauva tulossa:heart. Painoa 350g on pari päivää pienempi, napanuora istukanreunassa kiinni. ..mutta pitäisi olla ok.

Hankimme jo Brion Smile vaunut kaikkine välineineen...vaikka vieläkin pelottaa että meneekö kaikki hyvin ja käärö syliin asti. Liikkeiden tunnistaminen edelleen vaikeaa päivittäin, istukka siis edessä, mutta noussut pois kohdunsuulta.

Tunnistatko Seline liikkeitä päivittäin?

Toivottavasti kaikilla menisi odotukset hyvin ja pääsisimme nauttimaan äitiydestä...

21+6

 

Onnea Minnie82 poikalupauksesta ja hyvistä ultrakuulumisista!

Tunnen kyllä liikkeitä päivittäin ja erittäin usein. Aktiivinen kaveri on minulla masussa. Jos oikein ymmärsin tänään lääkärin merkinnöistä niin vauva on jo raivotarjonnassa eli pää alaspäin. Nuo liikkeet varmasti lisääntyvät sinulla pikku hiljaa, ehkäpä tuo istukka niitä vaimentaa vähän. Ei kannata huolestua, olet jo hyvillä viikoilla

Meille myös tulossa Brion Smilet! Ihastuin niihin ihan täysin :heart: Saadaan ne parin viikon sisään. Mietittiin pitkään turkoosin ja liilan värin välillä, mutta päädyttiin sitten turkooseihin. Me ei näillä näkymin oteta sitä pehmeää kantokassia ollenkaan, kun asutaan omakotitalossa, joten vaunut tai pelkkä kantokoppa on helppo tuoda sisälle. Ostetaan myös Brio Primo turvakaukalo, jonka sitten saa kiinnitettyä suoraan runkoon. Käytettynä tuota turvakaukaloa olisi aika paljon saatavilla, mutta mulle on epäselvää sopiiko vanhat mallit tuohon runkoon vai pitääkö olla vuoden 2013 malli. Täytyy nyt ensin odottaa, että saadaan rattaat ja käydä sitten ihan kokeilemassa.

Seline 25+5

 

Nostan meidän ketjua. Mitäs kaikille kuuluu?
Toivottavasti Saaralla kaikki hyvin! Kurjaa, että noin koetellaan.


Täällä jo liikkeitä tuntuu. :heart: Jännä, miten ne vahvistuivat viikossa, kun alkuviikosta en vielä tuntenut mitään varmaa.

Tein ylimääräisen uä-käynnin maanantaina, kun viikonlopun juoksulenkin jäljiltä alkoi menkkamaiset vatsakivut ja paperiin tuli pientä pyyhkyvuotoa joka todella säikäytti! Itkin koko sunnuntain, kun olin varma että menee kesken ja että se on vielä oma vika. Äitipoliltakin sanoivat etteivät vielä tässä vaiheessa ota sinne näytille ja "eihän tämä toki lohduta, mutta tässä vaiheessa ei vauvan auttamiseksi ole mitään tehtävissä". Kiitos vain. :x.:

Rahalle onneksi sai yksityispuolella vastinetta. Kohdunkaula oli tavallinen ja vauvalla kaikki hyvin. Sukupuolikin näkyi.:heart: Kivut ja vuotelut sitten hävisivät, mutta voinpa sanoa että juoksuharrastus tän raskauden osalta päättyi siihen.

Tuba ja vappumuru 19+1

 

Huomenna poksuu JO 15+0!

Pahoinvointi alkaa vihdoin helpottamaan! Ihan tähän asti on menty oksentamalla aamuisin ja närästänyt on ihan hirveästi.
Viime kuussa olinkin sairaalassa 20pv kunnes siellä todettiin että mahalaukku on erittäin ÄRTYNYT ja minulla on jokin "Raskausajan refluksi" :s

SaaraW toivottavasti sinulla on kaikki hyvin! :hug:

Muuten on onneksi mennyt hyvin, välillä on kivut alamahassa säikäyttäneet. Maha on saanut hieman pyöreää muotoa! :heart:
Uskomatonta että esikoinen menee jo ylä-asteelle! Mun iso tyttö jo! Kasvaa vauhdilla esiteiniksi!
Yksityisellä me käydään joka kuukausi, siellä on tuo 4D ultra ja parempi palvelu. Vaikka eihän tuossa kunnallisessa mitään vikaa ole mutta eivät tahdo ymmärtää lapsettomuustaustaani.
Nyt täytyy alkaa laittaa itseä kuntoon, rippijuhliin tarvis vielä keritä.

Kaikille haleja!

Alina ja Sinttu 14+6

 

Onpas kulunut hirveän pitkä aika siitä, kun viimeksi täällä kävin! Nyt aivan hävettää...

Ensiksi SaaraW:lle rutkasti voimahaleja!!! Toivotaan, että vauvan kasvu olisi alkanut parempaan suuntaan! Mikäs nyt on tilanne?

Täälläkin on rakenneultra takana ja siellä kaikki oli hyvin! Sukupuolta ei kysytty, eikä aiota sitä kysyäkään, onpa sitten jotain jännitettävää, kun vauva syntyy! Ihan kuin ei muuten olisi... Mulla tuntuu liikkeet jo päivittäin ja se kyllä laittaa suupielet ylöspäin ihan kesken työpäivänkin! Ens viikolla on pidempi neuvolakäynti, jolloin saa sitten sen raskaustodistuksen, että saa hakea äitiyspakkausta ja äitiyslomaa?

Koskas te aiotte jäädä äitiyslomalle? Mä varmaankin lokakuun lopussa. Varsinainen päivä oli 1.11., mutta aattelin jäädä jo sen viikon maanantaina, niin ei tartte tynkäviikkoa tehdä, hyvä perustelu...

Ootteko jo tehneet kuinka hankintoja? Meille on vaatteita kertynyt kokoa 46-62, mutta ei mitään suurempaa. Vaunut yms ovat vasta suunnittelun asteella...

Kirjoitelkaa ihmeessä kuulumisia, jotta saadaan tämä ryhmä heräämään!

Joanna 23+5

 

Voimia Saaralle ja pienokaiselle!!



Äitiysloma alkaisi 30.10 ja on 30 päivää ennen, la 5.12. Eka työviikko takana ja aika väsynyt olin. Lääkäri syyskuun alussa joten katsotaan sitten tilannetta. .ja tosiaan sokerirasitus viikon päästä, ei ole ollut näyttteessä mitään mutta lähtöpainon takia ja kohdunmitta on 21cm eli yläkäyrällä mennään muuten painoa tullut 0, 5 kg lisää...

Hankintoja olen tehnyt rakenneultran jälkeen jos vaikka mitä vaikka takaraivossa pelko kummittteleekin..liikkeet tuntuvat myös päivittäin tosin työviikolla ei niin selkeästi. .

24+3

 

Hei taas!

Hienoa Joanna, että rakenneultrassa kaikki ok! Mekin jännitetään sukupuolta loppuun asti. Nyt kun olemme käyneet noissa kontrolliultrissa etisen istukan (placenta praevia) vuoksi, niin kieltämättä kiusaus on ollut suuri kysyä sukupuolta

Tosiaan siis istukka ei ole liikkunut kohdun suulta mihinkään, eikä tule sitä enää tekemäänkään. Tämän viikon ultrassa lääkäri yritti vielä tarkemmin zoomailla istukkaa ja todennäköisesti minulla on nyt vielä toinenkin harvinainen vaiva nimeltään vasa praevia :O Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että napasuora on kiinnittynyt istukan reunaan sikiökalvoihin. Koska sairaalassa ei ole 4D-ultraa, lääkäri ei pystynyt tätä siis 100% varmuudella näkemään. Kovin paljon ei netistä löydy tietoa suomeksi, mutta kyseessä on tila, jota kohtaa 1/5000 raskaudessa. Mutta IVF-alkuisissa raskauksissa luku on 1/300. Sikiöllä on erittäin suuri riski menehtyä jos synnytystä ei suunnitella huolella etukäteen. Kyllähän tässä nyt tuntee itsensä todella erityiseksi...

Harjoitussupistukset alkoivat minulla muutama viikko sitten ja nyt sain verenpainelääkettä nimeltään Adalat, joka estää näitä supistuksia. Otan yhden (30mg) tabletin päivässä, ja supistukset ovatkin nyt lähes hävinneet. Nuo harjoitussupistuksethan eivät ole vaarallisia, mutta minun tapauksessa niitä nyt koitetaan välttää, jottei tapahdu liikaa muutoksia kohdunsuulla. Lisäksi sain vertahyydyttävää lääkettä (Caprilon) varalle, jos vuodan paljon. Muutenhan vuodan periaatteessa koko ajan, mutta nyt viime aikoina en runsaasti.

Edessä on siis varmuudella suunniteltu sektio ja tuon vasa praevian vuoksi se olisi tehtävä mahdollisimman aikaisin, luultavasti jo rv 34-35. Tuli pieni paniikki, kun aloimme laskemaan kuinka vähän aikaa siihen oikeastaan onkaan.

Nyt siis vaan jatketaan niin kuin tähänkin asti eli lepäillen ja lepäillen. Onneksi kontrolleja on tiuhaan ja tunnen olevani hyvissä käsissä.

Sokerirastuksessa olin tällä viikolla. Mitään riskitekijöitä ei minulla ole, mutta kaikki yli 25-vuotiaat joutuvat meidän kunnassa tuon tekemään. Pelkäsin vähän etukäteen kuinka se menee, koska aamupahoinvointi on tehnyt paluun :x Olihan se aika hirveää se litku, mutta sain kun sainkin sen alas ja loppu olikin sitten helppoa, kun sain lepäillä omassa huoneessa. Tulokset saan sitten varmaan tietää neuvolassa parin viikon päästä.

Vauvan painoarvio oli nyt (rv 27+5) 1,3kg eli kasvaa todella hienosti!

Tulipas nyt paljon tekstiä, mutta haluan kirjoittaa tästä asiasta nyt tänne aika yksityiskohtaisesti, jotta jos joku muu joskus etsii tietoa näistä vaivoista netistä, niin löytäisi sitä enemmän, kuin mitä itse olen löytänyt.

Seline 28+2

 

Onneksi Seline teillä on hyvä kontrolli ja asia huomattiin ja tutkitaan kunnolla....tosiaan voisivat uusia laitteita joka paikkakunnalla. .epäreilua että osalla paremmin. ..Voimia!

Itselläni oli tuo istukka noussut rakenneultrassa pois kohdunsuulta. Ja napanuora on kiinnittynyt istukanreunaan..alkoi huolettaa onko varmasti istukassa. Ultran teki kätilö..

 

Hei taaltakin pitkasta aikaa! Aika hiljaista on ollut taalla meidan ketjussa, enka itsekaan ole ollut mitenkaan aktiivinen. Tosin tassa on reissattu koko kesa ja homma senkuin vain jatkuu...

Mita kaikille kuuluu?

Taalla on ihanat pienet liikkeet jo alkaneet tuntua mahassa, taytyy vain kunnolla aina rauhoittua kuuntelemaan ja tunnustelemaan mahaa, aivan ihanaa!!! Kuntokin on taalla kohentunut ja kaksi-kolme viikkoa sitten energiat palautuivat ja nyt on liikuntakin aloitettu uudelleen. Koko kesana ja kevaana en ole jaksanut tehda mitaan, kun se allotyksin vaivasi energianpuutteen kanssa. Nyt on mahakin on mukavasti pyoristynyt ja tuntuu koko ajan paremmalta, kylla tama tasta .

Rakenneultra meilla on ensi viikolla, joten se viela vahan jannittaa, mita sielta paljastuu. Muuten taalla on voitu erinomaisesti ja kaikki arvot, hemoglobiini, verenpaineet, pissa-testit ovat olleet hyvia eika mitaan vaivaa onneksi ole ilmennyt. Sokerirasitukseekaan mua ei passiteta. Voi kun kaikki sujuisi vain hyvin!

Huimasti onnellista odotusta kaikille, kertoilkaahan kuulumisia!

Ameile 19+4

 

Ihanaa, että muillakin on kaverit alkaneet melskata mahassa, se tuntuu kyllä ihanalta :heart: Musta muutenkin tuntuu, että nykyään kuljen ympäriinsä suu korvissa, sillä on tämä kaikki vain niin ihanaa!

Olipas Seline sulle annettu harvinainen diagnoosi, mutta tosiaankin hyvä, että täällä Suomessa on terveydenhuolto mallillaan ja kaikki tuollainen huomataan jo ajoissa. Tosiaankin noihin sun sektioviikkoihisi ei olekaan enää kauaa!

Mulla oli neuvola alkuviikosta ja sain ne Kelan paperit mukaan. Postitin ne eilen ja sitten vain odotellaan päätöstä ja äitiyspakkausta. Siivosin jo yhden kaapinkin vauvan vaatteille ja ihan kiitettävästi niitä onkin kertynyt! Olen varsinainen kirpparihaukka lastenvaatteiden suhteen ja nytkin huomasin, että ainoastaan yksi vaate oli täysin uusi! Mulla on ollut hemoglobiini nyt tosi alhainen (103) ja rautaa yritän ottaa, sen mitä maha kestää. Myös sf-mitta oli mulla aika huikee: 23 cm (rv 24+1) ja sokerirasitukseen pitäis aikaa tilailla ikäni vuoksi. Painoa mulle on jo kertynyt huimat 8 kiloa! Viime kuun aikana ei ollut tullut grammaakaan lisää, mutta kesäkuusta heinäkuuhun tulikin sitten viisi kiloa! Mielestäni kyllä kaikki on aika lailla tuossa mahassa ja rinnoissa, mutta saapas nähdä paljonko sitä yhteensä tulee kertymään....

Oottekos te muut vielä tehneet isompia hankintoja, kuten vaunuja tai istuimia yms? Mä oon nyt tällä viikolla vähä ruvennut kattelemaan Emmaljungan käytettyjä vaunuja, mutta mitään päätöstä en oo vielä tehnyt, paitsi tuon merkin suhteen... Meidän sijaislapsella oli Emmaljungan rattaat ja olivat kyllä tosi hyvät täällä maalla sorateillä ja lumessa ja sohjossa.

Kirjoitelkaapa kuulumisia!

Joanna 24+4

 

Päivitelkääpä toki noita neuvola ja ultra-aikoja, niin laittelen niitä tuonne listaan. Jospa sekin meitä sitten vähän aktivoisi, kun olisi siitä helppo seurata mitä kulloinkin on tapahtumassa.

 

Moikka

Ite olen tosiaan nyt 2 viikkoa sairaalassa, pikkuisen virtaus heikkeni lisää :'(
Olen 3 eri koneessa kiinni, vauvaa vahditaan tiiviisti, vanhemmat lääkärit, erikoistuvat lääkärit yrittää keksiä ratkaisua mutta taitaa olla mahdotonta.
Onneksi koko kasvaa mutta hitaastu mutta kuitenkin paremmin selviytyisi
Pikku tyttöä (1,2v) on kova ikävä on kotona mummin kanssa päivisin täälläkin käyvät useasti

Mutta täytyy mennä nukkumaan, haleja!

Saara ja S 25+2?

 

Voi ei Saara! Valtavasti voimia sulle ja pikkuiselle! :hug: Onneksi olet hyvässä hoidossa ja viikkojakin tulee päivä päivältä lisää. Haleja :hug:

 

Saara, voimia!:hug: Mikä vauvan painoarvio on ollut? Toivottavasti olette vielä yhdessä koossa!

Päivitän vain pikaisesti tällä erää, mutta vaikutti siltä että ketju vaati nostoa.
Täällä ei ihmeellistä kerrottavaa. Liikkeet tuntuvat jo useita kertoja päivässä, ja eilen illalla huomasin jo niiden tuntuvan pintaan hyvinkin. Harmi vaan että mies on tehnyt nyt pelkkää iltavuoroa, niin vähemmän ollaan nähty. Ei ole vielä saanut oikein konkretiaa vauvan tuloon, kun se vähäinen kosketuspinta on tullut ultrien kautta.

Rakenne-uä oli parisen viikkoa sitten. Kaikki oli hyvin! Koitan jättää menettämisen pelon taakse, mitäänhän sille ei voi jos jotain sattuu, mutta siinäkään ei mitään häviä jos luottaa kaiken sujuvan hyvin.

Tuba ja "Vappu" 21+5
(Tässä kohtaa ei voi kuin ihmetellä ajan juoksua. Laskettuun aikaan on saman verran kuin takautuvasti plussatestiin. Hullua!)

 

Voi kurjuus Saara W, huimasti voimia sinne. Toivottavasti ratkaisu tilanteeseen loytyy ja kaikki sujuu lopulta hyvin :hug:.

Tuba Kiva kuulla kuulumisiasi ja onnittelut hyvista ultrakuulumisista. Nyt yksi etappi on takana. Mina viela odottelen sita, perjantaina olisi meilla ru, joten edelleen se vahan jannittaa. Mutta itse olen jo tosi positiivisella mielella verrattuna muutamien viikkojen takaiseen. Tama on jo niin iso tyovoitto olla raskaana, etta nyt nautin tasta enka halua pelata. Se tulee vastaan mika tulee.

Ja tosiaan aika juoksee hirvittavaa vauhtia, mutta hyva niin . Ma kun edelleen odottelen sita ISOA mahaa . Nyt on ihanasti maha pyoristynyt ja yksi yo oli siella niin kova moyrinta, etta en saanut nukuttua. Sellaista muljahtelua varmaan tunnin verran, miten ihanaa!

Joanna78 Kyselit hankinnoista... en ole viela uskaltanut ostella mitaan. Mutta siskolta saadaan vaunut ja kantokoppa autoon, vaatteita vino pino, sangyn peittoja ja lakanoita ja kantoreppu. Vahan olen vasta miettinyt miten saadaan tavarat mahtumaan, kun meilla on aika pieni asunto. Mutta aippapaketin boxi toimittaa meilla nyt alkuun sangyn virkaa ja katsotaan sitten myohemmin pinnista. Ja muutenkin yritetaan taalla aika vahilla hankinnoilla paasta alkuun. Mutta jotain kivaa taytyy kylla hankkia, mutta en uskalla viela... Mutta vahan jotain hyllya tassa uskalsin makkarissa kuitenkin jarkata ja laittaa omia romuja pois tielta. Nyt kun tuntuu, etta energiaa on, enka tieda kauanko tata jatkuu, niin touhutaan nyt sitten vahan enemman.

Enta Neppu, oletko viela kuulolla? Mita kuuluu?