Lähes kolmekymppiset ekakertalaiset, VOL5
- Viestiketjun aloittaja Sharona
- Ensimmäinen viesti
En nyt ole ihan varma, mitä Piip tuolla "sitten kun" -ajatuksillaan tarkoitti, mutta oma näkemys on se, että elämä on tosiaankin sitten kun. Ja se sitten kun taitaa olla pelkkää paskaa mun kohdalla. Näin on. En odota elämältä mitään, en jaksa uskoa, toivoa tai mitään. Olen vain helvetin katkera, ahdistunut ja lamaantunut. Odotan, että tämä päättyy joskus. Ja elämä on todellakin sitten kun. Mä en käsitä, mitä mun elämässä pitäisi tapahtua, että "olisin valmis" tai että vauva voisi tulla "oikeaan aikaan". Ainakin lääketieteellisesti aika käy aina vaan vähempään ja tilanne huonommaksi. Mun pitäisi saada se lapsi NYT. Mutta se nyt taitaa olla ei koskaan. Ja mikä on mun loppuelämä: töitä, töitä, veroja, veroja, töitä. Siinä se, ei mitään muuta. En halua sellaista elämää. En näe tulevaisuudessa yhtään mitään hyvää ja odotettavaa - no ehkä vaan uusia epäonnistumisia ja keskenmenoja. Kohtukuolemaa me ei ollakaan koettu vielä, mutta varmaan sekin meitä odottaa.
Sori nyt vaan. Mutta se, mitä halusin sanoa, niin riittävän pitkä lapsettomuuskuvio, pieleen menneet ja rankat hoidot sekä keskenemenot tekevät tämän: ikävän ihmisen, jolle kaikki on ihan samaa. Se täyttää koko elämämän ja pilaa parhaat vuodet, elämä pysähtyy. Ja sille ei voi oikeasti mitään.
Sori nyt vaan. Mutta se, mitä halusin sanoa, niin riittävän pitkä lapsettomuuskuvio, pieleen menneet ja rankat hoidot sekä keskenemenot tekevät tämän: ikävän ihmisen, jolle kaikki on ihan samaa. Se täyttää koko elämämän ja pilaa parhaat vuodet, elämä pysähtyy. Ja sille ei voi oikeasti mitään.
öööö... mitä hittiä sä teit keittiön pöydällä???Alkuperäinen kirjoittaja Sharona:
Myrtle tervetuloa vaan listoille takaisin. Hyvä, että ei tullut mitään pahoja diagnooseja ja yritys voi jatkua, joskin vähillä keskusteluilla.
Myrtle ja danuli, miksei muutkin Parempi kai on olla raportoimatta limoja ja tulevia pupupäiviä jos se oikeasti tuo kovasti paineita ja aiheuttaa haluttomuutta... Kait se olis vaan hyväksyttävä, ettei miehet pysty tähänä kuumeiluun ihan samalla tasolla kun me... Ja on siinä tietysti hyvänä puolena se, että voidaan esim. täällä avautua toisillemme ja kummastella kun ne miehet on vaan niin putkiaivoja.
Minäpä pistää päräytin miehelle lukuoikeuden siihen mun oire- ja avautumisblogiin... Saa nähdä joudunko mä nyt kokonaan paitsioon ja hyllylle
Totesin, että toivoisin, että se joskus vähän lueskelee sitä ja hyppii yli kaiken ällöttävän ja yli hilseen menevät lyhenteet yms. Ei se ainakaan vielä oo mitään kommentoinut (tosin ei olla toisiamme kuin ohimennen nähtykään)Vadelmaunelma ei löydy sanoja täältäkään... :hug:
Vadelmaunelma, en todella tarkoittanut olla antamassa neuvoja tai kertomassa mitään elämässä onnistumisen reseptiä. Muiden asioita lukemalla vaan muistan vielä hyvin elävästi omat vanhat ajatukset, ja tuntuu terveelliseltä käydä niitä läpi. Mekin kärsimme lapsettomuudesta lähes kolmen vuoden ajan (eikä kärsiä omalla kohdallanikaan mikään liian vahva ilmaus, vaikka pitkään yritinkin taistella sen kaltaisia tunteita vastaan). Ihmisillä elämät kulkevat kuitenkin omia ratojaan. Tärkeintä olisi kai se, että pystyisi jotenkin kaiken keskellä elämään omaa elämäänsä tasapainoisesti - unohtamatta surra niitä asioita, jotka ovat elämässä eri tavalla kuin toivoisi. En toivo kenellekään pitkään jatkuvana tuota tunnetta, että elämän paras aika valuu hukkaan, mutta ymmärrän myös, että katkeruuskin on sellainen asia, joka voi olla hyvä asia kokea totena ja sanoa se myös ääneen.
Toivon sydämestäni jokaiselle jonottajalle jo omaa vuoroa. En tiedä, osasinko ilmaista itseäni oikein - mutta tarkoitukseni ei ollut satuttaa.
:heart: piip
p.s. Jos joskus tuntuu siltä, että on turtunut olo ja haluaa saada hanat kunnolla auki, kannattaa lukaista tämä sarjisblogi läpi: http://maailmamustavalkoinen.blogspot.com/ . Blogi on lopettanut, mutta vielä näitä vanhoja merkintöjä voi lukea.
Toivon sydämestäni jokaiselle jonottajalle jo omaa vuoroa. En tiedä, osasinko ilmaista itseäni oikein - mutta tarkoitukseni ei ollut satuttaa.
:heart: piip
p.s. Jos joskus tuntuu siltä, että on turtunut olo ja haluaa saada hanat kunnolla auki, kannattaa lukaista tämä sarjisblogi läpi: http://maailmamustavalkoinen.blogspot.com/ . Blogi on lopettanut, mutta vielä näitä vanhoja merkintöjä voi lukea.
Sharona.............28.......kp 1/28-34.......................1v5kk
Katinka-82.........27........kp 2/35-42.......................yk 6
Joyan.................29........kp 9/28-32.......................yk 5
Cladoceran........29........kp 11/37-42.....................yk 10
Myrtle.................27.......kp 15/28-29....dpo 2........yk -
danuli79.............30.......kp 21/28-35.....................yk 9
Kaapo80.............29.......kp 24/28-37........dpo 4....yk 7
Pikkumangusti....29.......kp 27/27..........................yk 4
Opal.................. 29.......kp 34/29-41.....................yk 4
Hlemmur............27........kp 36/26-35.....................yk 5
Taustalla:
Myrtle.................27
maikkis123.........29
Toivo79..............30
teetee................29
Lupu...................29
Piglet..................30
Janis...................30
Oliva...................27
Tähtisäde...........29
Zeria..............29
Kultukimallus......27
Postimestari.......30
Mirna..................28
Höyrypää............29
Murmelin.............30
Vadelmaunelma ..
Plussanneet, eli
Nasuli (yk5) 02/2009
delfis (yk 7) 03/2009
Ada (5/07, km 2/09) 4/2009
salome (yk 4, km 12/08) 4/2009
Piip. 30 6/2009
Hille79 (yk 9) 7/2009
Minna77.31 7/2009
Hallama80 (yk 6) 7/2009
Sun Rise 8/2009
päpsy78 (yk 4) 8/2009
Unico (yk1/07alk.) 8/2009
haaveena äitiys (yk2) 8/2009
Kevätesikko 9/2009
Odessa80 (yk2) 9/2009
IhanaOmena (yk2) 9/2009
Mekkala (yk 1) 11/09
Sipsunen (yk 5) 11/09
Huomenta,
Hitto mikä yö. En meinannu millään saada unta vaikka väsytti ihan pirusti jo alkuillasta, sitten kun viimein nukahdin, heräsin vähän ennen kolmea kun mahassa möyri ja kramppasi, oli kutsu puolen tunnin istuntoon.
Tais mun eilinen kokeilu, kurpitsa-risotto tehdä temput.
Väsyttää niin kovin että seisoo järkikin päässä, ja tänään tulee miehen kaverit Roomasta meille kylään sunnuntaihin asti, yhden tyttöystävä tuleekin jo iltapäivällä, kun ne muut on täällä vasta myöhään illalla, puolen yön maissa. Tarkoittaa siis sitä, että täytyy juosta töistä kotiin ja yrittää siistiä täällä ennen kun se nainen tupsahtaa paikalle, kun eilen laiskotti. :kieh:
Siskolla oli eilen laskettu aika, mutta ei ainakaan vielä oo tullu viestiä! Mä kyllä mietin eilen, että hassua, vaikka oon monta kertaa kysynyt siskolta milloin se LA olikaan, niin silti aina mielessä on 4.12 - jos se sitten syntyykin silloin, väitän olevan ennustajan vikaa itsessäni.
Kivaa päivää kaikille, toivottavasti teillä on pirteämpi meininki! :heart:
Hitto mikä yö. En meinannu millään saada unta vaikka väsytti ihan pirusti jo alkuillasta, sitten kun viimein nukahdin, heräsin vähän ennen kolmea kun mahassa möyri ja kramppasi, oli kutsu puolen tunnin istuntoon.
Tais mun eilinen kokeilu, kurpitsa-risotto tehdä temput.
Väsyttää niin kovin että seisoo järkikin päässä, ja tänään tulee miehen kaverit Roomasta meille kylään sunnuntaihin asti, yhden tyttöystävä tuleekin jo iltapäivällä, kun ne muut on täällä vasta myöhään illalla, puolen yön maissa. Tarkoittaa siis sitä, että täytyy juosta töistä kotiin ja yrittää siistiä täällä ennen kun se nainen tupsahtaa paikalle, kun eilen laiskotti. :kieh:
Siskolla oli eilen laskettu aika, mutta ei ainakaan vielä oo tullu viestiä! Mä kyllä mietin eilen, että hassua, vaikka oon monta kertaa kysynyt siskolta milloin se LA olikaan, niin silti aina mielessä on 4.12 - jos se sitten syntyykin silloin, väitän olevan ennustajan vikaa itsessäni.
Kivaa päivää kaikille, toivottavasti teillä on pirteämpi meininki! :heart:
Vadelmaunelma sanoja ei täälläkään löydy, mut :hug: on ainut mitä pystyy välittämään.
Sharona meinaatko testaa millon, vai ootatko viikonlopun yli et kaverit ovat lähtemeet? Toivotaan et täti älyis pysytellä poissa! Onks se sun iso- vai pikkusisko joka on raskaana? Mulla pikkusisko sai 3kk sitten vauvan, pikkasen se kirpas, ku on kuitenkin pikkusisko.
Mukavaa päivää kaikille täältäkin!
Sharona meinaatko testaa millon, vai ootatko viikonlopun yli et kaverit ovat lähtemeet? Toivotaan et täti älyis pysytellä poissa!
Onks se sun iso- vai pikkusisko joka on raskaana? Mulla pikkusisko sai 3kk sitten vauvan, pikkasen se kirpas, ku on kuitenkin pikkusisko. Mukavaa päivää kaikille täältäkin!
danuli Isosisko se on, ja tämä siis kolmas lapsi. :heart: Meillä on ikäeroa vaan vajaa 2v. joten oon pahasti jäljessä... B)
En tiedä koska testailen, varmaan la tai su jos ei tätiä näy. Toisaalta, luin kyllä pinoa taaksepäin, että viime kierrossakin täti tuli vasta dpo 16 päivällä.. Että eiköhän se sieltä lauantain tuu pilaamaan viimeistään.
En tiedä koska testailen, varmaan la tai su jos ei tätiä näy. Toisaalta, luin kyllä pinoa taaksepäin, että viime kierrossakin täti tuli vasta dpo 16 päivällä.. Että eiköhän se sieltä lauantain tuu pilaamaan viimeistään.
piip mä ainakin tajusin mitä ajoit takaa! Olet oppinut paljon itsestäsi prosessin aikana ja olen kanssasi samaa mieltä kun kirjoitit
Tsemppiä piinailuun!
Mä nukuin niin sikeästi, etten aikoihin... Vähän nukuin pommiin, mutta onneksi on liukuva työaika ja kohta aamukahviaika.
Danuli voi jeesus jos mun pikkuveli rupeais poikimaan ennen mua... se olisi kyllä aika paha...
Sharona pöö, että meni yö piloille... se on niin kauheeta kun on vieraita sillon kun on ite ihan poikki! Toivotaan, että siskosi synnytys menee hyvin ja ennustuksesi osuu oikeaan. Seuraavaksi voisit sitten ennustella tän ketjun plussa-aikataulun.Alkuperäinen kirjoittaja piip:
Tsemppiä piinailuun!Mä nukuin niin sikeästi, etten aikoihin... Vähän nukuin pommiin, mutta onneksi on liukuva työaika ja kohta aamukahviaika.
Danuli voi jeesus jos mun pikkuveli rupeais poikimaan ennen mua...
se olisi kyllä aika paha...Voi mitä uutisia täällä!! Sipsunen :heart: :heart: :heart:
Kaikki peukut pystyssä Sharonalle ja muille loppukiertolaisille!
Surffaukseen kykenevä kännykkäni kuoli, ja työpäivinä ei siis pääse ollenkaan lukemaan uutisianne. Mutta, se on myös rauhoittanut hiukan tätä ajattelemista. Nyt muuten huomaan ekaa kertaa noi teletapit tuolla, onpas ne... ärsyttäviä.
Tänne kuuluu greippimehua, joka on niiiiiiin pahaaa. prrrrh :S Vaikka tulis millaset limat niin ton purkin jälkeen en enää uutta osta!
Kaikki peukut pystyssä Sharonalle ja muille loppukiertolaisille!
Surffaukseen kykenevä kännykkäni kuoli, ja työpäivinä ei siis pääse ollenkaan lukemaan uutisianne. Mutta, se on myös rauhoittanut hiukan tätä ajattelemista. Nyt muuten huomaan ekaa kertaa noi teletapit tuolla, onpas ne... ärsyttäviä.
Tänne kuuluu greippimehua, joka on niiiiiiin pahaaa. prrrrh :S Vaikka tulis millaset limat niin ton purkin jälkeen en enää uutta osta!
No täällä on jo koettu myös noita pikkusisarusten sikiämisiä. Ja niitä on vain pitänyt opetella käsittelemään. Kolme vuotta nuoremmalla pikkuveljelläni on itse asiassa jo kaksi lasta, vuoden ikäerolla. Mutta kyllähän tää alkaa koko ajan pahemmalta tuntua, kun aikaa vaan kuluu, eikä itse onnistu saamaan lapsia edes alulle. Mutta Cladolla taitaakin olla jonkin verran nuorempia sisaruksia, vai? Itse asiassa, minä odotan kauhulla sitä hetkeä että mieheni neljä vuotta nuorempi pikkusisko tulle kertomaan olevansa raskaana (ei siis vielä ole, eikä toivottavasti ehdikään ennen meitä ). En tiedä mikä siinä on, mutta se olisi pahempi paikka kuin oman veljeni lasten saanti. Hän ei ehkä vaikuta vielä täysin valmiilta äitiyteen tai jokin semmoinen siinä varmasti kaihertaa eritoten. Mutta jotenkin voisin kuvitella että niitäkin uutisia on lähivuosina luvassa, sillä hänen tuleva miehensä on vain vuotta minua nuorempi ja hyvin sosiaalinen ja eläin- ja lapsirakas. No mutta jospa sitä nyt ehtisi itse sentään ennen miehen nuorinta veljeä, joka on tällä hetkellä 10 v.
Sori tämä omanapaisuus taas tänä aamuna, mutta kyllä on oikeesti jottain vikkaa tässä kropassa. *ällövaroitus* Kyllä se varmastikin oli se kp 1 eilen, mutta ei tullut koko päivänä yhtään punaista vuotoa, ruskeaakaan ei siinä määrin, että olisi suojaan jäänyt. Ja nyt ei käytännössä mitään. Ja joo, en todellakaan ole tiedättekyllämitä. Nää vuodot tuntuvat vähenevän kierto kierrolta...
Puhtia pakkaspäivään!
Sori tämä omanapaisuus taas tänä aamuna, mutta kyllä on oikeesti jottain vikkaa tässä kropassa. *ällövaroitus* Kyllä se varmastikin oli se kp 1 eilen, mutta ei tullut koko päivänä yhtään punaista vuotoa, ruskeaakaan ei siinä määrin, että olisi suojaan jäänyt. Ja nyt ei käytännössä mitään. Ja joo, en todellakaan ole tiedättekyllämitä. Nää vuodot tuntuvat vähenevän kierto kierrolta...
Puhtia pakkaspäivään!
ei suinkaan... kyllä mun pikkuveli on sen kolme vuotta nuorempi kanssa, mutta ehkä se henkinen valmius isäksi on ainakin siskon mielestä vielä kaukana. Ainakin toivottavastiAlkuperäinen kirjoittaja Katinka-82:
Joyan on oikeassa... Edistääköhän nuo teletappimainokset oikeasti teletappien myyntiä??
Katinka, oman kokemukseni perusteella sanoisin, että jos se veljesi 4-v nuorempi sisko tiinehtyy, niin alkujärkytyksen jälkeen siihenkin tottuu ja turtuu. Mikäs siinä muu auttaisikaan kuin hyväksyä tosiasiat vaikka vähän hammasta purren.
En kiellä, etteikö olis kirpassut kun 5,5v nuorempi, puoli vuotta seurustellut serkkuni kertoi omista lapsentekoaikeistaan. Tai oikeastaan vielä siinä vaiheessa olin iloinen kun oli joku jonka kanssa kuumeilla, vaikka vähän itsekseni kummeksuinkin mistä moinen kiire, mutta mitäs se mulle kuuluu, ja siinähän sitä seurustelua ja tutustumistakin tulee lisää kun "ei se kuitenkaan heti tärppää". Mutta kuinka ollakaan pam, kuukauden päästä ne plussauutisetkin tuli, itsellä siinä vaiheessa tosiaan 10kk yritystä takana niin vähän saattoi ehkä naama hetken vihertää. Mutta mikäs siinä, eihän se multa pois ole, päin vastoin. Enää ei hetkauta ollenkaan.
Vadelmaunelma :hug: Vaikeita asioita, ei osaa käsittää. Ja mitään ei osaa sanoa, mikä ei kuulostaisi tyhmältä. Vaikka itselläkin ajoittain iskee huoli ja pelko, niin vielä sentään toivoa ei ole otettu pois. Jos sisua ja toivoa pistän sinullekin pakettiin, saa avata jo ennen joulua.
Äsh, en nyt olekaan varma ovulaatiosta. Merkit oli ihan varmat, säryt ja valkkarit loppui ke aamuun, mutta aamulämmöt tuntuis edelleen olevan alhaalla. No mut tää onkin vasta harjoittelukierto, koitan olla ärsyyntymättä.
En kiellä, etteikö olis kirpassut kun 5,5v nuorempi, puoli vuotta seurustellut serkkuni kertoi omista lapsentekoaikeistaan. Tai oikeastaan vielä siinä vaiheessa olin iloinen kun oli joku jonka kanssa kuumeilla, vaikka vähän itsekseni kummeksuinkin mistä moinen kiire, mutta mitäs se mulle kuuluu, ja siinähän sitä seurustelua ja tutustumistakin tulee lisää kun "ei se kuitenkaan heti tärppää". Mutta kuinka ollakaan pam, kuukauden päästä ne plussauutisetkin tuli, itsellä siinä vaiheessa tosiaan 10kk yritystä takana niin vähän saattoi ehkä naama hetken vihertää. Mutta mikäs siinä, eihän se multa pois ole, päin vastoin. Enää ei hetkauta ollenkaan.
Vadelmaunelma :hug: Vaikeita asioita, ei osaa käsittää. Ja mitään ei osaa sanoa, mikä ei kuulostaisi tyhmältä. Vaikka itselläkin ajoittain iskee huoli ja pelko, niin vielä sentään toivoa ei ole otettu pois. Jos sisua ja toivoa pistän sinullekin pakettiin, saa avata jo ennen joulua.
Äsh, en nyt olekaan varma ovulaatiosta. Merkit oli ihan varmat, säryt ja valkkarit loppui ke aamuun, mutta aamulämmöt tuntuis edelleen olevan alhaalla. No mut tää onkin vasta harjoittelukierto, koitan olla ärsyyntymättä.
Onpas tänne tullut tekstiä muutaman päivän aikana. Kaikki luin, mutta en ehdi nyt ajatuksella kommentoida, joten kirjoitan pikapikaa omaanapaa...
Nyt on rankka, mutta antoisa työreissu takana ja useampi vapaapäivä edessä. Malttamattomana tein heti kotiin tultuani sen CB digin ja tulos oli "raskaana 1-2", joten eiköhän tässä voi jo alkaa uskoa tätä todeksi. Hui!
Taidan alkaa uskaltaa pikkuhiljaa siirtymään plussanneiden puolelle, mutta tulen tänne teitä välillä moikkaamaan. Toivotaan etten joudu palaamaan häntä koipien välissä takaisin vaan, että te tulette pian sinne puolen perässäni. Jätän teille oven raolleen :heart:
Paljon tsemppiä piinailuun ja isot :hug: pettyneille.
Nyt on rankka, mutta antoisa työreissu takana ja useampi vapaapäivä edessä. Malttamattomana tein heti kotiin tultuani sen CB digin ja tulos oli "raskaana 1-2", joten eiköhän tässä voi jo alkaa uskoa tätä todeksi. Hui!
Taidan alkaa uskaltaa pikkuhiljaa siirtymään plussanneiden puolelle, mutta tulen tänne teitä välillä moikkaamaan. Toivotaan etten joudu palaamaan häntä koipien välissä takaisin vaan, että te tulette pian sinne puolen perässäni. Jätän teille oven raolleen :heart:
Paljon tsemppiä piinailuun ja isot :hug: pettyneille.
Palaan vielä kommentoimaan. Mä ainakin olen kokenut niin, että hoitojen aloittaminen pahentaa koko lapsettomuusasiaa, kun sille periaatteesa tehdään jotain, mutta oletettua tulosta ei tule. Jos ei olisi hoidoissa, voisi toivoa, mutta kun kokeilee kaikkein rankimmat hoidot, mitä on ja tulos on tämä, niin mihin se toive enää kohdistuu?
Katkerin olen siitä, että tähän on mennyt niin paljon rahaa, aikaa, keho ja pää on kovilla ja tulos on tämä. Kestän paremmin negatiiviset kierrot ja hoitotulokset kuin tämän, että raskaus alkaa, mutta se päättyy. Tikkuun tulee viivat - jo kolmatta kertaa!!! Ja jo kolmatta kertaa kaikki menee ihan pieleen. Miksi enää toivoisin? Miksi muut tulevat heti raskaaksi, kailottavat siitä maailmalle heti pissan kuivuttua tikusta, ostavat vauvalle kamat ja miettivät nimet ja kaikki onnistuu? Miksi mun pitää maksaa oikeasti tuhansia euroja yhdestä hoitoyrityksestä, josta saan plussan, joka menee kesken? Miksi meidän pitää kuulua siihen 3-5 %, joille käy näin?
Ajattelen joka aamu ensimmäisenä, että vauvani on kuollut, elämäni on ihan kamalaa ja pilalla ja itken. Iltaisin sama kuvio. Uni on ainoa, joka vapauttaa hetkeksi todellisuudesta.
Hoidoista tekee inhottavia sekin, että ne oikeasti sitovat. Tietyt piikit pitää pistää tietyllä kellon löymällä tai kaikki menee pieleen. Miten siinä pystyy ajattelemaan muuta? Kalenteri ohjelmoidaan piikkien, sumujen, ultrien ja toimenpiteiden mukaan. Lääkkeet sekottaa kehon, mielen ja kaiken. Elämä oikeasti kapeutuu, mielihyvä katooa ja kaikki on ihan mustaa - koko ajan.
Näen, miten muut jatkavat elämää, suunnittelevat ja totetuttavat suunnitelmansa. Minä en. Kauppakeskuksissa soi joululaulut, kaikki ovat ylipirteitä, onnelisia ja tohottavat joulua. Minä haluan vain äkkiä kotiin, en halua kuulla siitä mitään. En kestä sitä. Mun piti olla tänä jouluna se, jonka suloista pientä vauvamasua ihastellaan ja josta sukulaisille ekan kerran kerrotaan. No enpä olekaan. Kun mietin tätä, tekee tiukkaa päästä kaupasta kotiin ilman parkumista, ihan oikeasti. Meillä on muuten joulu peruttu - ilmoitin näin miehelle. Niin ja olin väärässä kun kirjoitin eilen, että elämä on sitten kun. Ei, vaan elämä oli.
Katkerin olen siitä, että tähän on mennyt niin paljon rahaa, aikaa, keho ja pää on kovilla ja tulos on tämä. Kestän paremmin negatiiviset kierrot ja hoitotulokset kuin tämän, että raskaus alkaa, mutta se päättyy. Tikkuun tulee viivat - jo kolmatta kertaa!!! Ja jo kolmatta kertaa kaikki menee ihan pieleen. Miksi enää toivoisin? Miksi muut tulevat heti raskaaksi, kailottavat siitä maailmalle heti pissan kuivuttua tikusta, ostavat vauvalle kamat ja miettivät nimet ja kaikki onnistuu? Miksi mun pitää maksaa oikeasti tuhansia euroja yhdestä hoitoyrityksestä, josta saan plussan, joka menee kesken? Miksi meidän pitää kuulua siihen 3-5 %, joille käy näin?
Ajattelen joka aamu ensimmäisenä, että vauvani on kuollut, elämäni on ihan kamalaa ja pilalla ja itken. Iltaisin sama kuvio. Uni on ainoa, joka vapauttaa hetkeksi todellisuudesta.
Hoidoista tekee inhottavia sekin, että ne oikeasti sitovat. Tietyt piikit pitää pistää tietyllä kellon löymällä tai kaikki menee pieleen. Miten siinä pystyy ajattelemaan muuta? Kalenteri ohjelmoidaan piikkien, sumujen, ultrien ja toimenpiteiden mukaan. Lääkkeet sekottaa kehon, mielen ja kaiken. Elämä oikeasti kapeutuu, mielihyvä katooa ja kaikki on ihan mustaa - koko ajan.
Näen, miten muut jatkavat elämää, suunnittelevat ja totetuttavat suunnitelmansa. Minä en. Kauppakeskuksissa soi joululaulut, kaikki ovat ylipirteitä, onnelisia ja tohottavat joulua. Minä haluan vain äkkiä kotiin, en halua kuulla siitä mitään. En kestä sitä. Mun piti olla tänä jouluna se, jonka suloista pientä vauvamasua ihastellaan ja josta sukulaisille ekan kerran kerrotaan. No enpä olekaan. Kun mietin tätä, tekee tiukkaa päästä kaupasta kotiin ilman parkumista, ihan oikeasti. Meillä on muuten joulu peruttu - ilmoitin näin miehelle. Niin ja olin väärässä kun kirjoitin eilen, että elämä on sitten kun. Ei, vaan elämä oli.
Vadelmaunelma :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: Ei tohon sanoja ole. Kirjoitustan lukiessa pelkään näkeväni myös oman tulevaisuuden. Jotenkin kaikki se että joutuu hankalimman kautta menemään ja sitten vielä pettymään älyttömästi, kun toiset saavat toteuttaa unelmiaan ja välillä saavat jotain jopa ihan yllätyksenä. Oiskohan ketään kelle voisit asiasta hutella, miehesi tai ihan joku ulkopuolinen?
Sharona :hug: :hug: ei tädin nyt ois kyl tarvinnu vierailla! Hyvä et kuitenkin tsempillä uuteen kiertoon! Nauti viikonlopusta ja vieraista!
Myrtle sä oot mahoton salapoliisi voihan joku tykkää greipistä muutenkin eikä vaan yritä saada tiedätkyllämitä alulle
ON:ällävarotus alkuun, mun 3 päivän sahara on ohi, mistähän sitä valkkarii nyt rupes puskee? Sairaasti paleltaa, toivottavasti en oo tulos kipeeks, kun ois töistä vapaa viikonloppukin.
Sharona :hug: :hug: ei tädin nyt ois kyl tarvinnu vierailla! Hyvä et kuitenkin tsempillä uuteen kiertoon! Nauti viikonlopusta ja vieraista!
Myrtle sä oot mahoton salapoliisi
voihan joku tykkää greipistä muutenkin eikä vaan yritä saada tiedätkyllämitä alulle ON:ällävarotus alkuun, mun 3 päivän sahara on ohi, mistähän sitä valkkarii nyt rupes puskee? Sairaasti paleltaa, toivottavasti en oo tulos kipeeks, kun ois töistä vapaa viikonloppukin.
Herranen aika. Olin laskenu kiertopäiväni väärin omassa kp-kalenterissani mitä pidän. Kun luin tätä foorumia niin katsoin että mitä ihmettä, minullako on perjantaina jo kp 37 kun luulin että silloin olisi vasta kp 35. Ihan oikein se kuitenkin täällä luki! On alkanut (kuten aina kierron lopussa...) raskauden mahdollisuus jo sen verran pyöriä mielessä, että voisi käydä sen miinuksen tuttuun tapaan testaamassa aamulla (nyt on jo yö perjantain puolelle kääntyneenä, eli siis pe-aamuna testaan) niin saan taas mielenrauhan eikä tarvitse miettiä.
Voin sanoa että sitten kun se miinus sieltä taas ruutuun pärähtää niin kyllä rupeaa taas mietiettymään että mihinköhän maratoonilukemiin tämän kierron pituus aikoo mennä.
En usko plussaan koska ovista ei ole näkynyt ja lämmöt eivät ole missään vaiheessa nousseet.
Päätin nyt myös, että jos täti ei ole maanantaihin mennessä tullut, niin soitan lääkärille. Sille, joka minulle kesällä antoi Terolutit 63-päiväiseen kiertooni. Hän sanoi, että voin ottaa häneen yhteyttä jos kierrot jatkossa pitkittyy ja että 35 päivää on normaalin yläraja. Olen joka kierrossa sen jälkeen päättänyt soittaa lääkäriin mutta jättänyt soittamatta, koska kierto on jäänyt juuri ja juuri normaalin rajohin. Mutta nyt, jos täti ei ole maanantaihin mennessä kylässä, niin minulla on jo 5 päivää yli normaalin rajan kierron pituus. Eihän siinä mitään menetä jos soittaa. Jos lääkäri ei ala hoitamaan, niin ainakin saan vähän purkaa tuntojani näistä pitkistä kierroista jollekin asiantuntijalle.
Vadelmaunelma kirjoituksesi kosketti minua syvästi. Kenenkään ei pitäisi tuollaista joutua kokemaan! Mitään järkevää lohdun sanaa en osaa noin kamalaan tilanteeseen keksiä, muuta kuin että voimia sinulle!
Voin sanoa että sitten kun se miinus sieltä taas ruutuun pärähtää niin kyllä rupeaa taas mietiettymään että mihinköhän maratoonilukemiin tämän kierron pituus aikoo mennä.
En usko plussaan koska ovista ei ole näkynyt ja lämmöt eivät ole missään vaiheessa nousseet.
Päätin nyt myös, että jos täti ei ole maanantaihin mennessä tullut, niin soitan lääkärille. Sille, joka minulle kesällä antoi Terolutit 63-päiväiseen kiertooni. Hän sanoi, että voin ottaa häneen yhteyttä jos kierrot jatkossa pitkittyy ja että 35 päivää on normaalin yläraja. Olen joka kierrossa sen jälkeen päättänyt soittaa lääkäriin mutta jättänyt soittamatta, koska kierto on jäänyt juuri ja juuri normaalin rajohin. Mutta nyt, jos täti ei ole maanantaihin mennessä kylässä, niin minulla on jo 5 päivää yli normaalin rajan kierron pituus. Eihän siinä mitään menetä jos soittaa. Jos lääkäri ei ala hoitamaan, niin ainakin saan vähän purkaa tuntojani näistä pitkistä kierroista jollekin asiantuntijalle.
Vadelmaunelma kirjoituksesi kosketti minua syvästi. Kenenkään ei pitäisi tuollaista joutua kokemaan! Mitään järkevää lohdun sanaa en osaa noin kamalaan tilanteeseen keksiä, muuta kuin että voimia sinulle!
Hyvä matkaa Sipsunen :heart: Ja onnellisia vapaapäiviä ja mitä parahinta odotusta! Tule käymään täällä aina kertoilemassa mitä kuuluu, niin pysytään kärryillä.Alkuperäinen kirjoittaja Sipsunen:
Sharona voihan hyhmä. Noh kippis vaan viikonlopulle sitten ja uutta putkeen
Danuli mullakin on puskenut valkkaria aina loppukierrosta, vaikka heti oviksen jälkeen on ollut vaihteleva määrä saharapäiviä. Saattaa kyllä olla vaikka tiedätkyllämitä ja ehkä merkki kiinnittymisestä? :kieh: Varmoja merkkejähän me tiedetään kaikki koko lailla liuta.
Hlemmur testasitko? Kui kävi? Voi tosiaan olla hyvä hakea noihin pitkittyviin kiertoihin apu, etenkin kun oot "luvankin" saanut jo. Toivotaan silti, ettei tarttis.
Tsemppiä!Meillä alkaa pupupäivät. Tästä viikonlopusta mennään tonne kuun puoliväliin saakka mahd ahkeralla puputtelulla. Vielä en oo alkanut o-testausta, koitan, josko selviäisin ilman ja vähemmällä kuumeilulla? (joopajooniinvarmaan)
Testasin aamulla miinuksen (olipa ylläri).
En sitten malttanutkaan odottaa maanantaihin vaan soitin lääkärille jo nyt ja valittelin pitkistä kierroista ja ovuloimattomuudesta. Ja sain ajan! Tosin vasta 22.12. mutta mukavaa kuitenkin, että suostuivat ajan antamaan. Ihan hyvin olisivat voineet sanoa että odota vielä puoli vuotta, tai jotain semmoista. Nyt pitää vaan malttaa odotella vajaat 3 viikkoa niin pääsee vihdoinkin tämän asian kanssa lääkäriin. =)
En sitten malttanutkaan odottaa maanantaihin vaan soitin lääkärille jo nyt ja valittelin pitkistä kierroista ja ovuloimattomuudesta. Ja sain ajan! Tosin vasta 22.12. mutta mukavaa kuitenkin, että suostuivat ajan antamaan. Ihan hyvin olisivat voineet sanoa että odota vielä puoli vuotta, tai jotain semmoista. Nyt pitää vaan malttaa odotella vajaat 3 viikkoa niin pääsee vihdoinkin tämän asian kanssa lääkäriin. =)