Lähihoitajan soveltuvuuskokeet, matikka- ja päättelykykykysymys...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja harmaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mistäs teille on tullut sellainen ajatus että lähihoitajat on tyhmiä? Aikamoista sontaa täältä saa lukea...


Olen itsekin pyrkinyt lähihoitajakoulutukseen, en päässyt, haen uudelleen kunhan tilanne on sopiva. Itsellä tyssäsi varmasti nuoruuteen ja sen hetkiseen elämäntilanteeseen, MUTTA eniten hermostuttaa tulevaisuudessa se matikka. Osaan kyllä joten kuten, mutta siinä pääsykoetilanteessa myös jännittää melko paljon.


Ap, harjoittele, eiköhän netistäkin löydy tehtäviä. Jos matikka ei luonnistu, panosta muihin osioihin. Tuskin se siihen kaatuu!


Muoks: Soveliaampaa kielenkäyttöä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Moonbride:
Mistäs teille on tullut sellainen ajatus että lähihoitajat on tyhmiä? Aikamoista sontaa täältä saa lukea...

Eihän lähäreitä pidetä yhtään arvossaan. Itse luin ensin lähihoitajaksi ja siitä sosionomiksi. Heti huomas kuinka eritavalla ihmiset käyttäytyy mua kohtaan kun olinkin sosionomi enkä lähäri. Kait mä sain jonku valaistuksen sitten? Mielestäni tälläiset ihmiset tuovat esiin oman tyhmyytensä, ihan sama ihminen ja samat aivot mulla edelleen on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja lukion pitkästä matikasta 10 :):
Kaikki matemaattiset tehtävät tänne esiin. Voisin minäkin kokeilla vieläkö matikka luonnistuu.

Okei, kyse on sädehoidon asettelusta lineaarikiihdyttimellä. Potilaan alavartalo oli taudista johtuen hirmuisesti turvonnut ja kaiken lisäksi jouduttiin käyttämään myös tyhjiömuottia oikean hoitoasennon saavuttamiseksi ja potilaan mukavuuden vuoksi. Hoidettava alue oli niin iso, että tavallisen sadan sentin hoitoetäisyyden (TSD = target-skin distance) sijaan käytettiin 130 sentin hoitoetäisyyttä. Mistään isosentrisestä hoidosta, jossa potilas on aivan aloillaan hoitokenttien välillä ja vain sädehoitokonetta liikutellaan, ei voinut edes unelmoida. TSD-hoidon haittapuolena on se, että pöytää joudutaan liikuttamaan hoitokenttien välillä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa haittasi kovasti myös se, ettemme tienneet, miten pöytää olisi pitänyt liikuttaa. Edes backpointerista ei ollut apua. Tavallisesti sen kaksi lasersädettä näyttävät pisteen, josta hoitokentän keskisäde tulee ulos potilaan toisella puolella, mutta nyt niiden näkymään ei voinut luottaa. Itse hoitokentän keskipiste alakentässä taas varjostui hoitopöydän reunan alle.

Gantryn eli hoitokoneen kulma yläkentässä oli noin 290 astetta (oli sillä eksaktikin kulma, mutten nyt muista sitä ) ja alakentässä vastaavasti 110 astetta. Kun gantry käännettiin alakentän hoitamiseksi 110 asteeseen, pöytää liikutettiin ylös ja oikealle (katsottuna pöydällä selällään makaavasta potilaasta). Mutta kuinka paljon? Tulin ajatelleeksi, että ylös ja oikealle suuntautuvat liikkeet ovat kuin kateeteista koostuva suora kulma. Gantryn yläasennon ja oikealle suuntautuvan liikkeen välinen kulma on 70 astetta ja alhaalla puolestaan 20 astetta. Entäs hypotenuusan pituus? TSD:hän on 130 cm. Potilaan paksuus oli mitattavissa ja hoitokenttien keskipisteiden välillä se oli noin 50 cm (jälleen eksaktikin tieto oli olemassa). Tyhjiöpatjan tai hoitopöydän paksuutta ei tarvinnut ottaa huomioon. Hypotenuusan pituus oli siis 30 cm + 30 cm + 50 cm eli 110 cm. Sain laskettua kateettien pituudet kun piirsin koko höskän paperille, kun en muistanut niitä sin, cos ja tan -jutskia. Työkaverit eivät halunneet opetella hommaa vaan jouduin tulemaan hoitokoneelle simulaattorilta laskemaan valmiit pöytäarvot aina kun tätä potilasta hoidettiin.

Miten laskutoimituksen saisi matematiikan kielellä niin, että eri gantry-, TSD- ja paksuusarvot otettaisiin huomioon?
 
Googleta "internetix matematiikka", sieltä löytyy matematiikan nollakurssi, jossa käydään läpi johdonmukaisesti peruskoulun ja hieman lukionkin matikkaa, peruslaskusäännöt esimerkkeineen selkeästi ja siten, että ne ymmärtää sellainenkin, jolla ei ole mitään pohjaa. Helppoja laskujahan ne pääsykokeessa olevat on, mutta jos jostain syystä on perustiedot jääneet opettelematta, niin hankalahan siitä on mihinkään jatkaa, kun kaikki rakentuu edellisen asian päälle. Onneksi asian voi korjata opettelemalla ne muutamat laskusäännöt, jonka jälkeen voi lähteä soveltamaan. Aikaa siihen tietty jonkin verran menee, mutta palkitsee kyllä. Ja kuka tahansa voi oppia, jos motivaatio on kohdallaan.

Nimim. Yläasteen matikka 6, lukion päättötodistuksessa lyhyt matikka 5 ja nyt takana kolme menestyksekästä vuotta kemian ja matikan opintoja yliopistossa.
 

Yhteistyössä