Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Velimyytin dualismi uralilaisten ja siperialaisten kansojen perinteessä on poikkeuksellinen. Se ei kuvaa maailmaa mustavalkoisena taisteluna, vaan välttämättömänä vuorovaikutuksena. Ilman pahan veljen virheitä (kuten kukkuloita, sääskiä tai kuolemaa) maailmassa ei olisi haasteita eikä siten elämää.


Veljeys symboloi samankaltaisuutta ja eroa samanaikaisesti. Veljekset ovat samasta lähteestä, samasta alkumerestä, mutta heidän polkunsa erkanevat. Uralilaisessa ajattelussa tämä tarkoittaa, että valo ja pimeys ovat veljeksiä (eivät vieraita toisilleen) ja tuho on välttämätön osa uuden rakentamista. Uralilaisessa perinteessä Paha veli on perheenjäsen, jonka kanssa on opittava elämään.


Ajatus pahan veljen välttämättömyydestä on yksi uralilaisen ja siperialaisen maailmankuvan kiehtovimpia piirteitä. Se eroaa jyrkästi monista muista uskonnoista, joissa pahuus nähdään pelkkänä virheenä, joka pitäisi poistaa. Näissä myyteissä paha veli on dynamiikan, materian ja ajan tuoja.


Jos hyvä veli saisi päättää yksin, maailma olisi täydellinen, mutta se olisi myös pysähtynyt. Hyvän veljen maailma on paikka, jossa ei ole kuolemaa, sairautta tai vaivaa, mutta siellä mikään ei muutu. Se on ikuinen sunnuntai-iltapäivä, jossa ei tapahdu kehitystä. Pahan veljen panos on tuoda maailmaan kuolema ja siten myös uudistuminen. Kun vanha kuolee, se antaa tilaa uudelle. Paha veli on se, joka kääntää tiimalasin. Hän luo ajan kulumisen tunteen ja evoluution pakon.


Materia on pahan veljen aluetta, koska se on epätäydellistä, maatuvaa ja raskasta. Epätäydellisyys on elinkelpoisuutta: jos maailma olisi sileä pallo (kuten hyvä veli sen ehkä suunnitteli), vesi ei virtaisi eikä eläimillä olisi piilopaikkoja. Pahan veljen luomat vuoret, rotkot ja virheet tekevät maailmasta asuttavan. Eräässä myytissä todetaan, että paha veli loi hyttyset ja kärpäset, jotta ihminen ei laiskistuisi ja nukkuisi koko päivää – pahuus on siis myös motivaattori.


Paha veli hallitsee alamaailmaa, joka ei ole helvetti, vaan pikemminkin varasto. Jotta ihminen voisi selviytyä – takoa työkaluja tai saada suolaa – hänen on oltava tekemisissä pahan veljen valtakunnan kanssa. Paha veli hallitsee usein myös salaista tietoa. Et voi parantaa, jos et tunne pimeyttä.


Moraalinen peili: Paha veli on olemassa, jotta hyvän veljen hyvyys saisi merkityksen. Ural-baturin tarinassa Uralin sankariteot loistavat vain siksi, että Shulgan tarjoaa niille pimeän taustan. Ilman Shulganin petoksia Uralin uhrautuvuus ei olisi uhrautuvuutta, vaan pelkkää olemista. Paha veli opettaa ihmiselle erottelukykyä.


Koska paha veli on välttämätön, suhde häneen on diplomaattinen. Siperian kansojen keskuudessa pahaa veljeä (tai hänen alamaailman henkiään) ei yritetä tappaa. Sen sijaan hänelle annetaan uhreja: "Tässä on sinun osasi, jätä meille loput." Tämä luo mielenkiintoisen maailmankuvan: pahuutta ei pidä vihata, vaan se pitää pitää rajoissaan. Se on kuin tuli uunissa: hallitsemattomana se tuhoaa, mutta hallittuna se on välttämätön lämmön lähde.


Paha veli on myyteissä kitka, joka mahdollistaa liikkeen. Ilman kitkaa mikään ei pysyisi pystyssä, mutta ilman sitä mikään ei myöskään kuluisi. Tämä dualismi opettaa ihmiselle nöyryyttä: maailma ei ole meitä varten tehty täydellinen puutarha, vaan monimutkainen ja vaarallinen paikka.
 

Yhteistyössä