Lapsen näkökanta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tytär
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
On minua haukuttu, varsinkin ex-vaimon suusta, mutta ei minua vielä naiseksi ole haukuttu!!!!!!!!!!!! Kun joku mies uskaltaa ottaa tähän kantaa, niin heti ollaan tallomassa lokaan. Miksiköhän viestin alkupäässä oleva mieskin jätti kommenttinsa pariin heittoon? Tytär käsittääkseni toivoi kaikkien osapuolien ajatuksia asioista, eikö?
 
Isä pamautti toisen naisensa paksuksi, mutta ei huolinut toista naista elämäänsä, mutta ei huolinut enää äitiäkään, vaikka äiti toivoi jatkoa. Me lapset (minä ja veljeni, oltiin silloin 12-vuotiaita) oltais haluttu isän mukaan, mutta äiti katkeruudessaan taisteli meistä ja oikeus päätti mein kodiksi äidin kodin. Kiitos vaan siitä, että saatiin äidin luona katsella monta vuotta sitä puolen vuoden syklillä vaihtuvaa isäehdokasvirtaa. Sitä todistamaanko se meiät halusi luokseen. Onneksi isä asui lähellä ja meillä oli vapaa käynti siellä, mutta eihän sitä isompana voinut äidille sanoa, että isällä oltiin oltu koko ilta vaikkei ollut tapaamisaika, muka kartsalla:) Eli ei vaikuttanut isäsuhteeseen edes se, että saatiin siskopuoli ja on jopa tutustuttu tähän, sillä isä hoitaa edelleen velvollisuutensa asian suhteen, vaikkei tätä naista arkeensa ottanutkaan.
 
Hyvä alkuperäinen,

Äskeisellä viestilläni en kommentoinut sinun tapaustasi millään tavalla, vaan vastasin minulle esitettyihin kysymyksiin. Mutta joka tapauksessa olen pahoillani, että olen omalta osaltani vetänyt keskustelua sivuraiteelle.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että yleensä petos aiheuttaa suhteelle ongelmia. Toki niitä on varmasti ollut jo ennästäänkin, mutta petos aiheuttaa niitä vielä lisää. Toki on hyvä, että sinun vanhempiesi liitossa näin ei käynyt.

Oletko muuten ihan varma siitä, ettei isäsi sivusuhteella ollut kerrassaan mitään tekemistä vanhempiesi eron kanssa? Ettei se ollut se viimeinen tikki, jonka jälkeen vanhempasi eivät vaan enää jaksaneet yrittää? Vai olivatko he päättäneet erota jo ennen pettämistä?

Joka tapauksessa, omasta puolestani lopetan tähän viestiketjuun kommentoimisen, koska et halua keskustelun siirtyvän sivuraiteille. Jatkakoon muut, joilla alkuperäisaiheeseen on enemmän sanottavaa.
 
Miten sitten määritellään suhde? Jollei ole ollut seksiä esim. viiteen vuoteen onko se suhde, vaikka asuttaisiin saman katon alla? Tai jos mies ja nainen sen lisäksi halveksivat ja alistavat toisiaan?

Ihmisen voi olla vaikea lähteä suhteesta oli se kuinka helvetillinen tahansa. Vihankin vuorovaikutuspiiriin voi jäädä ja pelko yksinjäämisestaä ja elämästä ilman lapsia voi olla suuri. Kuka kykenee näkemään oman elänsä jännitteet kirkkaasti, ei kukaan. Sitä sokeutuu omalle arjelleen, vaikka se olisi kuinka kieroutunutta, tottumus voi saada sen tuntumaan tavalliselta, normaalilta. Vasta, kun saa etäisyyttä havaitsee paremmin mistä oli kysymys.
 
No eiköhän tässä keskustelussa ole loppuviimeksi kyse pettämisestä. Se on vain asioiden kaunistelua puhua salarakkaasta tai toisesta. Ja sekin on tosiasia, että sitä tapahtuu paljon. Ja aina näissä asioissa haetaan puolustusta omille teoille; niistä voisi kirjoittaa vaikka kirjan, niin etevä perustelija on toisen luottamuksen pettäjä. Parhaasta päästä on selitys, että pidin toista miestä , että jaksaisin ja näin suojellin lapsiani. Ehkä ap oli juuri kokenut elämänsä helpottuvan, kun vanhemmat erosivat, mutta olisivat he voineet aikuisina ratkaista asiat ilman toistensa loukkaamistakin. Toisaalta ihminen ajattelee niin, että ei ole mitään väliä miten toista kohtelen. Jotta asia menisi aivan ympäri, niin oikeastaan toinen nainen tai mies poistaa syyllisyyttä petetyltä, niin kuin joku jo mainitsikin. Ja petos nopeuttaa eroa, mikä sekin voi olla hyvä asia. Ja niin kuin minulle kävi, niin toinen mies ex:llä sai minut toimimaan, muuten pilaisin elämäni lattiamattona.
Niin, että on niissä toisissa positiivisiakin puolia:)
 
Tässä vaiheessa tietenkin pitää pahoitella lapsesi poismenoa, mutta sehän ei kuulunut aloitusaiheeseesi, vaikka muita syyttelet sivuraiteille menemisestä.

Käsittääkseni halusit kaikkien osapuolten kommentteja, jotta pystyisit ajattelemaan asiaa laajemmin, älä siis torju niitä muita kommentteja, ethän ? :)

Ap,

>>Kunpa tämän ymmärtäisivät kaikki muutkin eroa harkitsevat, lastensa hyvinvoinnista välittävät ... ja ainakin lasten kannalta helpointa olisi kun ei morkattaisi ketään, ja kaiken viimeksi heidän kuullensa.

>>Kommentteja kaivataan niin petetyiltä, pettäjiltä, toisilta naisilta sekä siihen soppaan joutuneilta lapsilta.

No, anteeksi, että vastasin, sillä en ole mitään noista. Olen vain eronnut exästäni ja juuri lasten takia, että eivät joutuisi riitoja omassa kodissaan kuuntelemaan, että sikäli on näkökulmaa asiaan ja nimenomaan lasten kannalta !

Toiseksi, olen aina ollut jälkeenpäin iloinen siitä, että minua ei petetty liittomme aikana (...niin, en ainakaan ole tietoinen sellaisesta), enkä ole itse pettänyt, mikä on mielestäni ollut reilua molemmin puolin ja siksi siitä ei ole jäänyt mitään kaunoja toisiamme kohtaan :)

Mietipä, miltä naisesta tuntuisi tulla petetyksi raskauden aikana !

Sinulla oli asiat hyvin, koska äitisi oli vahva ihminen. Ihannoisitko toisia naisia silloin, jos äitisi olisi aivan lyhistynyt eron vuoksi ja yrittänyt itsemurhaa tai onnistunutkin siinä ?

Ymmärrätkö, että arvostan reiluutta eronkin yhteydessä ? että se voisi olla jopa parempi asia kuin pettäminen ja toinen nainen / mies ?


Kysymykseni olivat hyvinkin aiheellisia siksi, että peräänkuulutat muilta KYKYÄ hyväksyä toiset naiset ? Vaikka kerroitkin tarinasi lapsen näkökulmasta, niin nythän olet nainen ! Nyt sinun pitäisi vielä selvittää, että oletko myös naisena samaa mieltä, että toiset naiset ovat ok. Liittyy aiheeseen, koska halusit mielipiteitä kaikista näkökulmista ja pyysin sinua itseäsi pohtimaan sitä myös omalta osaltasi naisen näkökulmasta.

Nyt voi osua arkaan paikkaan: mutta ollessasi suruissasi lapsesi vuoksi, olisiko mielestäsi ollut oikein, että miehesi menee hakemaan lohtua toiselta naiselta ?

Jos kuvioissa olisi perheessä ollut muitakin lapsia, niin olisiko mielestäsi ollut olankohautusten arvoinen asia miehen toinen nainen ja sinun jättäminen heikkona hetkenä, jos sinä et ollut tarpeeksi miehen mieliksi ?

Ja vaikka toitkin asian sinun omana kokemuksena, olet myös halunnut puhua yleisellä tasolla kaikista lapsista.

Näillä kysymyksillä ei ollut mitään tekemistä sinun nykyisen elämäntilanteesi kanssa, pyysin sinua vain ajattelemaan asiaa yleisellä tasolla, että jos sinulla olisi lapsia ja mies lähtisi toisen naisen mukaan, olisitko yhtä vahva kuin äitisi (mitä kaikilta muilta peräänkuulutat).

Vai tarvitaanko siihen toisia miehiä/naisia ensinkään? Sehän on heikkoutta pettää toista. Eikö vahvuutta vasta olisikin erota ennen niitä pettämisiä ?

Ja uskon, että vanhempasi olisivat eronneet ilman, että sinä olisit sitä heille sanonut. Ei äitisi olisi kauaa katsellut miestä, jolla on toinen nainen tai isäsi olisi tehnyt sen päätöksen jossain vaiheessa. Luulisin.

Mutta hyvä, kun olet tyytyväinen tapahtumiin.
 
Sinulle yks:Vastasin esittämääsi kysymykseen tämän hetkisestä tilanteestani, mikäli minun mieheni päätyisi toiseen naiseen ja siinä yhteydessä sivulauseessa mainitsin taustastamme, lapsemme poismenosta, jäinkö ruotimaan sitä asiaa ja tekemään siitä suurempaa numeroa? En jäänyt, vaikka se onkin kipeä asia, niin se ei kuulu tämän keskustelun juoneen, siksi asia jäi osaltani niin pieneen kommenttiin, vaikka siitä saisi ihan oman keskustelufoorumin aikaiseksi. Eli se siitä aiheesta.

En missään nimessä torju muiden kommentteja, niitähän minä nimen omaan kaipasin, mutta kaipasin niitä niin, että tarkastellaan asiaa lapsen näkökannasta. Laskepa monessako viestissä lukee edes sana lapsi? Eli sivuraiteilla oltiin jo monessa kommentissa.

Lopetathan sanojeni vääristelyn, sillä en ihannoi toista naista ratkaisuna ongelmiin, enkä ole toitottamassa sitä, että niistä on vain ja ainostaan hyötyä. Vaan, minun kohdallani se oli positiivinen asia ja mikäli olet lukenut tähän tuleita kirjoituksia, niin sinun olisi ainakin pitänyt huomata, etten ole siinä asiassa luonnonoikku, vaan on muitakin, jotka ovat sen asian ottaneet laajalla ajattelulla ja eikö se ole ihmisen vahvuutta, että kääntää tappiot voitoksi?

Joka puolella on aina naputettu toisen naisen tuottamista negatiivisista asioista, siksi halusin ottaa selville, että eikö kukaan muu minun lisäkseni löydä asiasta mitään positiivista ja onhan se selvinnyt, eli monet ovat löytäneet ja sinulle lienee pettymyksenä se, että positiivista on löytynyt myös petettyjen näkökannoista.

Kysyit, että ihannoisinko toisia naisia, jos äitini olisi lyyhistynyt eron vuoksi? Siinäpäs sitä ollaan.......eikö tässä ole jo moneen kertaan tullut ilmi, että näissä asioissa ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa suhtautua asioihin, sillä omat mielipiteet paljolti muokkautuvat omien kokemusten perusteella, eikö? Ja minä halusin kuulla, että löytyykö yhtään muita positiivisiä kokemuksia kuin omani, toki yhtälaisella mielenkiinnolla olen lueskellut niitä negatiivisiäkin kokemuksia, toiset on viesteissään kertoneet ne suoraan heti aluksi ja toisilla ne taas paljastuvat katkeran suloisena kirjoitustyylinä.

En peräänkuuluta muilta kykyä hyväksyä toisia naisia, vaan sitä, että eikö kukaan löydä kaiken negatiivisen palautteen ja parjaamisen keskellä mitään positiivista? Eikö siihen pitäisi kyetä monilla muillakin elämän osa-alueilla, helpottaisi kummasti omaakin oloa.....vinkki vain...

Täytyykö tässä vielä alkaa toistamaan itseään, että mikä on juonen juju vai joko ymmärsit?
 
Oletteko huomanneet alkuperäisestä viestistäni seuraavat kohdat:

""...eron syyt olivat jo valmiit ennen tätä naistakin, olisi vain pitänyt ymmärtää erota ennen kuin omalla käytöksellään sekä isä että äiti tekivät erosta VIELÄ MONIMUTKIKKAAMMAN...""

""...jos tämän toisen naisen olemassa olo on ollut isälleni minun toiveen lisäksi se eroon voimia antava asia, niin olen onnellinen tämän toisen naisen kuvioissa olosta SIINÄ TILANTEESSA...""

Eikö näistä jo ilmennyt, etten ihannoi toisia naisia ja yllytä ketään toimimaan kuten isäni, vaan hakemaan helpotusta ongelmiin toista kautta, mutta KUN näin on tapahtunut, niin pitää ottaa huomioon, että asiat eivät ole mustavalkoisia ja KUN näin on tapahtunut, niin siitä tilanteesta riippuen kykenee löytämään hyviäkin puolia, jos vain on kykyä tarkastella asiaa muullakinlailla kuin laput silmillä.

Kertaus on opintojen äiti, mutta joillekin näimmä ei asia mene ymmärrykseen edes kertaamalla....eikä ole kivaa toistella itseään, jos toinen ei suomen kielestä ymmärrä, vai olenko selittänyt mielipiteitäni ja kokemuksiani niin epäselvästi, että se on antanut mahdollisuuden näin suureen väärinkäsitykseen? Tämä toki ei koske valtaosaa vastaajista, mutta muutamaa...
 
Lapselle on hyvä opettaa oriaalia ja parisuhteen hyviä toimintamalleja. Lapsen parasta on myös nayttää mallia siitä että jos vanhemmat eivättule tiomeenkeskenään, he selvittävät sen eronkin lapsen parhaaksi ihan ilman ulkopuolisia suhteita. Tässä sanaa lapsi. lapsen parasta erotilanteissa on se, ettei tarvitse heti hyväksyä vanhemmalle uutta ihmistä. Tarpeeki on sopeutumista siinäkin, että vanhemmat voivat molemmat olla edelleen lapselle vanhempia ja sopia käytännön järjestelyistä, tapaamisista keskenään. Lapsen parasta ajatellen... vanhemmista kumpikaan ei keskity lapsen sijasta heti uuteen parisuhteeseen, vaan nimenomaan lapseen.. erosta huolimatta. Lapsen parasta on myös se ettei vanhemmista kumpiokaan erossakaan kohtele toista vanhempaa honosti, eikä petä, eit uota muutakaan käsrmystä, sillä lapselle omat vanhemmat ovat rakkaita, molemmat, olivat he millaisia tahansa ja lasta satuttaa jos heitä jonmpaa kumpaa loukataan, ulkopuolisen, tai toisen vanhemman taholta.
 
Isäsi oli luuseri, kun otti uuden hoidon ennen kun tajusi erota. Antoi sinulle mallin, joka tässä näkyykin selvästi hyväksymällä pettämisen.

Jos isäsi ei sinulle olisi tätä vääristynyttä mallia antanut, näkisit itsekin miten naurettavia selityksesi ovat.
 
Alkuperäiselle: kyllä sinä olet ihan tuonut ketjussasi esille sen, että toinen nainen voi olla hyvä asia. Minäkään en edelleenkään ymmärrä, että millä lailla. Lapsen etua ajatellen olisi ollut parempi jos toista naista ei olisi ollut. Isäsi ei antanut kovin hyvää moraalista mallia sinulle pitämällä toista naista ja sen huomaa mm. tästä ketjustasi...
Toisaalta kyllähän niitä riitoja tulee jos toisella puolisolla on toinen, harva ymmärtää sellaista ja parisuhteeseen ei kuulu kolmas osapuoli, mietipä tätä.
 
Fakta:vanhempieni riidat olivat olemassa jo ennen mitään kolmatta osapuolta!

Fakta: Joissain tapauksissa kolmas osapuoli saattaa olla loppupelissä positiivinen asia, mutta ei läheskään kaikissa, vain muutamassa prosentissa tapauksista, kuten meillä

Fakta: Jotkut ihmiset HALUAVAT tajuta asiat väärin

Fakta: En ole sanonut, että parisuhteeseen kuuluu kolmas osapuoli, vaan olen käsitellyt asiaa omasta lapsen/nuoren kokemuksestani, että KUN näin on käynyt, niin entäs sitten...

Että semmottis...Jospa jatkossa sopii, ettei muutella toisten sanomisia itselleen sopivimpaan malliin!
 
Itse lapsena saman kokeneena ja aikuisena petetyksi tulleena olen siltikin kanssasi samaa mieltä. On rikkaus osata tarkastella asioita eri suunnista. Ei elämässä kaikki asiat ole niin yksinkertaisia kuin äkkiseltään voisi kuvitella ja siksipä ihmiset niin helposti tuomitsee toisten mielipiteitä.
Mutta fakta on myös se, että ap:n ja samoin ajattelevien mielipide on aivan yhtä oikea kuin moittijoidenkin!
 
Onko tää nyt haukkujien vaikeeta tajuta, ett jokainen ihminen tapoineen ja mielipiteineen ja kokemuksineen on erilainen ja siksi jokainen erokin erilainen. Meillä ukko teki palveluksen kaikille ja hyvä niin.

Sitä kai ap on täs koittanut sanoo jo moneen kertaan, että AINA NÄMÄ TAPAUKSET EI OO AIKAANSAANEET PAHAA TULEVAISUUTTA!
 
mikähän asia on niin jumalattoman vaikea ymmärtää alkuperäisen viestissä. Hän on itse henkilökohtaisesti kokenut omalla kohdallaan vanhempiensa avioeron ja sitä myöten kaksi uutta kotia hyväksi asiaksi, eikä hän tuputa tätä toimintamallia muille, mutta asian ponttihan on, että joskus voi radikaaleista ratkaisusta (sekä kriiseistä tmv) syntyä hyvääkin.

Hän ei yleistä tätä millään lailla, joten turha kenenkään vetää hernettä nenään yhtään mistään!! Mielipiteitään voi ja pitää sanoa, mutta eiköhän pysytä asiallisuuksissa, kiitos!
 
No eikö AP:nkin pitäisi tuon mukaan sitten ymmärtää, että aika moni sääliii sitä lasta joksi ap jäi? Että joutui katselemaan isänsä toista naista ja vanhempiensa riitoja - joita olisi ollut vähemmän ilman sitä kolmatta osapuolta. Eli parempi lapselle.
 
""Fakta: Joissain tapauksissa kolmas osapuoli saattaa olla loppupelissä positiivinen asia, mutta ei läheskään kaikissa, vain muutamassa prosentissa tapauksista, kuten meillä""

Kyllähän vaikkapa sairauksista, onnettomuuksista ja luonnonkatastrofeista voi monesti seurata jollekin jotain hyvää. Eivät ihmiset silti kulje julistamassa, että syöpä tai tsunami on positiivinen asia.

Tiedän, että tämä vertaus on yliampuva, mutta sama logiikka on kyseessä: pitäisi osata erottaa toisistaan negatiivinen ilmiö ja sen mahdolliset positiiviset seuraukset, tai onko kyseessä edes seuraus lainkaan: ehkäpä positiivinen lopputulos olisi tullut muutenkin, mutta nyt se on vain tapahtunut tästä negatiivisesta ilmiöstä (=pettäminen) HUOLIMATTA.

 
Joo, välillä kyllä ihmettelee sitä, että millä älykkyysosamäärällä ihmiset oikein käsittelee näitä tänne kirjoitettuja asioita. Tuntuu, että luetun ymmärtämisessä on suuria aukkoja. Alkuperäisen teksti oli ihan selvää ja hänen pointtinsa asiaan kävi hyvin esille. Mutta siitä huolimatta, ihmiset vääntävät ja kääntävät, tekevät omia johtopäätöksiään, vääristelevät ym. ym.

Äsh, tämä olkoon ensimmäinen ja viimeinen kirjoitukseni tänne. Ei sinunkaan, Alkuperäinen, kannata haaskata aikaa yrittämällä ""vääntää rautalangasta"" näille tolloille, mitä oikein tarkoitit sangen selvässä asiassa.
 
Fakta: Isäsi on moraaliton luuseri ja opetti sinut ajattelemaan samoin, siksi et näe kokonaisuutta.
Fakta: Pettäminen on aina väärin, vaikka parisuhteessa olisikin riitoja. Riidat eivät ole hyväksyttävä selitys pettämiselle!!

Fakta: Toinen nainen astui äitisi reviirille. Olisi odottanut kunnes isäsi on vapaa, jos olisi toiminut moraalisesti oikein. Asia olisi vionut päättyä niinkin, että vaikka vanhempasi riitelivät.. he olisivat vielä rakastuneetkin toisiinsa, jos ei ulkopuolisia haaskalintuja olisi lennähtänyt paikalle. Huom.. olisi.. sitä ei voi tietää, koska isäsi päätti lähteä petoksen linjalle. Siltä linjalta ei ole paluuta normaaliin suhteeseen takaisin.

Fakta: Kaikessa pahassa on hyvääkin, jopa kuolemassa. Se ei oikeuta toimimaan tietoisesti väärin.

Fakta: Miten tuollaisen jälkeen voi aidosti opettaa lapsille sitoutumista ja parisuhteen kunniottamista?? Kun et näytä tajuavan itsekän...
 
Ja että ap:kin olisi saanut paremmanmallin elämän arvoista, jos hänen isänsä olisi toiminut kuin mies ja eronnut ensin ennen kuin alkaa pettämään, vaikka he riitelivätkin.. heh hee.. Ihan kuin riitely oikeuttaisi tekemään mitä tahansa.. mutta erota ei tajua.

Käsittämätöntä sontaa.
 
Pahinta on tämä, että pettämistä selitellään, muka lapsen parhaalla.

Lopputulos olisi voinut olla onnellinen kaikkien kannalta, vaikka uutta kumppania ei olisikaan tullut ennen eroa kuvioihin. Se olisi voinut olla onnellisempi kuin nyt. Se olisi ollut oikein. Nyt tämä ei mennyt oikein lapsenkaan kannalta. Lapsi sai tässä mallin, joka on moraalisesti väärin. Lapsen takia kolmannen osapuolen olisi pitänyt jättää perhe rauhaan ja antaa isän tehdä päätöksensä erosta tai perheen koossa pitämisestä ilman ulkopuolisia vaikutteita.

Jos suhteessa tulee riitoja ja minä ainakin annanlaspilleni mallin, että niistä päästään yli ja vanhemmat voivat riitansa sopia... Jos eivät voi, he eroavat vasta viimetingassa ja ilman pettämisiä.
 
Tapauksia on monia. Asia ei ole niin mustavalkoinen. Kyllä minun kokemukseni mukaan toinen mies voi olla myös pelastus; antaa viimeisen singnaalin erota sairaasta suhteesta ja pettäjästä. Tästä näkökannasta ""tytär"" on oikeassa. Mutta vain silloin, jos liitto luonnehäiriöisen kanssa ei ole ollut tiedossa, vaan on kuvitellut elävänsä elämän olevan normaalia. Ihminen voi oppia elämään lattiamattona, herätys taas voi tapahtua miten tahansa, vaikka petoksen kautta ja silloin ei petos ollutkaan pahasta, siis puolison petos.
 
Tarvitseeko tämän ulkopuolisen herättäjän maata ko. henkilön kanssa että viesti menee perille?

Eikö sitä voisi kohdellta ihmistä ihmisenä ilman mitään seksuaalista, jos haluaa herättää toisen ja näyttää ettei hänen elämänsä ole sen arvista mihin hän on alistunut??

Eikö tätä herätystä voi tehdä kaveripohjaltakin? Ei pettäminen ole oikein tuossakaan tilanteessa. Vaikka tästä herättäjästä myöhemmin tulisi uusi kumppani.
 
Minä ymmärsin ap:n tekstistä sen, että hän kärsi vanhempiensa riitaisasta avioliitosta ja sen päättyminen oli hänelle helpotus. Ja eron jälkeen molemmat vanhemmat ölivat toimissaan sen verran aikuisia, että vaikka toisistaan erosivat, eivät kuitenkaan eronneet lapsestaan. Ja vanhempien uusista kumppaneista ap sai onnekseen kaksi turvallista aikuista lisää elämäänsä.

Toki näin olisi voinut käydä myös ilman pettämisiä. Se että lopputulos onkin positiivinen, ei mielestäni oikeuta sitä pettämistä. Ei edes silloin kun pettäminen toimii ns. viimeisenä katalysaattorina vääjäämättömään eroon. Maailmassa on asioita, joiden tekeminen on väärin, vaikka seuraukset eivät välttämättä huonoja olekaan. Tuskin ap:n isäkään pettäessään tiesi, miten siinä tulee käymään. Mielestäni hän itseasiassa otti (kaiketi ajattelemattomuuttaan) todella ison riskin siitä, että erosta olisi voinut tulla tosi katkeraa riitelyä, joissa ei lapsiakaan olisi ehkä säästelty. Se, että näin ei kuitenkaan käynyt, ei mielestäni ole pettäjän tai edes sen toisen naisen ansiota. Mielestäni se kunnian ansaitseva henkilö on ap:n äiti, joka omalla vahvuudellaan, järkevyydellään ja kyvyllään käsitellä asioita aikuismaisesti, teki lopputuloksesta niin hyvän kuin siitä tuli.

Sanoisin, että kaikki ""kakkosnaiset"" eivät tosiaan ole huoria tai hirviöitä, ja että asiat voivat kääntyä parhain päin heistä huolimatta. Tuskin heidän ansiostaan kuitenkaan.
 
Aivan näin. Silti ne kakkosnaiset saisivat odottaa miehen vapautuvan ennen hyökkäystään. Toki riitaisaan suhteeseen on helppo ujuttautua.
Ja etenkin sen eroavan osapuolen pitäisi kunnioittaa edes sen verran yhteistä menneisyyttä ja niitä tunteita joita joskus oli, että eroaisi ensin ja vasta sitten alkaisi uutta elämäänsä elämään.

Kakkosnainen on kakkosnainen. Hänestä tulisi hyväksytymmin ykkönen jos ottaisi vapaan miehen, eikä kriisissä olevaa riitaisan suhteen toista osapuolta.


 

Similar threads

P
Viestiä
3
Luettu
412
Perhe-elämä
Siis ei ole outoa jos naisen luottamus on mennyt
S

Yhteistyössä