Lapsen kaverin luona ei tarjota välipalaa

No miksi lapsi ei saa hengata ja leikkiä kavereidensa kanssa? Etkö halua vanhempana tukea lapsen sosiaalisuutta? Aivan sama joku välipala, ei maksa yhtään mitään Naurettavaa valittaa noin mitättömästä asiasta.

Riippuu vähän siitäkin paljonko niitä lapsia on. Okei no yksi lapsi ja yksi kaveri välipala ei paljoa maksa. Mutta jos lapsia on useampia ja jokaisella yksi kaveri, kohta niitä välipalaruokittavia onkin 6 lasta sun pöytäsi ääressä. Varaatko tosiaan joka päivä välipalaa sellaiselle jengille?

Minusta selkeintä on se että pääasiassa jokainen syö kotonaan ja leikit ajoitetaan niin että sinne kotiin ehtii ruokailun ajaksi. Jos kaveri on jostain kauempaa kuin omalta kylätä voin tarjota ruoan jos tiedän asiasta etukäteen tai meillä on jotain sellaista mistä riittää tarjota. Ennenkin täällä vääntänyt rautalangasta että jos 400g jauhelihapaketti riittää just nippanappa omalle perheelle ei siitä ruokita enää ylimääräisiä suita. Sama silloin jos ruokana on jotain kappaletavaraa, kuten vaikka kanankoipia.

Tarjoan mielelläni jos lapsia ei ole kovin montaa ja meillä on tarjottavaa. Mutta en varaa aina jääkaappiin kahta pakettia karjalanpiirakoita jos omalle porukalle riittää se yksikin.

 

Täälläkin on tapana lähteä suoraan koulusta kaverille ja kotiin tullaan viimeistään ruoka-ajaksi. Itse tarjoan kavereillekin välipalaa jos olen kotona. Jos en ole, lapseni kysyvät myös kavereiltaan. Harvemmin on lapsilleni tarjottu, mutta oletan, että he osaavat lähteä kotiin jos nälkä yltyy hurjaksi. 1 Eka- ja tokaluokkalisista kyse.

 

Eipä sitä töitä tehdä 4kk ikäisen vauvan kanssa

itse olen vuorotyössä, harvemmin siis kotona kun ekaluokkalaiseni tulee koulusta kotiin kavereineen, meille saa aina tulla, jos eivät itse sitä välipalaa osaa tehdä, niin ovat syömättä siihen asti kun joku aikuinen tulee. Useimmiten kuitenkin ovat leipää/hedelmää/jugurttia tms. ottaneet, kunnon lämpöistä ruoka meillä on harvoin vieraille tarjota koska syömme päivällisen vasta n.18.00 ja siinä vaiheessa yleensä kaveritkin ovat jo kotonaan.

 

[QUOTE="vieraana";29705493]Miksi pitää mennä suoraan koulusta kaverille ja oletataan, että kaverilla tarjotaan syömiset? Eikö olisi paljon järkevämpää mennä ensin kotiin, syödä välipala ja tehdä läksyt ja sitten vasta kaverille?
En minä ainakaan tykkäisi, että meille tultaisiin moneksi tunniksi syömättä notkumaan ja jos perheessä vielä pieni vauva, niin johan olisi meininkiä. Hoidetaan siinä samalla vieraat kuin omatkin vai?[/QUOTE]

No meillä ainakin mennään suoraan koulusta kaverille. Johtuu toki noista välimatkoista eli lapsen luokalla on noi koululaiset vähän eri puolilta kaupunkia. Tokaluokkalaiset jaksaa hyvin kävellä keskenään joko meille 2,5 km tai sitten kaverille 3,5 km, mutta jos ton meidän muksun pitäis ensin kävellä koulusta yksin kotiin toi 2,5 km ja sitten sieltä kotoa yksin kaverille 5 km, niin saattais jäädä lähtemättä.

Ei toki oleteta mitään noista syömisistä, mutta kun vuorotellen kyläilevät, niin eipä noista nyt oo mitään ongelmaakaan tullut. Aikakin saattaa olla kohtalaisen pitkä, ei nyt kuutta tuntia sentään, mutta vanhemmat ovat sitten noukkineet lapsen sieltä kaverin luota töistä tultuaan.

Tällä nyt yritän sanoa sitä, että ottakaa hyvät ihmiset huomioon, että kaikilla ei ne koulukaverit asu ihan siinä sadan metrin päässä...

 

Eikös vanhempien ois ihan hyvä olla senverran väleissä lasten kavereiden vanhempien kans että voisivat esim. tekstarilla sopia tällaisista asioista, kuin myös kotiintuloajoista. Jos ei välipalaa tarjota, onkohan lapsen tarpeellista kyläillä kaverillaan niin pitkään? Sama sääntö sitten toisinpäin; kotonanne kyläilevä kaveri voisi varmaan lähteä omaan kotiinsa vähän aiemmin. En ylipäätään ymmärrä, miten on vanhempien niin vaikea asettaa selvät säännöt OMAAN kotiinsa. Meillä kotona ei kyllä kenelläkään naapurustossa asuvalla kaverilla oo ollu asiaa ruokakaapeille, samoin asiallisesti piti käyttäytyä muutenkin (niin omien kuin vieraiden) tai leikit loppui siihen ja kaveri sai lähteä kotiin harjoittelemaan käytöstapoja. Ja kyllä, nämä kaverit tuli meille silti uudestaan ja osattiin ehkä käyttäytyä paremmin seuraavalla kerralla. Ei se jälkikasvu rikki mene vaikka vähän välillä häntä ja hänen korkeutensa kavereita ojentaakin.