Kaksi kotia on erolapselle riski
julkaistu 04.02.2010 klo 05:58, päivitetty 04.02.2010 klo 17:13
Lapsiin ei saa erotilanteessa suhtautua kuin jaettavaan tavaraan, sanoo perheneuvoja Jussi Rytkönen.
Avioerolasten kohtelu eron jälkeen herättää kovaa kritiikkiä. Perheneuvoja arvostelee erolasten vuoroviikko-asumista vanhempien luona ja kaipaa Suomeen erityistä perheoikeutta. Käräjätuomarin mukaan nykykäytäntö riittää.
Kokkolan perheneuvoja Jussi Rytkönen arvostelee lasten asumispäätöksiä avioerojen jälkeen. Esimerkiksi järjestely, jossa lapsen koti vaihtuu vuoroviikoin, on Rytkösen mukaan riski lapsen mielenterveydelle. Kritiikkiä saa myös oikeuslaitos, jossa ei aina päädytä lasten kannalta parhaaseen tulokseen.
Osassa eroista lasten sijoituksesta ei tule kiistaa, mutta silloin kun kiistoja syntyy, ne ovat entistä rajumpia. Yhä useammin juttuja lasten huolto-, tapaamis- ja asumisasioista riitautetaan oikeudessa. Alioikeuksien tietopohja ei Kokkolan perheneuvolan perheneuvoja Jussi Rytkösen mukaan usein riitä ratkaisemaan näitä tapauksia.
Erotilanne on aina lapselle kova paikka
Pelkkä avioerotilanne saa Rytkösen mukaan lapset oireilemaan. Oireet jäävät lieviksi, jos vanhemmat pystyvät sopimaan keskinäiset asiansa ja säilyttämään terveen vanhemmuuden. Sen sijaan kiistat vaurioittavat lapsia syvemmältä. Usein lapsi sijoitetaan asumaan vuoroviikoksi kummankin vanhemman luo. Perheneuvojan mielestä se on suuri riski. Hän arvostelee kovin sanoin vuorottelukäytäntöä.
- Tämä käytäntö on viime vuosina lisääntynyt pelottavasti. Murheellisinta siinä on vielä se, että tämä on ollut myös viranomaisten hyväksymää, vaikka me selkeästi tiedämme ja esimerkiksi perheneuvolan kanta on ollut jo vuosia ja vahvistunut siitä edelleenkin, että tällainen viikko-viikko -systeemi aina on riski lapsen psyykkiselle terveydelle.
Lapsesta tulee lohduttaja
Perheneuvoja Rytkönen latoo myös kovia sanoja erovanhempien haluttomuudesta maksaa elatusmaksuja, ja lapsen käyttämisestä aikuisen oman tuskan lohduttajina.
- Uskon, että siinä on kulttuurin muutos, ollaan menossa entistä individualistisempaan suuntaan, usein puhutaan tästä narsistisesta maailmasta ja se näkyy siinä, että lapset koetaan ikään kuin omaisuutena. Se näkyy siinä, että eroava pariskunta päätyy viikko-viikko -systeemiin senkin takia että se tulee taloudellisesti kalliiksi pitää sitä lasta, tai sitten maksaa elatusapuja sille toiselle osapuolelle. Tämä on yksi selvästi lisääntyvä näkökulma. Toinen näkökulma on, että eroavan aikuisen omat syyllisyydetunnot, oma ikävä ja se traumaattinen vaihe tekee sen, että lasta käytetään tällaisena kävelykeppinä ja hoitajana. Ajatellaan, että nyt se on minua ilahduttamassa tämän viikon ja ex-puoliso saa sitten ensi viikon.
Perheneuvoja Jussi Rytkönen ei halua syyllistää eroavia pareja, mutta perää heidän vastuutaan. Vastuuta hän perää myös yhteiskunnalta. Hänen mielestään esimerkiksi alioikeuksien tietopohja on usein riittämätön vastuullisten huoltajuusratkaisujen tekemiseen.
Oikeus tukeutuu asiantuntijoihin
Käräjätuomari Erkki Seppä pitää käräjäoikeuteen tuotuja erolasten asumiskiistoja jäävuoren huippuna, sillä valtaosa sovitaan kaupungin sosiaalitoimessa.
- Aina siellä joukossa on muutama tällainen patologinen riitatilanne, jotka ovat erinomaisen vaikeita, mutta ei mitään tällaista yleistä kiistojen vaikeutumista en ole havainnut.
Kokkolan käräjäoikeuteen tuotiin viime vuonna neljäkymmentä lasten huoltoon ja asumiseen liittyvää asia, joista puolet sovittiin ennen oikeuden päätöstä. Käräjätuomarin mielestä asiantuntijalausunnot riittävät oikeuden päätöksiin eikä erillistä perheoikeutta tarvita.
- On selvää, että tuomari ei ole psykologi tai psykiatri, ja minusta hyvä niin onkin. Ja näissä huoltajuusriidoissa meillä on sitten mahdollisuus pyytää selvityksiä asiantuntijoilta, sanoo käräjätuomari Erkki Seppä.
YLE Keski-Pohjanmaa
