Lapsella kaksi kutsumanimeä

[Hermot menee]

Tilanne on suoraan sanottuna hermoja raastava ja aiheuttaa minulle jo stressiä, joten nyt neuvoja kehiin!

Tilanne on se, että lapsen isä on ulkomaalainen ja siksi halusimme lapselle myös miehen kotimaasta nimen. Tämä siksi, että sinne takaisin muuttoa suunnitellessamme tulimme siihen tulokseen, että lapsellekin helpompi kun nimi on suoraan "samasta maasta". Asumme tällä hetkellä Suomessa, mutta muutto edessä kahden vuoden sisällä.

Nimi ei ole mikään erikoinen. Samaan luokaan menee esim. David, Alex, Matt, Sean eli kyseessä englantilainen nimi. Nimi kääntyy myös suomalaisen suuhun ihan normaalisti "englantilaisittain". Lapsella on siis kolme nimeä, joista kaikki "ulkomaalaisia".

MUTTA ongelmaksi onkin muodostunut minun sukuni. He päättivät jo ennen lapsen syntymää, että mikäli annamme lapselle ulkomaisen nimen, he keksivät lapselle toisen kutsumanimen ja suostuvat käyttämään vain tätä "suomalaista kutsumanimeä". Sanoin jo ennen syntymää, etten hyväksy tätä, mutta kuuroille korville tuo meni. Oma äitini, sekä oma isoäitini ovat pahimmat, he eivät siis edes yritä kutsua lasta hänen oikealla nimellään vaan käyttävät tuota keksimäänsä nimeä. He perustelivat tätä "lempinimen" keksimistä sillä, että "ulkomainen nimi kääntyy Suomessa tyhmästi"! Ja painotan vielä että kyseessä ei ole mikään liian erikoinen tai ihmeellinen nimi. Ihan Suomessakin tunnettu (ja varmasti arvostettu) amerikkalainen näyttelijä on samanniminen ja ihan hyvin sukulaiseni tästä näyttelijästä puhuttaessa osaavat nimen lausua.

Lapsi on vielä pieni (3kk) mutta mitäs sitten kun kasvaa vanhemmaksi? Ongelmia on varmasti edessä. Miten voin puuttua tilanteeseen? Olen jo uhannut, että ellei tilanteeseen tule muutosta, ei sukulaisillani ole asiaa lapsen lähelle, mutta aika rankaltahan tuo kuulostaa omaankin korvaan Mutta myös tuon "lempinimen" käyttöön jääminen sekä ärsyttää että ahdistaa minua. Sillä se on ensinnäkin todella hirveä, eikä mielestäni sovi pojalle ollenkaan.

Apua tarvitaan, joten nyt neuvoja kehiin. Tätä on suoraan sanottuna itketty ja olen asiasta stressannut ja ahdistunut sen verran, että alan pian todellakin katkomaan välejä sukulaisiin.

 

[Aamuäree]

sukuaan ei voi valitettavasti valita.

Mä sanoisin kyllä suorat sanat, vaikkahan sitten loukkaantuisivat.
Kyllähän siinä pienen saa sekaisin puhumattakaan siitä että loukkaavat teitä vanhempia.

 

[No]

Oletko ihan täysi-ikäinen?

 

[Päivi]

Meillä on ukki keksinyt kaikille lapsenlapsille omat nimet.Minusta ihan hellyttävää eikä rassaa ketään.

 

[Allu-]

Onpa inhottavia sukulaisia. :kieh:

Jos he sua yhtään arvostaa, niin tajuavat varmasti lopettaa ton typerän pelleilyn kun pyydät. Jos eivät lopeta niin ehkä sinun on on sitten parempi ilman heitä.

 

[vieras]

Minä ilmoittaisin näille sukulaisille että lapsen nimi on * ja jos ette osaa/halua tätä nimeä hänestä käyttää, niin voitte pysyä lapsesta kaukana. Miksi hämmentaa lasta toisten itse keksimällä nimellä? Uskomatonta...

 

[mii]

onko teillä itsellä lapselle vielä muodostunut lempinimeä/lempinimiä? Ehdottakaa sitä noille sukulaisille, tai jos vielä ei mitään vakiintunutta lempinimeä lapsella ole, niin keksikää joku suomalaiseenkin suuhun sopiva . Joka tapauksessa turha tuollaisesta asiasta on ruveta riitaa vääntämään...

 

[Hermot menee]

Olen ihan täysi-ikäinen, kiitokset kysymästä Ja myös täysijärkinen, no ainakin ennen tätä taistelua...

 

[Mamma italiana]

rakkalla lapsella on monta nimeà

 

[No]

Olen ihan täysi-ikäinen, kiitokset kysymästä Ja myös täysijärkinen, no ainakin ennen tätä taistelua...

Sitten sinulla varmasti riittää mielikuvitusta keksiä sukulaisillesi uudet kutsumanimet.

 

[Aamuäree]

Olen ihan täysi-ikäinen, kiitokset kysymästä Ja myös täysijärkinen, no ainakin ennen tätä taistelua...

Sitten sinulla varmasti riittää mielikuvitusta keksiä sukulaisillesi uudet kutsumanimet.

Hee! Tähän oliskin hyvä

Samalla mitalla takaisin, kun kerran olet tottunut käyttään vähän toisenlaisia nimiä arkielämässä.... Niin Marjatta-täti olis sit vaikka Nicolletta ja Eero-pappa olkoon Marcelo...

 

[Hermot menee]

Ja selvennetään vielä, että eri asia olisi mielestäni jos he olisivat keksineet lapselle lempinimen. Mutta esimerkkinä nyt että lapsen nimi on vaikka Alex ja sukulaiseni kutsuvat häntä nimellä Pertti.

Pitää varmaan alkaa tosiaan kutsumaan sukulaisia aivan toisilla nimillä, mahdollisesti ulkomaalaisilla, josko ymmärtäisivät pointin.

Miten voi yhdestä nimestä tulla näin kauhea taistelu

 

[Bindi]

ei kannata sukuaan suututtaa noin pienen jutun vuoksi. kutsukoon vaikka eskoksi kunhan muuten rakastavat.

 

[Krisse]

ei kannata sukuaan suututtaa noin pienen jutun vuoksi. kutsukoon vaikka eskoksi kunhan muuten rakastavat.

Joo, näinhän se on

 

[Tuulipuku]

Minä kyllä ymmärrän hyvin noita sukulaisia. Lapsi on kuitenkin puoliksi suomalainen, lapsella varmaan miehen ulkomaalainen sukunimi? Niin olisihan se hyvä sitten olla lapsella jotain suomalaista nimessäkin.

Itse en ymmärrä Alex Stephen Matthewseja ym. puoliksi suomalaisia lapsia, jotka naamioidaan täysin ulkomaalaisiksi.

 

[tissipapu]

ei kannata sukuaan suututtaa noin pienen jutun vuoksi. kutsukoon vaikka eskoksi kunhan muuten rakastavat.

No ei tuo minusta niin pieni juttu ole. Loukkaantuisin kyllä itsekin ja voin hyvin ymmärtää ap:tä. Ihan ihmeellisiä sukulaisia. Sano suoraan ja uhkaa yhteydenpidon jäädyttämisellä, siinäpähän miettivät, kannattaako olla noin ääliömäisen itsepäinen.

 

[Kaisaleena]

Mun mielestä ap:n huoli on täysin ymmärrettävä, olisin itsekin hämilläni tilanteesta.

Jos sukulainen keksii jonkun lempinimen tai hellittelynimen ja käyttää sitä joskus, on ok, mutta ei se, että suku ei suvaitse oikeaa nimeä ja keksii sen vuoksi ihan uuden nimen. Mielestäni tuo on todella omituista käyttäytymistä ja olisi ennemminkin aiheellista kysyä, ovatko sukulaiset täysi-ikäisiä (tai -päisiä).
Sukulaisten tulee kunnioitttaa vanhempien nimivalintaa. Ja mikäli oikeasti koetaan, että nimi on hankala eikä helposti lausuttava, vanhemmilta voisi tiedustella yhteisymmärryksessä, että olisiko jotain lempinimeä, jota voisi käyttää. Kiva ajatushan se on, että lapsella olisi joku suomalainen tai suomalaistyyppinen lempinimikin, jota Suomen sukulaiset käyttäisivät.
Ongelma tässä tuntuu olevan sukulaisten päättäväisyys ja kunnioituksen puute nimivalintaa kohtaan. Ehkä taustalla on jotain pelkoa siitä, että lapsi ulkomaalaistuu kun muutatte tms.

En muuten ymmärrä yhtään noita naljailevia vastauksia.

 

[Hermot menee]

Lapsella on minun sukunimeni, joka ei kuitenkaan ole mikään perisuomalainen ja kääntyy kyllä esim. englanniksikin ihan "normaalisti" (tai siis on helppo lausua myös englanniksi ja kirjoitusasu sama vrt. Häkkinen->Hakkinen/Haekinen). Sama sukunimi löytyy omalta äidiltäni, sekä mummiltani. Lapselle minä puhun suomea ja mies englantia. Kummankin suku puhuu tietenkin siis omaa äidinkieltään lapselle.

Lapselle ei ole suunnitelmissa "unohtaa" opettaa myöskään sitä että on puoliksi suomalainen, mutta kun tuleva kotimaa tulee lähes 100% varmasti olemaan jokin englantia puhuva maa, siksi nimeksikin haluttiin sellainen, joka ei aiheuta suurempia ongelmia.

 

[kaisaleena viel]

Joo tosiaan kokeile huviksesi, että kutsut sukulaisia lempinimellä. Eräässä kirjassa tässä taannoin äitipuoli käski lapsia kutsumaan oikeaan äitiään "paskikseksi". Joistakin tuon tyylisistä voisit mahd. aloittaa.

Toki tuo on radikaalia, mutta ehkä sukulaiset tajuaisivat sitten, miltä susta tuntuu.

 

[Merika77]

kyllä suvun pitäs kunnioittaa sun valintaa. Ei se hyvälle tunnu jo antaa lapselleen kauniin nimen ja sit jotkut ei hyväksy sitä ja keksii toisen. Mut älä stressaa.. yritä vaan unohtaa. Tuskin siitä mikään pysyvä nimi muodostuu jos ootte 2v. päästä muuttamassakin. Mut ikävältä kuulostaa.

 

[vieras]

Voithan sanoa et nimi on osa lapsen identiteettiä ja toivot heidän kunnioittavan sitä ja käyttävän lapsesta sitä nimeä mikä hänelle on annettu. Voit vastavuoroisesti ruveta kutsumaan äitiäsi vaikka Normaksi tai jollakin muulla nimellä perusteluna vaikka et se kuulostaa englantia puhuvan miehen korvaan paremmalta.

 

[suru lapsen puolesta]

TIEDÄN TUNTEEN!!!
Täällä saman moinen ongelma. Kun lapsi syntyi piti jo sairaalaan isovanhempien soitella ja uhkailla et jos ei suomi nimeä, niin ....
Lapsella 3 nimeä josta viimeisin on sitten se jonka luulisi kelpaavan myös juntti suomalaisille. Kaikki muut kutsuvat oikealla nimellä, joka on ihan suomi suuhun sopiva, mutta minun vanhemmat eivät millään. On vauvaa ja poikaa ja pienintä jne.

Minusta ongelma on heidän eikä meidän!!
Lapsi on kuitenkin meidän!!!

Koitetaan räpistellä!! Ajastaan sopeutuvat tai sitten eivät!!
Tosi loukkaavaa!!
Itsekkään en ole järin onnellinen ollut pienempänä omasta nimestäni, joka on ihan suomalainen. Ja on monta suomi nimeä jota en koskaan laittaisi omalle lapselleni vaikka mieheni olisi suomalainen.

Meillä kahdella aiemmalla lapsella sama juttu, mutta lempinimet, jotka minä olen keksinyt sopivat heillekin.
Naurettavaa, vaikkakaan ei naurata yhtään!!

 

[apsis]

Minä kyllä ymmärrän hyvin noita sukulaisia. Lapsi on kuitenkin puoliksi suomalainen, lapsella varmaan miehen ulkomaalainen sukunimi? Niin olisihan se hyvä sitten olla lapsella jotain suomalaista nimessäkin.

Itse en ymmärrä Alex Stephen Matthewseja ym. puoliksi suomalaisia lapsia, jotka naamioidaan täysin ulkomaalaisiksi.

:headwall:

 

[Hermot menee]

Ymmärtäisin jos he keksisivät tosiaankin jonkin hauskan lempinimen tai edes jotain joka vähän viittaisi oikeaan nimeen. Mutta kun tilanne on tosiaan se, että he kutsuvat lasta täysin toisella nimellä, joka ei tosiaan voisi olla kauempana oikeaa nimeä. He myös esittelevät lapsen tutuilleen tällä keksimällään nimellä ja ehkä myöhemmin (mikäli muistavat) mainitsevat että lapsen oikea nimi on muuten se-ja-se.

Ja huvittavaa on todellakin se, että esim. minun äitini pitää nimestä joka pojalle on annettu jo oman suosikkinäyttelijänsä takia. Mutta ei suostu sitä silti käyttämään!

Alkaahan tässä jo naurattaa... No onneksi ei ole tämän "suuremmat" ongelmat. Ja tosiaan haluan sukuni kanssa olla tekemisissä, he ovat erittäin rakkaita minulle ja haluan heidän pysyvän lapsen elämässä, mutta jokin muutos tähän on tultava. Uskoisin että lapsikin hieman vanhempana sekoaa jos kummankin suku käyttää eri nimeä.

 

[vieras]

Mä tekisin tuossa tapauksessa niin, että en vastaisi mitään sukulaisten kysymyksiin tai kommentteihin, jos käyttävät sitä ei-toivottua lempinimeä. Olisin kuin en tietäisi kenestä puhuvat.