P
Pullukkainen Mamma
Vieras
Jos ajattelee että käy Painonvartijoissa ja siellä laskee orjallisesti pistetä, ja laihtuu ja homma on sitten hanskassa, on täysin hakoteillä.
Kyllähän niitä pisteitä laskemalla laihtuu, mutta kuka sitten laskee loppuelämänsä pisteitä? Ei taida montakaan olla joka sitä tekee. Pitää niin totaalisesti sisäistää se oikeaoppinen syöminen. Silloin voi sanoa että on onnistunut.
Itse olen vuosien aikana Painonvartioissa laihtunut kymmeniä kiloja, ja aina yhtä iloisesti lihonut ne lisien kanssa takaisin. Eli en ole sisäistänyt tätä pistelaskuoppia. Ja tottumus on toinen luonto, sanotaan, niin myös tässä herkuttelu asiassa. Kuinka hyvää on kaikki suklaat makkarat juustot, keksit, leivokset hyvät ruuat...tätä listaa on turha jatkaa, jokainen tietää miten se jatkuu.
Ja siksi toiseksi, päätin, etten maksa enää senttiäkään siitä että laihdun. On jotenki järjenvastaista että ensin maksaa isot rahat siitä, että paisoo isoihin mittoihin ja sitte vielä maksaa että niistä pääsee eroon. Jotenkin tuntuu että Painonvartiat rahastaa meitä lihavia oikein kunnolla. Toisten tuskalla ja häpeällä kuorrutetut kilot, niistä pääsette eroon painonvartioissa ...mutta ei ilman. No tämä on vain mun mielipide, erimieltä saa olla, ja pitääkin.
Ja joku mainitsi että on 100 kiloa ylipainoa, ei näissä kilolukemissa pidä sitte lenkille lähteä, taikka pääsee samalla eroon polvinivelistään. Vesi on se elementti jossa kannattaa lähteä näitä kiloja karistamaan, vaikka tiedän sen ison kynnyksen että pitäis mennä uima-halliin toisten tuijoleltavaksi ja sen supinan"kattokaa ny tuota"!!! Siis haloo lihavillakin on totta tosiaan oikeus olla olemassa! Ei uima-halleihin ole painorajaa! Onneksi kesällä on näitä syrjäisempiäkin uimapaikkoja joissa lihavaksi saa porskutella ilman pällistelyjä.
Minä olin nuorempana aika arka ja häpesin itseäni tosi paljon, mutta nyt kun alan olla vanhempi nainen, olen tullut rohkeammaksi, ja päätin että ja minähän menen sieltä mistä toisetkin ja jos supisevat siinähän omia leukojaan kuluttavat. Ja saatamapa käydä kysymässäkin suoraan että olikos sulla mulle jotakin asiaakin vai neuvojako kyselet
Minulla on itsellä tällä hetkellä ylipainoa semmoiset 50 kg joten tiedän mitä on olla lihava. Olen tässä parin vuoden aikana laihtunut 25 kg mutta nekään kilot ei ole menneet laihduttamalla vaan sairastamalla. Ei mitään vakavaa mutta kuitenkin.
Laihduttaminen on ikuisuustaistelu, ja pitää ottaa huomioon myös perintätekijät, kaikki kun eivät ole syntyneet langanlahoiksi, vaan geenitkin vaikuttavat asiaan.
Mutta lopuksi kehoitan kaikkia ylipainoisia nostamaan päänsä pystyyn, meillä on samanlainen oikeus samoihin asioihin kuin laihoillakin.
Joillekkin sitäpaitsi liikakilot sopii, ja toisille ei sitte yhtään.
Ollaan olemassa eletään täysillä, murehtia aina voi ja saa, mutta samalla ajatella: Voisi olla vieläkin huonommin!
Kyllähän niitä pisteitä laskemalla laihtuu, mutta kuka sitten laskee loppuelämänsä pisteitä? Ei taida montakaan olla joka sitä tekee. Pitää niin totaalisesti sisäistää se oikeaoppinen syöminen. Silloin voi sanoa että on onnistunut.
Itse olen vuosien aikana Painonvartioissa laihtunut kymmeniä kiloja, ja aina yhtä iloisesti lihonut ne lisien kanssa takaisin. Eli en ole sisäistänyt tätä pistelaskuoppia. Ja tottumus on toinen luonto, sanotaan, niin myös tässä herkuttelu asiassa. Kuinka hyvää on kaikki suklaat makkarat juustot, keksit, leivokset hyvät ruuat...tätä listaa on turha jatkaa, jokainen tietää miten se jatkuu.
Ja siksi toiseksi, päätin, etten maksa enää senttiäkään siitä että laihdun. On jotenki järjenvastaista että ensin maksaa isot rahat siitä, että paisoo isoihin mittoihin ja sitte vielä maksaa että niistä pääsee eroon. Jotenkin tuntuu että Painonvartiat rahastaa meitä lihavia oikein kunnolla. Toisten tuskalla ja häpeällä kuorrutetut kilot, niistä pääsette eroon painonvartioissa ...mutta ei ilman. No tämä on vain mun mielipide, erimieltä saa olla, ja pitääkin.
Ja joku mainitsi että on 100 kiloa ylipainoa, ei näissä kilolukemissa pidä sitte lenkille lähteä, taikka pääsee samalla eroon polvinivelistään. Vesi on se elementti jossa kannattaa lähteä näitä kiloja karistamaan, vaikka tiedän sen ison kynnyksen että pitäis mennä uima-halliin toisten tuijoleltavaksi ja sen supinan"kattokaa ny tuota"!!! Siis haloo lihavillakin on totta tosiaan oikeus olla olemassa! Ei uima-halleihin ole painorajaa! Onneksi kesällä on näitä syrjäisempiäkin uimapaikkoja joissa lihavaksi saa porskutella ilman pällistelyjä.
Minä olin nuorempana aika arka ja häpesin itseäni tosi paljon, mutta nyt kun alan olla vanhempi nainen, olen tullut rohkeammaksi, ja päätin että ja minähän menen sieltä mistä toisetkin ja jos supisevat siinähän omia leukojaan kuluttavat. Ja saatamapa käydä kysymässäkin suoraan että olikos sulla mulle jotakin asiaakin vai neuvojako kyselet
Minulla on itsellä tällä hetkellä ylipainoa semmoiset 50 kg joten tiedän mitä on olla lihava. Olen tässä parin vuoden aikana laihtunut 25 kg mutta nekään kilot ei ole menneet laihduttamalla vaan sairastamalla. Ei mitään vakavaa mutta kuitenkin.
Laihduttaminen on ikuisuustaistelu, ja pitää ottaa huomioon myös perintätekijät, kaikki kun eivät ole syntyneet langanlahoiksi, vaan geenitkin vaikuttavat asiaan.
Mutta lopuksi kehoitan kaikkia ylipainoisia nostamaan päänsä pystyyn, meillä on samanlainen oikeus samoihin asioihin kuin laihoillakin.
Joillekkin sitäpaitsi liikakilot sopii, ja toisille ei sitte yhtään.
Ollaan olemassa eletään täysillä, murehtia aina voi ja saa, mutta samalla ajatella: Voisi olla vieläkin huonommin!
Mulla henkilökohtaisesti paras olotila on ollut silloin, kun painoindeksini on ollut siinä ehkä 24.7 eli ylärajoilla normaalipainossa, vaikka ulkonäöllisesti olisin varmasti ehkä ollut paremman näköinen hoikempana ja olisin miellläni ollut hoikempikin. Mutta hyvä olo mulla on ollut tuossa, siis fyysisesti hyvä olo. 
