lapsella jo kolmas päivä mykkökoulua (tarina siis jatkuu)

vastauksia:
-soitin neuvolaan, sainkin tutun tädin kiinni ja hänestä lapsi EI TODELLAKAAN ole mitenkään vammainen kuten täällä ehdotettiin, veikkasi uhmaa, nyt olen aivan ignorena sitten
-pienempi EI liiku minnekään ja meillä on 2 muutakin lasta, mustasukkaisuus ilmeni jo syksyllä silleen, että syliteltiin enemmän ja pottailu loppui. mutta neuvolankaan mielestä tämä ei ole sitä vaan lapsen luonne on vain tälläinen

inhoan sitä, kun täällä aina haukutaan huonoksi ja koitetaan keksiä mahd inhottava vaikea diagnoosi terveelle lapselle, jota ei edes tunneta.

enivei, äsken söin pienemmän kanssa (isommat ovat jo koululaisia) ja tarjosin ruokaa tuolle, ei syönyt, korjasin lautasen pois.

homma jatkuu....ja on tässä muutakin murehdittavaa, mutta että tämäkin vielä.

 

Usein mutismista kärsivätkin lapset, jotka ovat ns. muita edellä, oppivat varhain puhumaan ja ymmärtämään asioita. Pienen lapsen mieli ei ole valmis käsittelemään kaikkia tunteita ja ajatuksia, joita varhain kehittyvä lapsi kokee ja tuntee, joten lapsi "sulkee itsensä" ottaakseen tilanteen hallintaansa (tämän takia sekoitetaankin usein autismiin, kun lapseen ei saa kontaktia). Isä on ehkäpä teidän perheessä se, joka hallitsee tilanteita, joten lapsen ei tarvitse hallita isää, isä hallitsee häntä.

että olen siis huono äiti, niin. tiedän jo sen. minä kyllä muille lapsille saan pidettyä kuria mutta tälle jos korotan ääneni, niin tämmöstä tulee.

te olette masentaneet minua yhä enemmän, väittämällä lastani sairaaksi. että terapiaan vaan. ja minun syytänihän tietty tämä kaikki on. olisin vaan tahtonut vinkkejä, että miten tämä ratkaistaan, jos jollakin oisi kokemusta. olkoon.

en oikein ymmärrä mitä vastauksia odotit? Itse ainakin kerroin oman kokemukseni ja en väittännyt sinun lapsen olevan sairas, mutta yksi mahdollisuus on että kyseessä voi olla mutismi. Mutismista kyllä yleensä kuntoutuu varsinkin jos siihen osataan suhtautua oikein ja aloitetaan kuntoutus mahdollimman pian. Meillä riitti muutama leikkiterapia käynti ja alkuun tiiviimpi sittemmin harvakseltaan perheterapia käynnit

 

vastauksia:
-soitin neuvolaan, sainkin tutun tädin kiinni ja hänestä lapsi EI TODELLAKAAN ole mitenkään vammainen kuten täällä ehdotettiin, veikkasi uhmaa, nyt olen aivan ignorena sitten
-pienempi EI liiku minnekään ja meillä on 2 muutakin lasta, mustasukkaisuus ilmeni jo syksyllä silleen, että syliteltiin enemmän ja pottailu loppui. mutta neuvolankaan mielestä tämä ei ole sitä vaan lapsen luonne on vain tälläinen

inhoan sitä, kun täällä aina haukutaan huonoksi ja koitetaan keksiä mahd inhottava vaikea diagnoosi terveelle lapselle, jota ei edes tunneta.

enivei, äsken söin pienemmän kanssa (isommat ovat jo koululaisia) ja tarjosin ruokaa tuolle, ei syönyt, korjasin lautasen pois.

homma jatkuu....ja on tässä muutakin murehdittavaa, mutta että tämäkin vielä.

mutistinen lapsi EI ole vammainen!!!!!!!

 

Usein mutismista kärsivätkin lapset, jotka ovat ns. muita edellä, oppivat varhain puhumaan ja ymmärtämään asioita. Pienen lapsen mieli ei ole valmis käsittelemään kaikkia tunteita ja ajatuksia, joita varhain kehittyvä lapsi kokee ja tuntee, joten lapsi "sulkee itsensä" ottaakseen tilanteen hallintaansa (tämän takia sekoitetaankin usein autismiin, kun lapseen ei saa kontaktia). Isä on ehkäpä teidän perheessä se, joka hallitsee tilanteita, joten lapsen ei tarvitse hallita isää, isä hallitsee häntä.

että olen siis huono äiti, niin. tiedän jo sen. minä kyllä muille lapsille saan pidettyä kuria mutta tälle jos korotan ääneni, niin tämmöstä tulee.

te olette masentaneet minua yhä enemmän, väittämällä lastani sairaaksi. että terapiaan vaan. ja minun syytänihän tietty tämä kaikki on. olisin vaan tahtonut vinkkejä, että miten tämä ratkaistaan, jos jollakin oisi kokemusta. olkoon.

en oikein ymmärrä mitä vastauksia odotit? Itse ainakin kerroin oman kokemukseni ja en väittännyt sinun lapsen olevan sairas, mutta yksi mahdollisuus on että kyseessä voi olla mutismi. Mutismista kyllä yleensä kuntoutuu varsinkin jos siihen osataan suhtautua oikein ja aloitetaan kuntoutus mahdollimman pian. Meillä riitti muutama leikkiterapia käynti ja alkuun tiiviimpi sittemmin harvakseltaan perheterapia käynnit

että 2 vee heti terapiaan vaan? eikö saa olla luonteeltaan erilainen? minun lapsi saa olla, mutta olisin halunnut NEUVOJA, että miten tämä pattitilanne ratkaistaan. en halunnut vittuilua ja lapsen dignoimista vammaiseksi.

tiedoksi: syötin hänet äsken väkisin, ei itkenu ku pari eka lusikkaa. nyt vien pöntölle. ja joo, edelleen vaikka väkisin ja sitten päikkärit. mulle ei yks lapsi ala ryppyileen, minä määrään.

 

Usein mutismista kärsivätkin lapset, jotka ovat ns. muita edellä, oppivat varhain puhumaan ja ymmärtämään asioita. Pienen lapsen mieli ei ole valmis käsittelemään kaikkia tunteita ja ajatuksia, joita varhain kehittyvä lapsi kokee ja tuntee, joten lapsi "sulkee itsensä" ottaakseen tilanteen hallintaansa (tämän takia sekoitetaankin usein autismiin, kun lapseen ei saa kontaktia). Isä on ehkäpä teidän perheessä se, joka hallitsee tilanteita, joten lapsen ei tarvitse hallita isää, isä hallitsee häntä.

että olen siis huono äiti, niin. tiedän jo sen. minä kyllä muille lapsille saan pidettyä kuria mutta tälle jos korotan ääneni, niin tämmöstä tulee.

te olette masentaneet minua yhä enemmän, väittämällä lastani sairaaksi. että terapiaan vaan. ja minun syytänihän tietty tämä kaikki on. olisin vaan tahtonut vinkkejä, että miten tämä ratkaistaan, jos jollakin oisi kokemusta. olkoon.

en oikein ymmärrä mitä vastauksia odotit? Itse ainakin kerroin oman kokemukseni ja en väittännyt sinun lapsen olevan sairas, mutta yksi mahdollisuus on että kyseessä voi olla mutismi. Mutismista kyllä yleensä kuntoutuu varsinkin jos siihen osataan suhtautua oikein ja aloitetaan kuntoutus mahdollimman pian. Meillä riitti muutama leikkiterapia käynti ja alkuun tiiviimpi sittemmin harvakseltaan perheterapia käynnit

että 2 vee heti terapiaan vaan? eikö saa olla luonteeltaan erilainen? minun lapsi saa olla, mutta olisin halunnut NEUVOJA, että miten tämä pattitilanne ratkaistaan. en halunnut vittuilua ja lapsen dignoimista vammaiseksi.

tiedoksi: syötin hänet äsken väkisin, ei itkenu ku pari eka lusikkaa. nyt vien pöntölle. ja joo, edelleen vaikka väkisin ja sitten päikkärit. mulle ei yks lapsi ala ryppyileen, minä määrään.

tässä teet kyllä väärin jos lapsellasi olisikin jokin "häiriö" tila esim mutismi joka oikeasti voi puhjeta yks kaks

 

vastauksia:
-soitin neuvolaan, sainkin tutun tädin kiinni ja hänestä lapsi EI TODELLAKAAN ole mitenkään vammainen kuten täällä ehdotettiin, veikkasi uhmaa, nyt olen aivan ignorena sitten
-pienempi EI liiku minnekään ja meillä on 2 muutakin lasta, mustasukkaisuus ilmeni jo syksyllä silleen, että syliteltiin enemmän ja pottailu loppui. mutta neuvolankaan mielestä tämä ei ole sitä vaan lapsen luonne on vain tälläinen

inhoan sitä, kun täällä aina haukutaan huonoksi ja koitetaan keksiä mahd inhottava vaikea diagnoosi terveelle lapselle, jota ei edes tunneta.

enivei, äsken söin pienemmän kanssa (isommat ovat jo koululaisia) ja tarjosin ruokaa tuolle, ei syönyt, korjasin lautasen pois.

homma jatkuu....ja on tässä muutakin murehdittavaa, mutta että tämäkin vielä.

mutistinen lapsi EI ole vammainen!!!!!!!

no niin luki wikipediassa, että vammainen tai autistinen

 

Usein mutismista kärsivätkin lapset, jotka ovat ns. muita edellä, oppivat varhain puhumaan ja ymmärtämään asioita. Pienen lapsen mieli ei ole valmis käsittelemään kaikkia tunteita ja ajatuksia, joita varhain kehittyvä lapsi kokee ja tuntee, joten lapsi "sulkee itsensä" ottaakseen tilanteen hallintaansa (tämän takia sekoitetaankin usein autismiin, kun lapseen ei saa kontaktia). Isä on ehkäpä teidän perheessä se, joka hallitsee tilanteita, joten lapsen ei tarvitse hallita isää, isä hallitsee häntä.

että olen siis huono äiti, niin. tiedän jo sen. minä kyllä muille lapsille saan pidettyä kuria mutta tälle jos korotan ääneni, niin tämmöstä tulee.

te olette masentaneet minua yhä enemmän, väittämällä lastani sairaaksi. että terapiaan vaan. ja minun syytänihän tietty tämä kaikki on. olisin vaan tahtonut vinkkejä, että miten tämä ratkaistaan, jos jollakin oisi kokemusta. olkoon.

en oikein ymmärrä mitä vastauksia odotit? Itse ainakin kerroin oman kokemukseni ja en väittännyt sinun lapsen olevan sairas, mutta yksi mahdollisuus on että kyseessä voi olla mutismi. Mutismista kyllä yleensä kuntoutuu varsinkin jos siihen osataan suhtautua oikein ja aloitetaan kuntoutus mahdollimman pian. Meillä riitti muutama leikkiterapia käynti ja alkuun tiiviimpi sittemmin harvakseltaan perheterapia käynnit

että 2 vee heti terapiaan vaan? eikö saa olla luonteeltaan erilainen? minun lapsi saa olla, mutta olisin halunnut NEUVOJA, että miten tämä pattitilanne ratkaistaan. en halunnut vittuilua ja lapsen dignoimista vammaiseksi.

tiedoksi: syötin hänet äsken väkisin, ei itkenu ku pari eka lusikkaa. nyt vien pöntölle. ja joo, edelleen vaikka väkisin ja sitten päikkärit. mulle ei yks lapsi ala ryppyileen, minä määrään.

Nyt olet ap kyllä hakoteillä, kukaan ei ole sinulle vittuillut / lasta vammaiseksi sanonut. Päinvastoin mielestäni tullut hyviä vinkkejä ja ohjeita.

 

vastauksia:
-soitin neuvolaan, sainkin tutun tädin kiinni ja hänestä lapsi EI TODELLAKAAN ole mitenkään vammainen kuten täällä ehdotettiin, veikkasi uhmaa, nyt olen aivan ignorena sitten
-pienempi EI liiku minnekään ja meillä on 2 muutakin lasta, mustasukkaisuus ilmeni jo syksyllä silleen, että syliteltiin enemmän ja pottailu loppui. mutta neuvolankaan mielestä tämä ei ole sitä vaan lapsen luonne on vain tälläinen

inhoan sitä, kun täällä aina haukutaan huonoksi ja koitetaan keksiä mahd inhottava vaikea diagnoosi terveelle lapselle, jota ei edes tunneta.

enivei, äsken söin pienemmän kanssa (isommat ovat jo koululaisia) ja tarjosin ruokaa tuolle, ei syönyt, korjasin lautasen pois.

homma jatkuu....ja on tässä muutakin murehdittavaa, mutta että tämäkin vielä.

taisinkin lukea eri vastaukset, missään en ole huomannut haukkumista, tai mainintaa vammaisuudesta.

jos haluat sulkea silmät tosiasioilta, niin silloin ei täältä kannata kysellä neuvoja

mitään väärää et ole äitinä tehnyt, mutta tuollainen käytös EI ole mikään luonnekysymys 2-vuotiaalle.

 

Usein mutismista kärsivätkin lapset, jotka ovat ns. muita edellä, oppivat varhain puhumaan ja ymmärtämään asioita. Pienen lapsen mieli ei ole valmis käsittelemään kaikkia tunteita ja ajatuksia, joita varhain kehittyvä lapsi kokee ja tuntee, joten lapsi "sulkee itsensä" ottaakseen tilanteen hallintaansa (tämän takia sekoitetaankin usein autismiin, kun lapseen ei saa kontaktia). Isä on ehkäpä teidän perheessä se, joka hallitsee tilanteita, joten lapsen ei tarvitse hallita isää, isä hallitsee häntä.

että olen siis huono äiti, niin. tiedän jo sen. minä kyllä muille lapsille saan pidettyä kuria mutta tälle jos korotan ääneni, niin tämmöstä tulee.

te olette masentaneet minua yhä enemmän, väittämällä lastani sairaaksi. että terapiaan vaan. ja minun syytänihän tietty tämä kaikki on. olisin vaan tahtonut vinkkejä, että miten tämä ratkaistaan, jos jollakin oisi kokemusta. olkoon.

en oikein ymmärrä mitä vastauksia odotit? Itse ainakin kerroin oman kokemukseni ja en väittännyt sinun lapsen olevan sairas, mutta yksi mahdollisuus on että kyseessä voi olla mutismi. Mutismista kyllä yleensä kuntoutuu varsinkin jos siihen osataan suhtautua oikein ja aloitetaan kuntoutus mahdollimman pian. Meillä riitti muutama leikkiterapia käynti ja alkuun tiiviimpi sittemmin harvakseltaan perheterapia käynnit

että 2 vee heti terapiaan vaan? eikö saa olla luonteeltaan erilainen? minun lapsi saa olla, mutta olisin halunnut NEUVOJA, että miten tämä pattitilanne ratkaistaan. en halunnut vittuilua ja lapsen dignoimista vammaiseksi.

tiedoksi: syötin hänet äsken väkisin, ei itkenu ku pari eka lusikkaa. nyt vien pöntölle. ja joo, edelleen vaikka väkisin ja sitten päikkärit. mulle ei yks lapsi ala ryppyileen, minä määrään.

tässä teet kyllä väärin jos lapsellasi olisikin jokin "häiriö" tila esim mutismi joka oikeasti voi puhjeta yks kaks

mene kuule jonnekin muualle tarjoileen diagnoosejasi. neuvolasta sanoi, että tämä lapsi ei ainakaan ole mutistinen. et edes tunne häntä, miten voit sanoa hänen olevan? ihme touhua. tuolla se istuu pöntöllä, ei itke yhtään.

 

ja jos minun 2-v olisi kolmatta päivää puhumatta niin hakeutuisin neuvolaan tai vaikka heti terapiaan, terapiasta ei ole koskaan haittaa, se on varma. Ennemmin pikainen apu kuin liian myöhäinen.
Mutta onnea valitsemallesi tielle, täältä ei ehkä kannataa hakea apua tälläisiin juttuihin jos ei halua pahoittaa mieltään

 

Usein mutismista kärsivätkin lapset, jotka ovat ns. muita edellä, oppivat varhain puhumaan ja ymmärtämään asioita. Pienen lapsen mieli ei ole valmis käsittelemään kaikkia tunteita ja ajatuksia, joita varhain kehittyvä lapsi kokee ja tuntee, joten lapsi "sulkee itsensä" ottaakseen tilanteen hallintaansa (tämän takia sekoitetaankin usein autismiin, kun lapseen ei saa kontaktia). Isä on ehkäpä teidän perheessä se, joka hallitsee tilanteita, joten lapsen ei tarvitse hallita isää, isä hallitsee häntä.

että olen siis huono äiti, niin. tiedän jo sen. minä kyllä muille lapsille saan pidettyä kuria mutta tälle jos korotan ääneni, niin tämmöstä tulee.

te olette masentaneet minua yhä enemmän, väittämällä lastani sairaaksi. että terapiaan vaan. ja minun syytänihän tietty tämä kaikki on. olisin vaan tahtonut vinkkejä, että miten tämä ratkaistaan, jos jollakin oisi kokemusta. olkoon.

en oikein ymmärrä mitä vastauksia odotit? Itse ainakin kerroin oman kokemukseni ja en väittännyt sinun lapsen olevan sairas, mutta yksi mahdollisuus on että kyseessä voi olla mutismi. Mutismista kyllä yleensä kuntoutuu varsinkin jos siihen osataan suhtautua oikein ja aloitetaan kuntoutus mahdollimman pian. Meillä riitti muutama leikkiterapia käynti ja alkuun tiiviimpi sittemmin harvakseltaan perheterapia käynnit

että 2 vee heti terapiaan vaan? eikö saa olla luonteeltaan erilainen? minun lapsi saa olla, mutta olisin halunnut NEUVOJA, että miten tämä pattitilanne ratkaistaan. en halunnut vittuilua ja lapsen dignoimista vammaiseksi.

tiedoksi: syötin hänet äsken väkisin, ei itkenu ku pari eka lusikkaa. nyt vien pöntölle. ja joo, edelleen vaikka väkisin ja sitten päikkärit. mulle ei yks lapsi ala ryppyileen, minä määrään.

Nyt olet ap kyllä hakoteillä, kukaan ei ole sinulle vittuillut / lasta vammaiseksi sanonut. Päinvastoin mielestäni tullut hyviä vinkkejä ja ohjeita.

ainoat ohjeet ovat: vie terapiaan, lapsi ei ole terve, sillä on joku tauti. ihme touhua. onhan mykkäkoulua pitäviä aikuisiakin, eikä heitä viedä terapiaan eikä tarjoilla diagnoosia. vinkkejä oisin kaivannut, miten voisin toimia, että tilanne normalisoituu. päätin sitten, että kun teistä ei oo apua, soitan neuvolaan. minä määrään, milloin syödään ja yms, ei lapsi.

 

Oppis, enpä kyllä sympatiseeraa ap:tä yhtään näiden viimeisten vastausten perusteella...

 

vastauksia:
-soitin neuvolaan, sainkin tutun tädin kiinni ja hänestä lapsi EI TODELLAKAAN ole mitenkään vammainen kuten täällä ehdotettiin, veikkasi uhmaa, nyt olen aivan ignorena sitten
-pienempi EI liiku minnekään ja meillä on 2 muutakin lasta, mustasukkaisuus ilmeni jo syksyllä silleen, että syliteltiin enemmän ja pottailu loppui. mutta neuvolankaan mielestä tämä ei ole sitä vaan lapsen luonne on vain tälläinen

inhoan sitä, kun täällä aina haukutaan huonoksi ja koitetaan keksiä mahd inhottava vaikea diagnoosi terveelle lapselle, jota ei edes tunneta.

enivei, äsken söin pienemmän kanssa (isommat ovat jo koululaisia) ja tarjosin ruokaa tuolle, ei syönyt, korjasin lautasen pois.

homma jatkuu....ja on tässä muutakin murehdittavaa, mutta että tämäkin vielä.

mutistinen lapsi EI ole vammainen!!!!!!!

no niin luki wikipediassa, että vammainen tai autistinen

Minun lapseni ei ole vammainen eikä autistinen vaan hänellä on diagnoosina selektiivinen mutismi joka näyttää aikalailla väistyneen. On ikäisiään kehittyneempi. Mutismi voi kyllä puhjeta päälle jos elämässä tapahtuu muutoksia, toivottavasti ei. Mutta siis meillä ei ole vammaista lasta!

 

eihän täällä sinua ole haukuttu., vaan nimenomaan yritetty neuvoa, luonnekysymys varmasti ja jos sen tiesitkin niin miksi sitten edes asiaa kysymään. Mehän ei olla lasta nähty kuten neuvolatäti tai sinä ja siksi hieman vaikea tajuta asiaa. Se mitä olet selittänyt täällä muutamana päivänä niin ei minusta kuulosta 2v toiminnalta.

 

Oppis, enpä kyllä sympatiseeraa ap:tä yhtään näiden viimeisten vastausten perusteella...

hermostuu tässä väkisinkin, kun vinkkejä kysyy ja aletaan väittämään tervettä lasta vammaiseksi. ihme touhua, en muuta sano. onneksi neuvolassa osattiin neuvoa, teistä ei ole kuin harmia.

 

Taitaa ap purkaa pahaa oloaan palstalla...... ei sulle tässä ketjussa ole vittuillut eikä haukkunut lastasi vammaiseksi....mutta viesteistäsi näkee että karvat pystyssä sä siellä oot....

onko mielestäsi mutistinen tai asperger-lapsi vammainen........ :/

 

Oppis, enpä kyllä sympatiseeraa ap:tä yhtään näiden viimeisten vastausten perusteella...

hermostuu tässä väkisinkin, kun vinkkejä kysyy ja aletaan väittämään tervettä lasta vammaiseksi. ihme touhua, en muuta sano. onneksi neuvolassa osattiin neuvoa, teistä ei ole kuin harmia.

vinkkinä sit että meidän lapsi joka oli neuvolan mielestä täysin terve sai 3,5-v diagnoosin lievä kehitysvamma ja on nyt 10-v keskiasteisesti kehitysvammainen. alkoi tulla outoa käytöstä 2-v ja me ihmettelimme sit, neuvola ei uskonut.

 

että 2 vee heti terapiaan vaan? eikö saa olla luonteeltaan erilainen? minun lapsi saa olla, mutta olisin halunnut NEUVOJA, että miten tämä pattitilanne ratkaistaan. en halunnut vittuilua ja lapsen dignoimista vammaiseksi.

tiedoksi: syötin hänet äsken väkisin, ei itkenu ku pari eka lusikkaa. nyt vien pöntölle. ja joo, edelleen vaikka väkisin ja sitten päikkärit. mulle ei yks lapsi ala ryppyileen, minä määrään.

sulle on tullut pelkkiä neuvoja kaksi sivua, itse olet ne vittuiluksi kääntänyt.

en voi ymmärtää, että mieluummin pakkosyötät lasta, kuin myönnät mitään ongelmaa.

 

2-v ei osaa pitää mykkäkoulua omasta tahdostaan. Psyykkinen häiriö kyseessä, onko elämässänne tapahtunut jotain mullistavaa viime aikoina?

 

ap voisi nyt rauhoittua: Kukaan ei ole haukkunut vammaiseksi. Eihän ADHd-lapsi ole vammainen eikä Asperger tai mutistinen. Ei kaikkea lukemaansa kannata ottaa todesta. Netissäkin on virheitä.

 

tiedoksi: kaikki palasi ennalleen, kun otin ohjat käsiin.

 

Joko tämä ap. on provo tai sitten hän on todella sekaisin.

Jos hermostut, lähde pois. Jos sinä kirjoitat aivan paniikissa palstalle, että apua apua olen paska äiti, lapseni ei puhu mitään, kylläpä surettaa plaa plaa, kyllä se miehelle puhuu, niin kai tässä jokainen yrittää jotain neuvoa antaa. Vinkkeihin voi suhtautua monella tapaa.

Millaisia vastauksia odotit?

 

No ei tämä ap voi olla todellinen, eihän? Siis eihän kukaan väkisin syötä lasta? Ja eihän kukaan ole viemättä lasta lääkäriin, kun 2-vuotiaana toimii noin? Eihän?

 

Oppis, enpä kyllä sympatiseeraa ap:tä yhtään näiden viimeisten vastausten perusteella...

hermostuu tässä väkisinkin, kun vinkkejä kysyy ja aletaan väittämään tervettä lasta vammaiseksi. ihme touhua, en muuta sano. onneksi neuvolassa osattiin neuvoa, teistä ei ole kuin harmia.

Neuvolatätikö tuntee lapsesi? Ei hänkään näe lastasi kotioloissa kuinka käyttäytyy. Ja typerä olet itse kun vertaat aikuista lapseen, että aikuinenkin pitää mykkäkoulua. 2-vuotias ei. En ole ikinä kuullutkaan että pitäisi.

Ja jos sulle täällä annetaan vinkkejä mikä lapsellasi VOISI olla, niin tarviiko siitä suuttua? Ite pyysit vinkkejä ja apuja, mitä sitten odotit? Että kaikki sanoo sen olevan normaalia? No, mun vastaus on ainakin, että se EI ole normaalia, todellakaan.

 

tiedoksi: kaikki palasi ennalleen, kun otin ohjat käsiin.

Olisko kannattanut ottaa jo aikaisemmin?