Toggle sidebar

Lähes kolmikymppiset ekakertalaiset, heinäkuussa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nanna81
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Uutta viikkoa kaikille! Ja varsinkin lomalaisille rentouttavaa sellaista!

Toivottavasti Nanna poitsu esittelee kunnolla itseään ja saatte tänään hyviä kuvia siellä!

HPM taitaa olla vauvelin kanssa parasta aikaa :heart:

Tosiaan, se huono olo tuli takaisin :x Kaveri oli toisesta kaupungista viikonlopun meillä kylässä ja en sitten varmaan saanut ihan samalla tavalla levätä kun normaalisti. Huono olo alkoi sitten eilen illalla ja tänään aamulla eka ajatus kellon soidessa oli, että yäk miten saan aamiaisen alas... No, eli vaihtelee ilmeisesti päivän mukaan ihan kuten sanoitte. Väsymyskin on tänään paljon pahempi, että kaipa ne käsikädessä nämä kaksi kaverusta kulkevat.

Eiköhän sen kestä kun tietää miten hyvää se tekee :D

Ainiin, mies tilasi netistä sellaisen kotidopplerin :ashamed: Saa nähdä milloin tulee ja kuuluuko edes vielä aikoihin mitään. Violethan ainakin sai aika aikaisin kuulumaan. Mulla tosin on taakse kallistunut kohtu niin ei varmaan ihan äkkiä kuulu. Innolla odotan kuitenkin että se saapuu!

Nyt päiväunille |O

KÖ 8+6
 
Nyt poika viitti vähän itteä vilautella ja hyviä kuvia ja videota saatiin toisesta =) ! Ihan oli molempien näkönen :D . Sielä se haukotteli ja mutristeli suutaan.

Mie sain kans aika ajoissa tuolla doplerilla kuulumaan äänet, mutta tosiaan jos on taakse päin kallistunu kohtu niin ei kannata säikähtää vaikkei niitä heti näin alussa kuuluiskaan!

Nanna +poju 27+5
 
Moi,

Jouduin hieroon silmiäni, kun KÖ:llä luki, et mies tilasi kotidopplerin... Tutkin meinaan asiaa tänään netistä ja huuto.netissä ois ollu joku käytettykin. Kysyin sitten asiaa mieheltä, ja hän totesi yksikantaan, että hän on sitten ennemmin huono isä kuin alkaa kuunnella ääniä mahasta. Hän perusteli sitä sillä, että lapsi pitää kyllä sitten ääntä loppuelämänsä... Noh, ymmärrän kyllä hänen näkökantansa, mutta oli hauska sattuma, että KÖ juuri tänään kertoi, että mies tilasi, kun meillä taas ei ymmärretty koko laitteen päälle :) Koitin vielä vedota siihen, että eikö diplomi-insinöörien pitäis olla aina kiinnostuneita kaikista vekottimista, mut hän oli sitä mieltä, että ehkä hänen tutkintonsa on sitten annettu väärin perustein :) Että tuskin pää siis kääntyy :)
 
Heips,

Kylläpä täällä on sattunut ja tapahtunut sinä aikana, kun oon ollu mökillä nettipimennossa.

HPM:lle ja vauvalle (ulkomaaillmaan jo? ) hyviä vointeja!

Oltiin eilen Tyksin synnärin tutustumassa. Tuntuu vieläkin ihan epätodelliselta, että siellä jonkin ajan sisään ollaan itsekin...

Tänään oltiin neuvolalääkärillä synnytystapa-arvioinnissa. Saatiin lähete Tyksiin ultraan, koska oli pikkuisen epävarmaa vauvan asento. Lääkäri arveli kuitenkin samaa, miltä musta on nyt tuntunut, että pää olisi kääntynyt oikeaan suuntaan ja peppu muljahtelee tossa ylhäällä oikealla. Vielä viikko aikaa sitten siinä kohtaa oli pää... Jalkapallon EM finaaliottelun aikana luulisin, että maha-asukki päätti muuttaa asentoaan (liekö innostunut jalkkiksesta) ja muljahteli mahassa niin, että ajattelin että saan kylkiluun murtumia vähintäänkin.

Mukavia kesälomapäiviä kaikille kesälomalaisille! Ja töissäkävijöille jaksamisia töihin!
Coke 36+1
 
Vau Nanna, kiva että nyt onnisti! Mä varmaan kattelisin sen videolevyn ihan puhki!

Memmu, mä oon kyllä "pehmitellyt" tota yhtä ajatukselle jo jonkin aikaa... Yhdet meidän kaverit myös vähän aikaa sitten kertoivat, että kuuntelevat dopplerilla aina muutaman illan välein, luulen että tälläkin oli merkitystä tuohon suostumiseen. Viimeiseksi sitten asian ratkaisi raha, kun mä sanoin että haluan tuollaisen ja tilaan sen netistä. Mies on aika haka tilailemaan kaikenlaista netistä kun omiin harrastuuksinsa aina tilailee kaikkea niin se sitten tilasi sen sen takia kun löysi jostain ulkomailta halvalla :D Eli ei meilläkään se ihan niin mennyt mitä tosta mun aiemmasta kirjoituksesta olisi voinut käsittää... ;)

Kohta se tosiaan Cokekin jo synnärillä ponnistelee! Hieno homma että vauveli on kääntyi (futiksesta innostuneena) oikein päin! Säästää varmasti monelta mietinnältä ja vaaratilanteelta.

Täällä on ollut tänään taas hyvävointinen päivä. Väsymys on ihan järkkyä kyllä ollut, mutta huono olo ei oo ollut yhtään, ihanaa =)

Tää väsymys alkaa tosin olla jo ihan naurettavaa... Eilen nukuin reilun parin tunnin päikkärit, olin valveilla sen verran että söin pari leipää ja katsoin Simpsonit. Puoli kymmenen aikaan olin taas unessa ja kun kello seitsemältä soi, oli ihan tuskaa herätä. Ja puoliunessa oonkin sitten vetänyt koko päivän. Just valitin töissä, että tuntuu ihan kun olisi joku vajaaälyinen kun käy niin hitaalla :D

Mutta jee, se on jo 10. viikko!
KÖ 9+0
 
Meidän maailman kaunein pikkuprinssi meinaan :heart: Tänään ollaan tultu kotiin ja nopsasti teille ilmoittelen. Minkälaista synnytyskertomusta haluatte? Likaisine yksityiskohtineen? :kieh:

HPM ja POIKA 5.7.08 klo 20.00. 47cm, 2800g.
 
Paljon onnea prinssistä HPM :flower:
Ajatella,että meidänki pienokainen on kohta 2kk...kamalan nopeasti tuo aika rientää ja päivät menee siivillä,ku on koko ajan touhua tuon pojan kanssa!
Meillä 27.7 ristiäiset.Tulen sitten ilmoittamaan palleron nimen,kunhan tilaisuus on pidetty.
Huomenna taas neuvolaan.Kivaa kun saa tietää painon ja pituuden taas pitkästä aikaa!
Mukavaa odotusta kaikille!!!
 
Onnea HPM :flower:

Samoilla linjoilla olen Kvartin kanssa; nukuin illalla 1,5 tunnin päikkärit ja taas vois mennä nukkuun :) Huomenna mennään Tammerfesteille, joten odotan kauhulla jo torstaiaamua... Mikähän on väsymysaste :/

Hauska kuulla, KÖ, ettei se teilläkään ihan automaattista ollut se dopplerin saanti!
 
Laiskuus iski taas, joten kopiota tuolta lokamassuista:

Huomenta! Neuvolassa nyt siis taas käyty. Pissassa oli sokeri ja keto aineet(?) plussalla, sekä tunnin veren sokeri koholla joten mittarin sain kotiin ja häätyy alkaa seuraileen. Painoa oli tullu 233g/vko, eli nyt yhteensä 5,4kg koko raskauden aikana. SF mitta 25, Hb 117 ja vp 115/60. Vieläköhän tuli muuta. Niin kohdunsuu oli hiukan pehmenny.

Sain hiukan treenattua pientä nörttiä sisälläni ja sain kaapattua videolta kuvan :D . Eli tässäpä meidän poika

Nanna + poju 28+0
 
Heippa tytöt!

HPM: Onnea hirmusti!!!

Kotidopplerista: tilasin kait ebaysta sen eikä ollut kallis 20-30e. Äänten kuuluviin saaminen kesti jonnekin vkolle 14 kun en tajunnut laittaa geeliä väliin (*urpo*). Vekotus oli kuitenkin kovassa siihen saakka kun vauvan liikkeet alkoi kunnolla tuntea. Meistä ainakin oli kannattava sijoitus ;) Ja voihan sen avulla vieläkin laskea vaikka vauvan sykkeitä jos haluaa.

Nanna: ihana kuva!

Hemuli: Kiva kuulla teistäkin =)

ON: täällä taas kärvistellään tolkuttoman väsymyksen kourissa. Vielä 4-viikkoa töitä... ...tuntuu aivan ylitsepääsemättömältä, mut en haluaisi jäädä saikullekaan kun toivon että saisin kyseisestä paikasta töitä vielä myöhemminkin (olen parilla saikulla jo ollut tämän raskauden aikana). Saa nähdä miten käy. Muuten kaikki ok.

Jaksuja ja haleja kaikille!!

Siilura ja boy 28+5
 
OIkein paljon onnea HPM :flower: Ja Nannalla mahtava kuva. On se uskomatonta miten kaikkea saadaan kuvattua niin hienosti... Olin perjantaista asti Pohjanmaalla käymässä äiteen luona. Äsken vasta kotiuduin ja on kuulkaa ihanaa, kun pääsi kotiin lepäämään, huhhuh sitä menoa...

Pöh, tietty meni lihavoinnit väärinpäin :)
 
Ihana kuva Nanna! Ja tosiaan seuraavana ollaan listalla... hiukan hirvittää! :o

Mukava Hemuli kuulla teidän kuulumisia! Tuuhan tosiaan kertomaan ristiäisistä. Pidättekö ristiäiset kotona kokonaan vai mites ootte suunnitelleet? En mikään utelias oo, mutta...

MemmuLiina ja Kvartti, mulla oli alkuraskauden aikana myös ihan hillitön väsymys. Siis sitä ei voinu käsittää. Olisin nukkunut kellon ympäri, jos olisi voinut. Onneksi pahin aika osui mulla joulun tienoille loma-aikoihini, ei tarvinnut olla siis töissä, niin nukuin pari viikkoa melkein putkeen. Kyllä se siitä sitten jossain vaiheessa helpotti. Väsymystä mulla on koko ajan ollu kyllä jonkin verran johtuen alhaisesta hemoglobiinista. Se ei oo lisäraudankaan avulla noussu vielä kertaakaan yli 118 (kerran oli 118 :) ), vaan pysytelly sitkeästi alhaalla. Väsymys on myös täällä loppuraskaudessa mulla yltynyt.

Saas nähdä tänään, kun mennään kesäteatteriin (ihan pieni pienen paikkakunnan oma teatteri) miten jaksan niillä penkeillä istua... Ei viitsis ihan hirveen mielellään lähteä näytöksen ajan muutamaan kertaan vessaan ja nostella jalkoja seuraavalle penkkiriville. Ja kääk, jos siellä ei ole selkänojia! :) Hassua miten erilaisia asioita sitä juolahtaa mieleen "näinä aikoina"... :) No en sentään ala vielä ihan stressaamaan niistä sen enempää. Otan tän treeninä ensi viikon Naantalin kesäteatteria varten. :)

Mukavaa päivää kaikille!
 
Yks syy miks haluan jakaa oman synnytyskokemukseni teidän kanssa on se, että musta ainakin tuntuu että suurin osa tarinoista on negatiivisia... Mulla oli todella hyvä synnytys (vaikkei se tietenkään mitään herkkua ollut!) ja toivon että saatte tästä vähän positiivisempaa, mutta silti realistista kuvaa touhusta. Samassa veneessä sitä kun ollaan ettei kauheesti kokemusta asiasta. Mulle sattui vielä hyvin, että kätilöllä ei sattunut oleen muita potilaita ollenkaan, eli oli yksin mun käytössä!

Synnytys käynnistyi aamuneljältä pienellä lapsiveden menolla. Sen jälkeen alkoi supistamaan n.10min välein. Synnytysvastaanottoon saavuttiin klo 8, jolloin supparit tulivat 7-8min välein. Olin käyrällä muutamaan kertaan ja lääkärintarkastuksessa todettiin kohdunsuun lähteneen avautumaan ja kanavan lyhenemään, joten sain kehotuksen jäädä seurantaan ja mahdollisesti käynnistellään viimeistään seuraavana aamuna. Ei tarvinnut käynnistellä, sillä hetkeä myöhemmin supisti jo 4 min välein. Siinä vaiheessa kun supparit tulivat 3 min välein, olin jo melko väsynyt enkä tuntunut oikein hallitsevan supistuksia ja aloin jo suunnittelemaan ensimmäistä kivunlievitystä. Olin kuitenkin kolme senttiä auki ja kätilö valmis lähettämään synnytyssaliin, joten siirryttiin sinne odottamaan epiduraalia noin kello 15. Sain odotellessa kokeilla ilokaasua, ja oikealla ajoittamisella se hieman taittoi supistuksen terävintä huippua, mutta olin jo tosiaan niin väsynyt etten oikein jaksanut keskittyä siihen sen vaatimalla tavalla. Lisäks väsymyksen takia en jaksanut edes hengittää kaasua syvään, vaan niistä tuli aina semmoisia heng-tauko-itys... Sain tosi nopeesti epiduraalin ja täytyy myöntää että se aine on taivas. Vei kaikki kivut, ainoastaan paineen tunne jäi supistusten aikana. Vaikutus kesti noin kaksi tuntia ja sain lisäystä yhden kerran. Toisen lisäyksen jälkeen oksitosiinitippa nostettiin niin ylös, että hetken päästä olin täysin auki ja piti alkaa ponnistaan. En osannut varautua siihen, että ponnistamistarve on niin voimakas ja kivulias, että sain paniikkihäiriön, joka tietenkin lievensi ponnistamista. Näin jälkikäteen voin rehellisesti sanoa, että siinä meni muutama hyvä ponnistus todella hukkaan... Aluksi muutama ponnistus kyljeltään ja loput puoli-istuvassa. Isästä oli aivan mieletön apu! Se tsemppas ja ponnisti mun kanssa. Samoin kätilö oli ihana ja kannustava. Ponnistusvaiheeks mulla on merkattu 30min. Supistukset harveni tosi paljon koko ponnistusvaiheen ajan - ehkä arviolta 15 ponnistusta ja muksu oli ulkona. Mutta se tunne oli kamala! Musta tuntu kokoajan ettei muksu yksinkertaisesti voi mahtua tulemaan ja paikat ottaa vastaan. (Loppuviimeks selvisin kuitenkin vain yhdellä tikillä!!) Samperi kun teki mieli heittää volttia joka ponnistuksella, mutta isä tsemppas että jokainen ponnistus on yksi vähemmän - ja niinhän se on. Kun vauvan pää oli ulkona, mun ei tarttenu tehdä enää mitään. Kätilö hoiti muun kropan ulos. Ja kun se touhu lopulta oli finaalissa niin itkuhan siinä pääsi. Osaks helpotuksesta, osaks liikutuksesta ja osaks kai itkin vielä noita synnytyskipuja, kun en kerenny niitä itkemään siinä tohinassa. Yhteensä koko juttu kesti papereiden mukaan 16h 30min. Ensisynnyttäjäks se oli ihan hyvä, koska kokoajan tapahtu jotain eikä pitkittynyt turhia. Ja itse olen tyytyväinen, että selvisin ilman kipulääkkeitä epiduraaliin asti, niin kuin oma toiveeni oli. Pystyasento ja liikkuminen kannattaa, sillä ainakin itsellä supistusten voimakkuus tuntui tuplaantuvan makuuasennossa.
Kaksi tuntia syntymän jälkeen päästiin osastolle. Meidän vaavi oli ihana, kiltti, enkelimäinen poika, mutta ensimmäisenä yönä jouduin yhdeksi syöttöväliksi antamaan pojan hoitsuille, koska vahdin sitä kuin haukka enkä saanut itse nukuttua ollenkaan... Kaikki ne pienet öh- ja äh-äänet on maailman kauneinta musiikkia <3 Ja koska synnytys oli suht "helppo", niin mulla ei ollut koko osastoaikana ongelmia esim. istumisen ja vessakäyntien kanssa. Kipulääkettä en tarvinnut kertaakaan ja kohtukin lähti kuulemma supistumaan tosi hyvin. Jälkivuotokin oli kohtuullista kokoajan. Tunteet oli pinnassa ja taisin itkeskellä enemmän kuin parin viime vuoden aikana yhteensä... Mutta onnesta ja liikutuksesta :) :)
 
HPM ONNEA valtavasti pojasta!! Eikä tuo synnytys tosiaan kuulosta pahalta. Ihan tuntuu siltä, että hyvinhän sä lopulta itsekin olit siihen hetkeen valmis, vaikka täällä vähän aikaa sitten vielä epäilit.

Coke onkin tosiaan seuraavaksi vuorossa. Mitenkäs sinun henkinen valmistautuminen sujuu? Ja joko hankintoja olet ehtinyt lisää tehdä?

Nanna, ihana kuva tosiaan! Kyllä noilla uusilla laitteilla saa tosi selkeästi jo kasvonpiirteitä näkyviin. Ollaankin sitten vähän samassa veneessä sokereiden kanssa.

Mulla oli eilen sokerirasitustesti ja tänään neuvola, jossa kerrottiin samalla, että tunnin sokeriarvo oli liian korkea. Sehän jo riittää, joten seurailla täytyy minunkin. Ensi viikolla saan vasta laitteen ja opastusta, miten sen kanssa toimitaan.

Neuvolassa muuten kaikki oli ok: painoa +505 g/viikko (yhteensä nyt 5,1 kg tullut), hb 121 (noussut ihan normaalisyömisellä viime kerran 117:stä), verenpaine 123/77, sf-mitta 25 cm ja kohdunsuu kiinteä ja kiinni (pituus 3 cm).


Vauva oli tänään tutkimuksen aikana pää alaspäin, mutta taitaa vielä kääntyillä paljonkin, siltä ainakin tuntuu.

Voi mua herkkusuuta, miten nyt pärjään, kun ei saisi niin kovasti herkutella!! Jotenkin arvasin jo etukäteen, että sokeritesti tuo huonoja uutisia. :kieh:

Siiluralle vielä jaksamista viimeisille työviikoille. Muakin on jo vähän alkanut mietityttää, miten sitä vielä kesäloman jälkeen jaksaa mennä elo-syyskuussa töihin vähäksi aikaa, mutta yritän myös siinnitellä.

Novelle 26+4
 
Hienostihan tuo tosiaan kuulosti menneen HPM! :flower: =)

Mä oon ajatellut, että tuo avautumisvaihe on varmaan se kaikkein kamalin. Hirvittää se vähän jo näin aikaisessa vaiheessa, mulla kun on monesti ihan järkyttävät kuukautiskivutkin ja se keskenmenon jälkeinen tyhjennys oli ihan tuskaa... Mutta kyllä sen varmasti kestää sitten kun palkinto on niin hieno. Ja siis pakkohan se on kestää, siinä vaiheessa ei ole oikein enää perääntymmismahdollisuuksia.

Ja sulla tuntui toi epiduraalikin toimineen niin kuin sen kuuluu. Siitä myös oon kuullut monenlaisia kokemuksia. Ja kuten sanoit niin suurin osa sellaisia, että on tullut jotain sivuvaikutuksia tai ei ole auttanut.

Hyvä siis tosiaan kuulla välillä positiivisiakin synnytyskertomuksia!

Täällä taas nyyhkitään, ei tarvi kun vauvaa ajatella niin itku irtoaa :D

Harmi juttu nuo sokerit, Nanna ja Novelle! Toivotaan että saatte pidettyä ne kurissa ja maltatte kiertää herkut!

Tänään on taas ollut yksi niistä huonompivointisista päivistä. Pääsin kyllä onneksi aikaisin töistä ja ehdin tossa vähän nukahtaa niin meni ohi se suurin edotus. Eilen oltiin juhlistamassa mun isäpuolen viiskymppisiä ja sen jälkeen tavattiin vielä yhdet kaverit, joten unta tuli näköjään ihan liian vähän, vain 7 tuntia, mikä normaalisti kyllä riittää ihan mainiosti. Ja tänään oon sitten kärsinyt sen "krapulan" :/

Mukavaa viikonlopun alkua kaikille ja vielä onnea HPM:lle! :heart:

KÖ 9+3
 
Tiedän tunteen, KÖ; oltiin Tammerfesteillä keskiviikkona ja unet jäi viiteen tuntiin. Aivan kuollut olo eilen aamulla. Jotenkin en eilen kuitenkaan saanut mentyä nukkumaan ennen kuin vasta kymmeneltä ja 9,5 tunnin unien jälkeen olin edelleen rättiväsynyt... On tää vaan hurjaa!

Huomenna päästään uusille viikoille, alkais olla epävarmin osuus ohi! Ahdistaa töissä, kun puhutaan syksystä ja uusista työkuvioista, enkä ole vielä puhunut mitään mammalomasta... En olekaan joulukuun puolivälistä eteenpäin remmissä... Noh, ehtii ne siihen ajatukseen silti tottua.

Mukavaa viikonloppua!

- M ja koo (11 + 6)
 
Heips

Mäkin sitten plussasin tuolta vauvakuumeisista Jussina. Nyt on 7+1 ja gynelle käydessä syke nähtiin, joten näin alussa kaikki hyvin. Nyt olen lomalla, mutta syksymmällä varmaan aktiivisemmin taas palstoilla mukana.

 
Hyvin näytti menneen HPM sun synnytys! :flower: On kyllä kiva lukea muitten synnytyskokemuksia, että saa itselle vinkkiä. No, pitkä matka on vielä edessä, onneksi (?)... :) Ultran mukaan oltaisiin neljä päivää pidemmällä, mutta vanhoilla tiedoilla mennään eteenpäin.
-Sasha80 ja toukka 12+1 (12+5)
 
Onnea Hazel! :heart:

Ja kiitoksia HPM, että jaksoit kirjoitella synnytyskokemuksesi! Oli mukava lueka, että kaikki oli sujunut hyvin.

Novelle kysyit mun henkisestä valmentautumisesta ja hankinnoista... Kumpikaan ei ole kehittynyt yhtään sen pidemmälle kuin ennen äitiyslomaakaan... :) Tai ei sentään ihan noin voi sanoa, jotain pientä olen hankkinut valmiiksi. Ja viime yönä taisi henkistä valmentautumista tapahtua unien kautta tai ainakin jotain jännityksien purkautumista...

Tosiaan viime yön unessa pikkuinen oli jo maailmassa, mutten osannut yhtään hoitaa häntä. Kun kannoin häntä sylissä niin törmäilin koko ajan johonkin ovinpieliin ja hänen päänsä retkahti aina jotenkin, vaikka miten yritin tukea sitä sylissä. Vauva ei edes asunut kotona, vaan asui mun veljen perheen luona, koska heillä on kokemusta vauvoista... Oli aika ikävä uni, mutta kai niitä pelkoja on hyvä unien kauttakin käsitellä... :)

Jotenkaan en vaan osaa ajatella, että vauvan syntymään ei välttämättä ole enää kovin pitkää aikaa. Kai niitä tavaroita ja muita saa hankittua vauvan syntymän jälkeenkin... En osaa jännittää vielä edes synnytystä. Enemmän jännitän sitä sairaalassaoloaikaa ja sitä aikaa kun pääsee kotiin vauvan kanssa. Ja tietysti sitä, että vauvalla kaikki olisi hyvin.

Elämäni ensimmäisen vaipanvaihdon ja vauvan sylissäpitämisen tulen tekemään omalle vauvalle. Miehellänikään ei ole mitään kokemusta vauvoista. Uskon kyllä, että apua saadaaan tarvittaessa ja neuvoja, mutta silti se jännittää aivan tolkuttomasti. Ja silti sitä jollain lailla odottaa aivan hulluna!

Coke 36+6
 

Similar threads

HPM
Lähes kolmikymppiset ekakertalaiset, kesäkuussa
Viestiä
63
Luettu
1K
Lapsen saaminen
niiskunenä-78
N
N
Lähes kolmikymppiset ekakertalaiset, elokuussa
Viestiä
83
Luettu
2K
Lapsen saaminen
maikkis123
M
N
Lähes kolmikymppiset ekakertalaiset, syyskuussa
Viestiä
105
Luettu
2K
Lapsen saaminen
niiskunenä-78
N
N
Lähes kolmekymppiset ekakertalaiset, lokakuussa
Viestiä
114
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Novelle78
N
K
Lähes kolmekymppiset ekakertalaiset joulukuussa
Viestiä
119
Luettu
3K
Lapsen saaminen
salmiakkitassu
S

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa