Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Tuleekohan ikinä oikeasti sitä hetkeä jolloin keskustellaan kaikesta mahdollisesta. Jolloin voin kysyä mm. että minä vuonna ja minä hetkenä oikeasti tykästyit, milloin päädyit terveisketjuun ja miten, mitä mietit silloin kerran kun ensimmäisen kerran katselit mua pitkään... ja miljoona muuta asiaa. Unohdetaankohan me ajan myötä pikkuhiljaa kaikki ne hetket eikä osata lopulta enää vastata eikä muistella. Ei saada koskaan tietää mitä toinen ajatteli, vaikka juttelemaan vielä joskus päädyttäiskin.
 
vierailija
Tuleekohan ikinä oikeasti sitä hetkeä jolloin keskustellaan kaikesta mahdollisesta. Jolloin voin kysyä mm. että minä vuonna ja minä hetkenä oikeasti tykästyit, milloin päädyit terveisketjuun ja miten, mitä mietit silloin kerran kun ensimmäisen kerran katselit mua pitkään... ja miljoona muuta asiaa. Unohdetaankohan me ajan myötä pikkuhiljaa kaikki ne hetket eikä osata lopulta enää vastata eikä muistella. Ei saada koskaan tietää mitä toinen ajatteli, vaikka juttelemaan vielä joskus päädyttäiskin.
En tiedä. En usko, että tulee. Kaikki tapahtui varkain ja vähitellen. Mutta koukutuin hieman keväällä 2020. Tulee vielä aikoja, ettei enää muista kaikkea. Näkemättömyys auttaa, vaikka kuinka rakkaasta tyypistä olisi kyse.
 
vierailija
Aloin seurata Vauvan av-posteja toukokuun vimppa viikolla kaverini lähetettyä linkin maakuntaani koskevan kiivaan keskustelun.
No, siitä kehkeytyi pienimuotoinen uusi hobby/tapa käydä päivittäin tsekkaamassa päivän parhaat ketjut plus tuo kaipausk:u..

Tunnustan-
nyt 2 kk jälkeen oon saanut tarpeekseni tuosta kaipuukaaoksesta. Liikaa ohittollaajia ja pahantahtoisia lähes joka kommentissa.
Meni maku. Mä oon tämmönen herkkä kaunosielu. 🫣

-----
 
vierailija
Aloin seurata Vauvan av-posteja toukokuun vimppa viikolla kaverini lähetettyä linkin maakuntaani koskevan kiivaan keskustelun.
No, siitä kehkeytyi pienimuotoinen uusi hobby/tapa käydä päivittäin tsekkaamassa päivän parhaat ketjut plus tuo kaipausk:u..

Tunnustan-
nyt 2 kk jälkeen oon saanut tarpeekseni tuosta kaipuukaaoksesta. Liikaa ohittollaajia ja pahantahtoisia lähes joka kommentissa.
Meni maku. Mä oon tämmönen herkkä kaunosielu. 🫣

-----
Edit.
*koskevaan kiivaaseen keskusteluun.
Pahuksen
autocorrector.
 
vierailija
Tuleekohan ikinä oikeasti sitä hetkeä jolloin keskustellaan kaikesta mahdollisesta. Jolloin voin kysyä mm. että minä vuonna ja minä hetkenä oikeasti tykästyit, milloin päädyit terveisketjuun ja miten, mitä mietit silloin kerran kun ensimmäisen kerran katselit mua pitkään... ja miljoona muuta asiaa. Unohdetaankohan me ajan myötä pikkuhiljaa kaikki ne hetket eikä osata lopulta enää vastata eikä muistella. Ei saada koskaan tietää mitä toinen ajatteli, vaikka juttelemaan vielä joskus päädyttäiskin.
Toisaalta mitä väliä jos ne jäisivät pimentoon? Eikö ole tärkeämpää elää nyt kuin menneitä muistellen. Itse ainakin olisin tyytyväinen tuohonkin.
 
vierailija
Aloin seurata Vauvan av-posteja toukokuun vimppa viikolla kaverini lähetettyä linkin maakuntaani koskevan kiivaan keskustelun.
No, siitä kehkeytyi pienimuotoinen uusi hobby/tapa käydä päivittäin tsekkaamassa päivän parhaat ketjut plus tuo kaipausk:u..

Tunnustan-
nyt 2 kk jälkeen oon saanut tarpeekseni tuosta kaipuukaaoksesta. Liikaa ohittollaajia ja pahantahtoisia lähes joka kommentissa.
Meni maku. Mä oon tämmönen herkkä kaunosielu. 🫣

-----
Se on pahoin saastunut joki, vaikka alkuaan oli peilikirkas. Minunkin kaipuuaikana se on likaantunut entisestään. On käsittämätöntä, mitä ja miten osa kirjoittaa.
 
vierailija
Tuleekohan ikinä oikeasti sitä hetkeä jolloin keskustellaan kaikesta mahdollisesta. Jolloin voin kysyä mm. että minä vuonna ja minä hetkenä oikeasti tykästyit, milloin päädyit terveisketjuun ja miten, mitä mietit silloin kerran kun ensimmäisen kerran katselit mua pitkään... ja miljoona muuta asiaa. Unohdetaankohan me ajan myötä pikkuhiljaa kaikki ne hetket eikä osata lopulta enää vastata eikä muistella. Ei saada koskaan tietää mitä toinen ajatteli, vaikka juttelemaan vielä joskus päädyttäiskin.
Pakko kysyä, että miksi et ole suoraan yhteydessä, jos olet hänet varmasti tunnistanut? Olet varma, että hän kirjoittelee ketjussa sinulle, mutta silti et uskalla sanoa mitään suoraan?
 
vierailija
Mulla jäi ihmetyttämään, mikä siinä pippurisen suuttuneena härnäämisessä niin meni ihon alle? Onko ihmiset niin tosikkoja ja sokeita itselleen, että sallivat itselleen rähjätä toiselle, mutta suuttuvat verisesti jos siitä vähän kuittaillaan? Minusta sellainen on itsekästä ja hölmöä ajattelua.
 
vierailija
Mulla jäi ihmetyttämään, mikä siinä pippurisen suuttuneena härnäämisessä niin meni ihon alle? Onko ihmiset niin tosikkoja ja sokeita itselleen, että sallivat itselleen rähjätä toiselle, mutta suuttuvat verisesti jos siitä vähän kuittaillaan? Minusta sellainen on itsekästä ja hölmöä ajattelua.
Kumpikaan käytös ei edistä mitään.
 
vierailija
On typerää heittää bensaa liekkeihin.
Ei ole typerää lietsoa tulta, koska joskus polttoaineen lisääminen voi olla tarpeen, jotta tilanteeseen saadaan muutos tai ratkaisu. Kuvatun kaltaisen hengellisen taistelun yhteydessä ajatus "tulen tankkaamisesta" voidaan nähdä negatiivisuuden, epäilyksen ja pelon vastustamisena käyttämällä uskon ja totuuden sanoja. Puhumalla uskon sanoja ja pitäytymällä lupauksissa yksilöt voivat taistella vihollisen valheita ja syytöksiä vastaan. Suhteissa konfliktit voivat joskus kärjistyä ennen kuin ne saadaan ratkaistua, ja asioiden käsitteleminen suoraan, vaikka siihen liittyisikin jonkin verran alkuristiriitaa, niin se voi johtaa ymmärrykseen ja kasvuun. Siksi tietyissä tilanteissa polttoaineen lisääminen tuleen voi olla ennakoiva askel kohti ongelmien käsittelyä ja ratkaisujen löytämistä.
 

Yhteistyössä