Mä en kestä tuon 2v10kk kanssa. Ihan järkyttävä uhmis päällä. Tiedän, että kuuluu ikään ja osaan mielestäni aika hyvin toimia oikein kiukunpuuskien suhteen, mutta yksi asia, joka ärsyttää ihan maan vietävästi on ruuan kanssa temppuilu.
Lapsi sanoo, että haluaa leipää aamiaiseksi, no minä laitan leivän. Sittenpä ei haluakaan leipää vaan alkaa kinuta jotain muuta. Siis argh! Tietenkään en sitten anna mitään muuta vaan ilman jää, mutta se ei muuta sitä, että leipä menee roskiin. Mua inhottaa heittää jatkuvasti hyvää ruokaa roskiin! Enkä mä voi itsekään niitä aina syödä, mikään jätemylly ole. Sitäpaitsi jos tämä tapahtuu esim. pääruuan kanssa niin, että pakotan istumaan pöydässä muiden kanssa söi tai ei, niin sitä ruokaa on sitten tökitty ja mouhittu ja siihen on syljeskelty.
Lapsi ei vielä ilmeisesti täysin ymmärrä, kun sanon, että jos et nyt syö tätä niin et saa myöhemmin mitään muutakaan, vaan sitten vartin päästä ruokailusta alkaa kinuaminen ja kiukuttelu ja kerjääminen. Kertaakaan en ole antanut periksi, mutta kitinä vaan jatkuu päivästä toiseen.
Nyt meni taas lounaalla iso annos moussakaa ja salaattia biojätteeseen ja hermostuin ja vein lapsen omaan huoneeseensa (lupasin, että jos yhden lusikallisen syö niin saa lisää kurkkua mitä pyysi, mutta sylkikin sen lusikallisen takaisin lautaselle ja mulla katkesi pinna). Siellä se on vieläkin, kuuluu leikkivän... Tiedän, että tämä meni nyt ainakin ihan väärin, mutta en vaan miljoonatta kertaa enää jaksanut selittää asiaa ja olen niin vihainen...
Onko kellään mitään neuvoa?
Lapsi sanoo, että haluaa leipää aamiaiseksi, no minä laitan leivän. Sittenpä ei haluakaan leipää vaan alkaa kinuta jotain muuta. Siis argh! Tietenkään en sitten anna mitään muuta vaan ilman jää, mutta se ei muuta sitä, että leipä menee roskiin. Mua inhottaa heittää jatkuvasti hyvää ruokaa roskiin! Enkä mä voi itsekään niitä aina syödä, mikään jätemylly ole. Sitäpaitsi jos tämä tapahtuu esim. pääruuan kanssa niin, että pakotan istumaan pöydässä muiden kanssa söi tai ei, niin sitä ruokaa on sitten tökitty ja mouhittu ja siihen on syljeskelty.
Lapsi ei vielä ilmeisesti täysin ymmärrä, kun sanon, että jos et nyt syö tätä niin et saa myöhemmin mitään muutakaan, vaan sitten vartin päästä ruokailusta alkaa kinuaminen ja kiukuttelu ja kerjääminen. Kertaakaan en ole antanut periksi, mutta kitinä vaan jatkuu päivästä toiseen.
Nyt meni taas lounaalla iso annos moussakaa ja salaattia biojätteeseen ja hermostuin ja vein lapsen omaan huoneeseensa (lupasin, että jos yhden lusikallisen syö niin saa lisää kurkkua mitä pyysi, mutta sylkikin sen lusikallisen takaisin lautaselle ja mulla katkesi pinna). Siellä se on vieläkin, kuuluu leikkivän... Tiedän, että tämä meni nyt ainakin ihan väärin, mutta en vaan miljoonatta kertaa enää jaksanut selittää asiaa ja olen niin vihainen...
Onko kellään mitään neuvoa?
.