Käytkö missää kerhoissa? Seurakunnalla on perhe kerhoja, kunnilla avoimia päiväkoteja. Ovat maksuttomia! Niissä tapaa muita, ja saa kontakteja, ja tietoa.. esim me vietettiin lapsen ensimmäinen joulujuhla srk:n kerhossa (josta kaikki sai lahjan), eikä me olla uskovaisia, eikä sielä kukaan ole kysynyt kuulutaanko kirkkoon.
Se nyt kieltämättä on fakta, että ulkopuoliselta olisitte lahjan saaneet lapselle. Ja ehkä vielä kokemattomuuttasi et osankut itse varautua ajoissa (tyyliin jo vaikka heti joulualennuksista seuraavaa joulua varten, tai SYNTTÄREITÄ!!).. prismasta esim hiekkalapio taisi maksaa euron verran... ihan todellisuudessa et oysty sanomaan, ettei olisi saanut lahjaa koska ei koko vuonna ollut rahaa..
Ehkä se suurin harmi nyt llu se lähisukulaisten puute... se tuntuu kurjalle.. eikä kaikki aina itse valitse elämäö kaukana sukulaisista. Meilläkään ei ole tässä ketään.. molempien suvut asuvat Kaukana, ja ovat työssäkäyviä/perheellisiä. Lisäksi mieheni tekee parinkin viikon työreissuja. Joten TOSI yksin täällä saa olla lapsen kanssa. Mutta se myös on yks syy hakeutua niihin kerhoihin ja olla sut sielä vaikka niin persevitunisollahymylläkuin mahdollista, että tutustuu johonkin..että edes "tunnen" täältä jonkun jolle voin lapsen viedä hoitoon jos vaikka itse joudun sairaalaan.
Mutta sää oikeesti kuullostat siltä että tarviit vaikka edes vertaistukea tuohon arkeen..ymmärtäisit ettö ei se muillakaan mitään "ruusuilla tanssimista" ole. Ja ihan oikeesti nuo sun tekstit menee himpusti yli kliseisen masennuksen puolelle sellasen normaalin onnellisen äidin ajatuksista.
Eikä se apu, minkäänlainen, yleensä itsestään kävele ovesta sisään..kyllä siitä pitää jollekii sanoa, uudestaa ja uudestaan..ja sit vielä se apu pitää opetella ottaa vastaan. Ja ne on ihan valintakysymyksiä. Lopulta ihan jokainen on sen oman onnensa seppä. Nyt sulla on puoli vuotta aikaa miettiä sitä lapsen syntymäpäivälahjaa.. ja vuosi sitä joululahjaa.. niitä lähisukulaisiakaan ja heiltä lahjoja et pysty taivaalta taikomaan jossei niitä vaan ole -olen tästä todella pahoillani!!, mutta vaikka jokainen on Oman onnensa seppä, niin 2-vuotias tajuaa jo jos jää ilman synttärilahjaa!!
Se ny vaan on niin, että vain te kolme muodostatte sen perheen. Ja jotenkin teidän vanhempina tarttis alkaa hakee keinoja selvityä arjesta.
Mut hei laita vaikka mehutölkkiin kuivia makarooneja, ja se lahjapaperiin tai kääri jouluna tulleisiin värikkäisiin mainoksiin,nii saa lapsi joulupäivänä vanhemmiltaan edes jonkun lahjan. Voin vannoa että silläkin saa jo melua ja pauketta ainakin hetkeks aikaa.