Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju

On typerää heittää bensaa liekkeihin.

Okei. Haluat ottaa etäisemmin?

 

Aloin seurata Vauvan av-posteja toukokuun vimppa viikolla kaverini lähetettyä linkin maakuntaani koskevan kiivaan keskustelun.
No, siitä kehkeytyi pienimuotoinen uusi hobby/tapa käydä päivittäin tsekkaamassa päivän parhaat ketjut plus tuo kaipausk:u..

Tunnustan-
nyt 2 kk jälkeen oon saanut tarpeekseni tuosta kaipuukaaoksesta. Liikaa ohittollaajia ja pahantahtoisia lähes joka kommentissa.
Meni maku. Mä oon tämmönen herkkä kaunosielu. 🫣

-----

Tuota kaipuuketjua kun alkaa lukea niin kuka tahansa muuttuu pipipääksi oon samaa mieltä. Tulee harhaiseksi melkein.

 

Meidän välit on ehkä yhdet oudoimmista ikinä.

Jos et oo mun murunen niin me ollaan kyllä tossa sarjassa kova kisaaja kaksikko sulle ja sun kaivatulle. Sivusta

 

minä vuonna ja minä hetkenä oikeasti tykästyit,
-ensihetkellä kun näin

milloin päädyit terveisketjuun ja miten,
-loppuvuodesta -20 tai alkuvuodesta -21, en ole varma. Olin omista ajatuksistani (ikävästä) sekaisin ja päädyin jotenkin vauvalle lukemaan ketjuja. Luin yhtä toista ketjua, siellä oli yksi juttu, jolloin ajattelin, että pienen pieni mahdollisuus löytää. Absurdia järjellä ajatellen, mutta olin oikeasti niin ”tuskissani”, että sekin riitti. Asiaan oli saatava selkoa, tuntui, että sekoan, oli pakko löytää yhteys, joten toimin vaan sen epätoivon ajamana.

mitä mietit silloin kerran kun ensimmäisen kerran katselit mua pitkään...
-todella kaunis/täydellinen. Siinä vastapäätä istuessa kirjaimellisesti ajattelin ”Luoja miten kaunis”.

 

Sivusta:
Uskotko, että vielä jonakin päivänä puhutaan kaikki?

Kyllä

 

[G] Oletteko te tavanneet kaivattunne in the flesh ruumiillisena/ lihallisena olentona, vai onko hän somesta/deittiapseista vastaan tullut tapaus, jonka ootte nähneet vain kuvissa?

Ihan aitona, on seissyt vieressä ja hipaissutkin.

 

Ei niin, mutta silti sieltä sai kuvan, että saa räyhätä vapaasti itse. Minusta ei saa, vaan ainakin itsellä alkaa nolottaa ja mielestäni aiheesta, koska minähän sen olen aloittanut. Kai ihmiset sitten vaan ottavat itsensä turhan vakavasti.

Pippurisuus ja turha sekä asiaton räyhääminen on mulle ainakin eri asioita. Enkä mä ainakaan sanonut ettei joku muu saisi myös olla pippurinen ja näyttää sitä. -pikkupippuri

 

minä vuonna ja minä hetkenä oikeasti tykästyit,
-ensihetkellä kun näin

milloin päädyit terveisketjuun ja miten,
-loppuvuodesta -20 tai alkuvuodesta -21, en ole varma. Olin omista ajatuksistani (ikävästä) sekaisin ja päädyin jotenkin vauvalle lukemaan ketjuja. Luin yhtä toista ketjua, siellä oli yksi juttu, jolloin ajattelin, että pienen pieni mahdollisuus löytää. Absurdia järjellä ajatellen, mutta olin oikeasti niin ”tuskissani”, että sekin riitti. Asiaan oli saatava selkoa, tuntui, että sekoan, oli pakko löytää yhteys, joten toimin vaan sen epätoivon ajamana.

mitä mietit silloin kerran kun ensimmäisen kerran katselit mua pitkään...
-todella kaunis/täydellinen. Siinä vastapäätä istuessa kirjaimellisesti ajattelin ”Luoja miten kaunis”.

Kai teit muistiinpanoja, kun hän istui sua vastapäätä?

 

Kai teit muistiinpanoja, kun hän istui sua vastapäätä?

Tein muistiinpanoja silmilläni

 

Kilometreistä, jotka taidetaan laskea tuhansissa.

Kaipaatko naista?

 

Mä tykästyin suhun ihan ekoilla kahdenkeskisillä kohtaamisilla, ensin aattelin, että kaverillisesti. Kielsin jyrkästi ajatuksenkin mistään romanttisesta vireestä - parista ilmeisestä syystä. Ajattelin sua kuitenkin tosi paljon ja aina oli tosi hyvä olla sun kanssa. Puoli vuotta myöhemmin näin ihan sattumalta vauvan av:lla viestin, jossa oli kryptiset mutta osuvat monitahoiset tunnisteet. Nykyään aattelen, että se oli todella sun kirjoittama, mutta et ehkä tuolloin ollut yhtään tosissasi, leikit ehkä vain ajatuksella. Niitä viestejä tuli lisää. Ajatus ihastumisesta muuttui vähemmän tabuksi, kun oli mahdollista, että sinäkin. Siitä asti siis syventyen vain, tähän päivään. Monta vuotta jo. Sähän sitten kiistit kaikki tunteet kun otin mielestäni silloin varman asian esiin. Melko kupruista on ollut, mutta edelleen on joku 'me'. Todellisuudessakin.

 

Kaipaatko naista?

En

 

Hyvää yötä kauniille naiselle ja taaperolle. Ajattelen meitä. Milloin näen sinut?

 

Tuleekohan ikinä oikeasti sitä hetkeä jolloin keskustellaan kaikesta mahdollisesta. Jolloin voin kysyä mm. että minä vuonna ja minä hetkenä oikeasti tykästyit, milloin päädyit terveisketjuun ja miten, mitä mietit silloin kerran kun ensimmäisen kerran katselit mua pitkään... ja miljoona muuta asiaa. Unohdetaankohan me ajan myötä pikkuhiljaa kaikki ne hetket eikä osata lopulta enää vastata eikä muistella. Ei saada koskaan tietää mitä toinen ajatteli, vaikka juttelemaan vielä joskus päädyttäiskin.

Tulee, varmasti.

 

Mukava olis omia, mutta tuo kiistäminen ei osu millään.

 

Tänne vielä.
Hyvää yötä rakkaalle hanipöölle.
Ehkäpä nähdään joskus.
Hyvän yön haleja ja pusuja ihanalle.
Rakkaudella M.K.K

 

Okei. Haluat ottaa etäisemmin?

Ei vaan oli kommentti tuohon pippurikeskusteluun.

 

Tuo yksi viesti vaikuttaa minun kirjoittamalta vuosilukujen ym. suhteen, mutta eipä ole. En ole ollut epätoivoinen ikävästä. Aina järki kulkenut mukana, vaikka niin kauheasti olen pitänytkin hänestä. <3 hänelle missä ikinä kulkeekaan. En tiedä missä, mutta ainakin sydämessäni. On käynyt jo vaikka missä.

 

Olin alusti asti ihan tosissani, toimin vaan niin vaistonvaraisesti ja en järjen tasolla ollut varautunut yhteyden löytymiseen, vaikka epätoivon syövereistä sitä toivoin, että meni varmaan aluksi jollain tavalla pasmat sekaisin. Siis joidenkin juttujen ei olisi pitänyt todennäköisyyksiä laskemalla edes tapahtua ja tiedostin sen järjen tasolla, mutta sehän ei estänyt toimimasta ja toivomasta. Ihminen tekee mitä vaan kun epätoivo on tarpeeksi suuri.

 

Jos et oo mun murunen niin me ollaan kyllä tossa sarjassa kova kisaaja kaksikko sulle ja sun kaivatulle. Sivusta

Täällä kolmas kaipaajakaksikko.

 

Minä vastaisin kaikkeen en muista. En oikeasti muista. Mun mieleen ei vaan jää mitään. Nykyään vielä vähemmän. Juuri pari päivää sitten kysyin erään hinnan yrittäjältä ja muistan miten hän sen kertoi, mutta en muista enää paljonko se oli. Tai unohdin sen heti kun sanoi summan. Arvioni on 100€, 150€, 200€ tai 250€ tai jotain aivan muuta. Ei se paljon ollut, mutta ainakin sataseen meni. Tänään juttelin parin ihmisen kanssa ja kolmas henkilö joutui korjaamaan koko ajan sanomisiani, kun puhuin mitä sattuu. Puhuin vaan ajattelematta mitä sanoin. Vaivun nykyään jotenkin enemmän tilaan, jossa en ymmärrä lukemaani, vaikka luen. Tai mitä vaan teen niin en tajua mitä olen tekemässä. Kaadoin eräs päivä maustamattoman kanan liemet salaatin päälle, vaikka ne piti kaataa kanojen päälle paistinpannulle. Tuijotin salaattia ja tajusin sitten mitä olin tehnyt. Lapsi oli syönyt yksi ilta iltapalaa ja juttelin mulle jotain, mutta en muistanut hänen käyneenkään iltapalalla tai nähneeni häntä koko iltana. En muistanut vaikka asiasta muistutettiin, että etkö muista.
En tunnistaisi enää kaivattua, jos hän tulisi vastaan. Mulla on hänestä vain tunne. Viime näkemisestä on kohta 5 vuotta. Tosin en olisi tunnistanut häntä aikaisemminkaan.
Nyt sain muuten helpon tunnistesanan: kuinka monta kirjainta on sanassa SANA?
Mulle on enää tulevaisuus, koska menneisyydestä en muista mitään.

 

En tiedä mitä se oli, epätoivoa, tuskaa vai mitä. Siis oli tuskainen tarve saada yhteys, en tiedä mistä se tuli, mutta hiljalleen kehittyi vuoden aikana, vaikka yritin ajatuksia torpata.

 

Kaipausketjuja yhtä ja samaa J-miestä aatellen lukenut toukokuusta 2017. Kirjoittanut vähemmän, mutta paljon. Tietenkin tunnettiin. Ei kylläkään ollenkaan tarpeeksi lihallisesti.
Muutoin juteltiin paljon, flirttailtiin, oltiin tärkeitä toisillemme ja ollaan halailtukin.

Ei ollut mitään yhtä hetkeä. Aina olen pitänyt hänestä. Pitänyt häntä mielenkiintoisena, hauskana ja hurmaavana. Joulukuulla se ihastus kuitenkin valkeni minullekin. Siitä on pitkä aika. Tuskaisen pitkä ja vaikea aika. Voinee arvata miksi se ihastus muuntui. Tiesin siinä heti ihastuksen valjettua, että niin siinä käy.

 

Minä muistan aina tarkasti asiat omalta puoleltani.

 

Kuka on "tärkein kanssa kulkija"? Joku kaipaaja toivotti sellaiselle hyvää yötä.

Se meni naiselle. Joskus vuosi sitten näihin aikoihin laitoin samantyyppisen viestin hänelle.