*Lähes kolmekymppiset ekakertalaiset MAALISKUUSSA ja vähän huhtikuussakin*

Jos nyt hetken makoilis koneen äärellä. Ei olekaan yhtään niin paha päivä kuin varoiteltiin, ainakaan vielä..

Yö oli aikamoista särkyä, mutta Panadolin voimalla sain nukuttua ihan suht hyvin. Tänään on ehkä jopa helpompi päivä kuin pukamien kanssa. Eikä vuotoakaan ihan kamalasti ole, ehkä se tästä kun lepäilen tänään ja ehkä vielä huomennakin.
Kiitokset vaan tsempityksistä.

Ja nyt toivotaan todellakin, ettei Herne tule ennenkuin saan takamukseni kuntoon.

Duffylle tervetuloa joukkoon! :flower:
Minun raskaushistoria on lyhykäisyydessään se, että olin heittänyt jo kirveen kaivoon koko lisääntymisen suhteen. Exän kanssa aikoinaan rampattiin lapsettomuushoidoissa vuosikaudet ja luovutettiin sitten koko projekti. No sitten ajauduttiin eroon (lapsettomuus ei syynä) ja tapasin nykyisen mieheni pari vuotta sitten ja sen kanssa tulikin sitten ihan luomuvauva. Aikamoinen yllätys kaikkien vuosien jälkeen minulle.

Kamala muuten kun Kevätesikollakin on noita viikkoja noin paljon! :heart: Mistä teille noita viikkoja oikein tulee??

Unico Ihanaa että kivut helpottavat edes hetkeksi.

piip Mitä mitä, voiko se pää oikeasti vielä sitten nousta sieltä alhaalta takaisin?? Voiko se siinä tapauksessakin kun on sanottu että "pää on kiinnittynyt?"

Lilla My ja Kvartti En minäkään tiennyt että ihan tällaisia vaivoja voi olla... Viime viikolla ilmeisesti tuon vauvan laskeutumisesta johtuen aloin valittamaan "paineen tunnetta takapuolessa" ilmeisesti se paineentunne sitten teki sen että tuli nuo pukamat. En kuitenkaan missään vaiheessa ole kärsinyt ihan kamalan pahasta ummetuksesta... Enkä mä osannut kyllä aavistella että niille oikeesti tehdään jotain tuollaista.

Kvartille paranemisia flunssaan!

OddMolly Tervetuloa myös joukkoomme! :flower:

ValeskaToivotaan, ettei paha olo pahenisi. Mulla tais pahin olo olla juuri joskus viikolla 8, silloin ainakin makasin tipassa muistaakseni... Kokonaisuudessaanhan kärsin pahoinvoinnista viikolta 5 noin viikolle 20 eikä se ole koskaan kokonaan poistunut, mutta oksentelut jäi tuohon puoleen väliin. Toivon mukaan sinä selviät paljon helpommalla! (Mutta en valita tuosta alusta, kun on seurannut Unicon oloja.... )

Mekkala on ihan pian puolivälissä!

Mulla on tänään aika pitkä päivä olla yksin. Mies lähti iltavuoroon ja menee iltavuoron jälkeen lentopalloilemaan joten tulee kotiin vasta joskus ennen yhtätoista. Mutta toisaalta saanpahan levättyä jos vaan saan itteni pysymään sohvalla.. No en mä kovin kauaks pääse kun kävely on mitä on, että jos keittiöön ja vessaan kävelisin välillä niin siinäkin on tarpeeks ponnisteluja.

Huomenna muuten poksuis taas! Taidan saada tuon 36 viikkoa rikki. Katsokaa vaan niin tuskailen vielä huhtikuun alussa kun Herne ei synny.

- Hapsiainen ja Herne 35+6

 

Lilla My, hyvä et on suht selvillä millon saa pikkuista odottaa tulevaksi pois mahasta

Kevätesikko, meillä on kotiin tulohaalarina öö 68 senttine jos en väärin muista Sen alle puettavat on vielä mietinnässä. Toki Toukka tulee hiukan aikaisemmin mutta kuitenkin. saa nähdä mikä on lämpötila sillon.

Opettaakohan ne sairaalassa kapaloimaan (kun ei muista enää), vai pitääköhän se opetella itekseen kuvista kotona Mulla on yks kevyempi ja yks fleece paitto mitä voi käyttää niihiin esisijaisesti kai sitä voi sit soveltaa kun sen ensin oppii.

hapsiainen, Kiva kuulla et menee parempaan kohisemalla toi sun vointis. Hurjaa, sähän saat pitää herneen masussa vielä hyvin mikäs päivä se olikaan kun lääkäri ennusti et tulee 8päivän sisään vai muistanko oikein .

Tänne, en ihmettele enää jos ja misk paino nousee noo käytin hakees american dinersistä ruoka, siellä on huippu hampurilaiset no otettiin mukaan niin mun ranskikset odottaa aikaa parempaa jääkaapissa kun ei jaksanut ja ei tarvinnut pakolla syödä kun sai jemmaan

Unico ja Toukka 31+4

 

Unico, viikko sitten kävin lekurissa ja silloin totesi että 1-7 vuorokautta menee synnytykseen, mutta kyllä mä melkein väittäisin että menee pidempään. En lähde huomenna vielä laitokselle. En vaan lähde.
Terkkari eilen oli sitä mieltä että VOI tulla milloin vaan, mutta sanoi että voihan se vielä miettiä ja pitkittääkin tuloaan, että on nää niin yksilöllisiä kuitenkin. Toivotti mut kovasti tervetulleeksi vielä ensi viikollakin neuvolaan yhtenä kappaleena. Vaikka tuo vauva on laskeutunut ja kiinnittynyt, niin ei sekään vielä tarkoittais sitä että lähtö olis ihan ovella. Sanoinkin että tuo on tullut isäänsä että tekee lähtöä pitkän aikaa tarkkaan harkiten ja sitten kun jotain päättää niin sitten tuleekin vissiin ryminällä.
Mies meinaan on sellainen jahkailija joka asiassa, että suunnittelee ja valmistelee kaikkea ihan tuhottoman kauan ja sitten kun tekee päätöksen niin sitten alkaakin tapahtumaan.

 

kevätesikko, jännän näköisiä noissa sun linkeissä noit ikään kun haalari missä hupppu mut ei hihoja ilmeisesti ne kädet on tarkoitus laittaa noitten lipareitten alle jos tarvii?

 

hapsiainen, siis jännätään et kuis käy

 

Unico Hah, niin sullakin! Sulla tosin alkaa olemaan jo jättitoukka.. Kiitos toivotuksista, jaksuja sulle kanssa!

Lilla My Meillä tulee ikäeroa 1,7 kk. Saattaa olla melkoista vilinää odotettavissa ens syksynä...

Valeska Suosittelen! Itekin otan aina kun vaan voin. Töissäkin sais olla joku raskaana olevien päivätorkkuhetki pakollisena...

Niin ja onnittelut kaikille uusille. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin loppuun asti.

 

vetku, juu aika iso toi maha on katotaan mitä se sit on kun tulee joskus ulos

Ai niin tuli tossa mieleen et ootteko te ite mittailleet vatsan ympärystä? Täällä välillä ihan huvikseen ja juu-u kasvaa se

 

Oon mä kännykällä seurannu helmikuun pinonki loppuun, mutta en muista, oliko siel vielä paljon kommentoitavaa
Joten siirrytään uuteen pinoon...

Onnea paljon nanna pojasta :flower:

Omena, mä säikähdin kans eilen, et kun enää 10 viikkoa + päivät päälle laskettuun aikaan, ja vaunut on hommaamatta, hoitopöydästä ei ole tietoakaan jne jne :$ Onhan tässä vielä aikaa, mut hetken tuntu, et kiire tulee

Hapsiaiselle paljon myötätuntohaleja :hug: Kuulostaa aika kauhealta tuo sun operaatio - mutta toivotaan että se myöskin toi suuuuuuren helpotuksen!!!
Ja onpa ihanaa, että olet luomuna päässyt nyt alulle, vaikka se aiemmin tuottikin suuria vaikeuksia!

Tervetuloa myös Duffy! Oletkin eka täällä mun lisäks, jolla synnytys luultavasti OASissa Mutta ilmeisesti asut pohjoisempana, kun sulla on myös tuo OYS vaihtoehtona!
Meillä alkoi ihan luomuna tämä ja jo toiseen yrityskiertoon, joten erittäin hyvällä tuurilla ollaan täällä oltu liikenteessä =)

Ultrakuulumisia olikin monella, onnea niistä B)

Tervetuloa myös OddMolly! Sulla on onneks jo aika hyvällä mallilla nuo viikot, toivottavasti myös np-ultra tuo hyviä uutisia!

kevätesikko, mulla ei oo vielä mitään hajua, mitä toukokuun vauvalle puetaan päälle laitokselta kotiutuessa Mutta samaa olen miettinyt, että millaista kampetta tarvii vaatteiden päälle, tarkeneeko vai ei yms.

Unico, en todellakaan oo mittaillu mahanympärystä Kyllä se kasvaa, näkeehän tuon :kieh:

Mulla vähän meinaa päätä särkeä. Autonpeijoonakin teki tenän. Olisin halunnu mitata verenpaineen, mut mittarista oli patterit loppu. Just näin. Nyt pitäs soittaa anopille, et hakisko se mut tallille, ku meidän toinen auto on isännällä ja silleen.. Et putkeen menee tänään :headwall:

Torstaina lääkärinneuvola


Odessa80 29+2

 

Tervetuloa uusille tulokkaille :heart:

Täällä jalat edelleenkin ihan puutuneet, puuh..

päpsy ja papu 34+1, ja 2 työpäivää jäljellä

 

odessa, mä pelkään että mulla tulee kiire ton kamppeitten loppuun saattamisen kanssa kun olo on välillä mikä on. Mut kattellaan, on sillä nyt ainakin vaatteita ja vaunut vaiks sänky ei ookkaan nukuttavassa kunnossa. noo eiköhän asiat järjesty, mut kurjaa kun auto kenkkuilee sillon kun sitä tarttis.

päpsy, jaksuja sinne! täällä näyttää puutuvan sormet nyt.

 

Kevätesikko oli tainnut pohtia tuota kotiuttamisvaatehommaa. Mulla on nyt pakattu kotiuttamisvaatteiksi tällaiset: body ja puolipotkarit, niiden päälle sitten sellainen fleece-asu, eli takkimallinen paita ja fleece-housut, sitten tulee tumput ja töppöset ja myssy ja sitten kevyttoppapuku, sellainen nallepuku. Sitten otan tuollaisen peitteen (äidin virkkaama neule) mukaan jonka voi heittää kaukalossa päälle. Nuo kaikki muut taitaa olla 50 senttisiä vaatteita, paitsi tuo nallepuku on 56 senttinen. Jos näyttää että muksu on isompi niin sitten saa mies poimia isommat vaatteet mukaan, mutta uskoisin että nuo sopii kuitenkin vastasyntyneelle.
Sitä olen miettinyt että kai pieni tarkenee tuollaisissa vaikka tuliskin nyt maaliskuussa, auto on kuitenkin lämmin ja matkaa meille on maksimissaan 10 minuuttia. Mutta tietysti vähän keliäkin seuraten mies saa sitten tuoda paksumpaa jos ihan kamalan kovat pakkaset olis.

Unico mä en oo mittaillu vatsanympärystä. Kerran oli mielessä mutta kun en löytäny oikeanlaista mittaa niin se jäi suunnitelmaksi.

Te jo synnyttäneet, onko teillä maha tipahtanut kuinka paljon ennen synnytystä? Mä mietin sitä että tosiaan viime viikolla sf-mitta oli 33 ja eilen 29,5 että oli se vähän sitten tipahtanut. Terkkarikin sanoi että huomaa kuinka käsi mahtuu tuohon yläosaan eri tavalla kuin ennen.

Mun pitäis lähteä raahautuun suihkuun. Takapuolta "kiristää" nyt vaan ihan hulluna. Mutta ei säre, ehkä se tästä...

- Hapsiainen ja Herne 35+6

 

Hapsiainen, ei se onneksi sieltä enää miihinkään nouse, jos se on kiinnittynyt. Mutta mulla ei ollut. Jotenkin vaan olin ajatellut, että kun se on kerran jo alemmas laskeutunut, niin pysyis siellä sitten. Mutta ehkä sen päätä puristi siellä alhaalla?

Mä kävin taas tänään neuvolassa ja sf-mitta oli kivasti kasvanut taas puoli senttiä. :/ Yöllä olikin vaikeuksia hengittää, kun heräsin ja valvoinkin neljästä kahdeksaan. Tänään illalla ollaan sitten pistelty akupisteitä siinä toivossa, että ne sais jotain aikaan.

Soitin tänään itselleni yliaikaiskontrollin ja sain sen perjantaiksi, vaikka vasta sunnuntaina on 40+5. Mainitsin verenpaineesta ja hoitaja heltyi antamaan ajan maanantain sijaan vähän aikaisemmin. Joten nyt mulla ei ole enää yhtään neuvolakäyntiä jäljellä.

Olen oikeastaan aika poikki monella tapaa, joten jätän suuremmat kommentoinnit nyt tekemättä. Sen verran vaan sanon, että oikein paljon onnea ja tervetuloa Oddmollylle! :flower: Ja Unicokos sitä vatsanympärystä kyseli... Taidan vetää pohjat, 108 cm tänään.

piip 41+0

 

Teitä taas jännäämässä ja tuohon hapsiaisen kysymykseen vastaamassa.
Tosi paljon kyllä se sun mitta tippunu. Oliko molemmilla kerroilla sama mittaaja? Mulla tippui se 38cm:sta 36cm, eli vain 2cm.

piip jos sulle kävis samalla tavalla kuin mulle. Mullehan oli varattu aika yliaikaiskontrolliin ma 14.12 ja edellisenä aamuyönä saatiinki sitten lähteä synnärille. Tuo vatsanympärys mulla oli 107, eli vähän pistit paremmaks.

Tsemppiä tytöt! Teistä on tosi moni jo loppusuoralla! :heart:

:heart: lla Delfis ja Vili

 

hapsiainen sulla on sit hyvällä mallilla noi suunnittelut

piip, jaa millä lailla pohjat tolla mahan ympäryksellä mulla oli eilen toi sama luku Jaksuja sulle ja perjantaihan on kohta josko sillon sit alkas tapahtumaan

delfis, eli se yliaikaskontrolli pelotti vilin pois

Täällä vedetty kunnolla sikeitä vaiks ei muka kuuden jälkeen enää väsyttänyt niin vaan oli uni tullut Sormia alkanut puuduttelemaan mitäköhän se on? Tai sitten ne ei tykännyt kun kudoin eilen vähän pidempään enkä pienissä pätkissä. Noo katsotaan mitä tää päivä tuo tullessaan pitäs vielä vähän kutoa et sais valmiiksi ja alottaa uuden työn

Unico ja Toukka 31+5

 

Tästähän tulee jo tapa, että aamulla kun avaan koneen niin tuun heti kurkkaamaan että vieläkö Piip ja Hapsis on täällä.. Kumpa nyt ainakin Piip sulle ainakin tulisi lähtö pian!

Hapsis, kaivoin neuvolakortin esiin ja mulla ei oo kyllä toi sf-mitta pienentynyt missään vaiheessa. Toi 29cm mulla on näköjään ollut viikolla 31+2 ja sinä päivänä kun synnytys alkoi ja oli vielä vika neuvola, mitta oli 35cm (edellisellä käynnillä 34). Mulla näyttäisi tossa, että vika kerta eroaa muista vain sillä, että alapaine oli noussut 10 yksikköä (118/80) ja painoa oli tullut enemmän lisää, 1120g/vko, (edellisessä 350g). Niin ja vauvan syke oli n.20 lyöntiä alempi kun muilla kerroilla, eli taisi lepäillä ja kerätä siellä voimia Mulla oli silloin jo kivuliaat supistukset alkaneet kun tuo vika neuvolakäynti oli, mutta niitä tuli vielä tosi harvakseltaan. Muistan kun kävelin sit neuvolasta kotiin kiertotietä ja pidin yllä niin kovaa vauhtia kun vaan kykenin kun pelkäsin että supistukset loppuvat! Kotoota sit soitin miehelle että nyt taitaa olla tosi kyseessä kun supistusten väli oli ollut jo useamman tunnin n. 10 min niin tää vaan sanoi että ai jaa, enkö kuitenkin ehtisi vaateostoksille töiden jälkeen?

Hyvä muuten Hapsis että se toimenpide oikeasti auttoi! Siis huh mikä särky varmasti niissä oli!

Piip, uskoisin että perjantaina siis viimeistään tapahtuu! Kun jos sulla on ne paineet olleet korkealla ja kova turvotuskin niin luulisi että käynnistävät. Äläkä sure sitä jos että pääsekään sinne Haikaranpesään, mun mielestä tärkeintä sairaalassa oli se aika synnytyksen jälkeen perhehuoneessa, sinnehän te luultavasti kuitenkin pääsette vaikka käynnistämään jouduttaisiinkin? Mulle ainakin oli aluksi vähän "järkytys" kun ei mahduttukaan sinne ja jouduttiin kokonaan eri sairaalaankin, mutta sitten kun oikeasti alkoi tapahtua niin eipä sillä juuri mitään väliä ollut missä oltiin! Ja vauva on jokatapauksessa se aivan ihana oma vauva, ei sillä synnytyshuoneella väliä ole!

Mikä se muuten oli se viikkoraja kun sinne Haikaraan vielä pääsi? Ja nyt kun kontrolliaika on varattu, voihan se olla että vauva tajuaakin ite lähteäkin tulemaan? Koita jaksaa siellä :hug:!

Tää on nyt vähän nolo juttu, mutta pakko jakaa Taitaa olla mulla lantionpohjanlihakset vähän kesäterässä, lauantaina kun oltiin kävelyllä ja aivastin niin tulikin sitten kiire kotiin... Onneksi oltiin jo kotimatkalla eikä enää kaukana! Toi kohtu on nyt ilmeisesti sellaisessa asennossa ja just sen kokoinen että jotenkin painaa rakkoa ja sit kävi noin. Onneksi en ollut jossain kaupungilla!


:heart: Kvartti ja Mini 10+0 (jee, ekat poksut!)

 

Heippa pitkästä aikaa!

Täällä ollaan sairasteltu ja oltu niin tuhottoman väsyneitä, ettei ole paljon muuta jaksanut kuin töissä käydä ja kotona sitten köllötellä. Koiratkin saivat sitten jostain kennelyskän, ja ne on entisestään valvottanut yöllä.
Olen kyllä tullut tämän raskauden myötä erittäin huonouniseksi :|

Nannalle ISOT onnittelut ja
Hapsiaiselle tsemppiä kipujen kanssa :hug:

Keskenmeno pelot yltyi (siinä mielessä tämä netti on huono asia..) siihen pisteeseen, että nyt on huomiseksi ultra varattuna yksityiselle. Hävettää vaan olla töistä pois kun just olin kipeänäkin mutta toisaalta, saanpa ainakin mielenrauhan ja olen sitten varmaan parempi työntekijäkin...?

kevätesikkosamoja juttuja mietin, vaikka olen paljon pienemmillä viikoillakin kun sinä Toivottavasti joku kakkosen odottaja osaa auttaa

Hyviä vointeja kaikille,

Jännittäjä Tuike81 9+6

 

Kävin eilen neuvolassa.
Neuvolassa oli uusi täti joka oli tosi mukava.
Paino sama kun viimeksi 76.9kg.
Mutta pissassa ei ollut kaikki ok, pitää viedä labraan näyte.
RR 117/67
Sf mitta 25cm ja vauva on perätilassa.
Sykkeet 150
Liikkeet +
Vauva vastaa kuulemma viikkoja
Sokerirasitukseen tuli käsky.

Mulla puutuu myös kädet ja jalat, puutuillut jo useemman viikon ajan.
Ja jaloista vetää suonta silloin tällöin.
Olen ajatellut että kun noi mun karvavauvat nukkuu mun vieressä, niin nukun jotenkin hassussa asennossa ja siksi paikat puutuu ja tulee suonenvetoja.
Mutta kyllä se taitaa raskaudesta johtua kun koirat maannu vieressä iät ajat.

Kyllä on tosissaan alkanut jännittämään jos vauva onkin allerginen?!
Miten sitä osaa elää ilman elukoita sitten?!
Kun olin tehnyt jo vuosia sitten päätöksen, että lapsia ei meille tule kun en kestä kipua(synnytys) ja en halua olla aina kotona, kun ei sitten pääse minnekkään (mistähän tämän mielikuvan olin saanut?)
Olin siis jo myynyt itseni näille karvatassuille kokonaan...
Mutta ei pidä sanoa koskaan, EI KOSKAAN!
Sitten kun oli omakotitalo, autot ja naimisiin menty ja elukoita hankittu niin vain vauva puuttui ja tässä sitä nyt sitten ollaan, onnellinen tulevä äippä pohdiskelee.... Uskomatonta!

Jane ja vaavi 25+2 :heart:

 

piip Kiitti tuosta kiinnittymiskommentista. Noin se terkkari mulle sanoi että olis kiinnittynyt, ettei saanut enää sen päätä liikkumaan.
Toivotaan nyt vielä ettei sun tarttis mennä yliaikaiskontrolliin vaan pieni päättäis tulla jo ennen sitä.

delfis joo sama mittaaja oli. Mutta oliskohan voinut olla että vauva oli vaan niin eri asennossa mitattaessa... Tai sitten se on tipahtanut TOSI paljon alaspäin.

Kvartti Mulla oli viime neuvolakäynnillä verenpaineet muutenkin edellisiä kertoja korkeammat, johtuen kuulemma siitä kivusta mitä ne pukamat aiheutti. Tosin ei ne edes paljoa korkeammat ollu, mutta kuitenkin. Vauvan sykkeet on ollu koko ajan 130-140.
Niin ja onnittelut kaksinumeroisen luvun poksuista. :heart:

Nyt en ehdi tämän enempää kommentoimaan. Veli on tyttärensä kanssa tulossa käymään hetkellä millä hyvänsä. Toisaalta olisin halunnut levätä tänäänkin vaan, mutta jospa noi ei kamalan kauaa olisi kylässä...

- Hapsiainen ja Herne 36+0 *POKS*

 

Kiitos kaikille tsempeistä. Ehkäpä meidänkin poitsu sitten yhtäkkiä hyökkäisi ulos ennen perjantaita. Juuri nyt tuntuu että sitä ei hirveästi kiinnosta, kun tuolla masussa voi vielä temmeltää mielin määrin. Hullun näköistä on katsoa sen spurtteja, kun maha heiluu puolelta toiselle kaiken väännön seurauksena. Jos jotain supistuksia tulee, ne on ihan kivuttomia enkä jaksa niitä edes noteerata.

Noista sf-mitoista: Mullakin on ollut viimeksi viikolla 32+1 jotain tuollaista, mitä Hapsiaisella nyt, 30,5 cm. Viikosta 37+6 saakka se olikin ollut 36 cm joka kerta, ja terkkari epäilikin, ettei se suuremmaksi mulla millään mahtuisikaan. Eiliseksi se oli kuitenkin vielä päässyt puoli senttiä korkeammaksi. On tää aika melkoisen näköinen pallo, kun itse olen (tai ainakin olin :snotty: ) vähän keskimääräistä pienempi. Ja vaikea on hengittää rentoutuneesti.

Mutta Unicollakin on varmaan aika hyvä pallo tuosta vyötärönympäryksestä päätellen!

KÖ, mulle tulkini vähän tyhmä olo, ku olin kirjoittanut sen, että haluaisin sinne Haikaranpesään. Kyllä mä tietysti ylipäätään haluaisin synnyttämään, mutta tuntui vaan jotenkin haikealta, etten pääsisi siihen tuttuun paikkaan, jonka hoitajatkin ovat jo vähän tuttuja, ja jota olin koko ajan mielessäni ajatellut, kun synnytystä mietin. Helpotti vähän kun olin kirjoittanut sen tänne ja tajunnut, ettei se ole iso asia. Ne ei kuitenkaan ota sinne enää viikon 42+0 jälkeen, joten ei tässä enä kuitenkaan mitään huimia mahdollisuuksia ole.

Onnea poksuista, KÖ ja Hapsiainen!

Meillä on pakattuna tällaiset kotiintulovaatteet:
- kaksi vaihtoehtoista potkupukukertaa hiukan eri koissa
- villahousut ja villatakki
- toppapuku
- puuvillaiset sukat ja lapaset sekä silkkinen myssy (lapaset ja myssy on jo sairaalassa oloa varten)
- villaiset sukat, lapaset ja myssy
- lisäksi turvakaukalossa on lämpöpussi, ja otan vielä varmuudeksi yhden ylimääräisen viltin mukaan päälle heitettäväksi.

Jos nämä lämpimät säät vielä jatkuvat, en ole ihan varma, tarvitaanko noita kaikkia, mutta ei vara venettä kaada.

:heart: piip 41+1

 

Piip, älä nyt että ei oo mahdollisuuksia vielä sinne! Tässähän on 6 päivää vielä aikaa ja joka päivä se on edellistä todennäköisempää, että synnytys alkaa tänään :hug: Enkä mä tarkoittanut että on tyhmää haluta sinne, ymmärrän oikein hyvin että kun muutenkin jännittää ja kaikki on uutta niin jotenkin se, että sen paikan edes tietää ennestään auttaa kummasti. Tarkoitin vaan lohduttaa, että lopputuloksen kannalta asialla ei varmaankaan ole merkitystä

 

Joo en mä Kvartti silleen sitä ottanutkaan. Mutta se, että todennäköisyys jotenkin lisääntyisi, tuntuu ihan nurinkuriselta, kun kroppa on koko ajan enemmän ja enemmän tyytynyt tähän olotilaan... Mutta mistäs sitä tietää, vaikka tuli yllätys vastaan ihan yhtäkkiä. Ihan kiva päästä sinne sairaalaan joka tapauksessa pe, niin katsovat, että kaikki on kunnossa.

 

Näin viime yönä kamalaa unta.
Taas minä mietiskelen niin että alkaa ahdistaa... APUA!
Asumme sellaisessa paikassa josta emme tunne ketään muita, sairaalaan jonne menen synnyttämään on matkaa n. 50km.
Mies töissä samassa kaupungissa missä sairaala on.
Lähimmät sukulaiset yli 100km päässä.
Eikä kaikki edes pärjää koirieni kanssa niitä on 4kpl.

Kun lähtö synnyttämään sitten vihdoin tulee...
Ehdinkö käyttää koirat ulkona? Pakko kuitenkin olisi.
Kuka ne hakee täältä kaukaa hoitoonsa pienellä varoitus ajalla?
Pakko tämäkin kun ei voi jättää moneksi tunniksi ilman ruokaa ja ulkoilua.
Koskaan ei tiedä kauanko sairaalassa ollaan...
Mies kyllä lähtee jossain vaiheessa tietysti pois, mutta ei varmastikkaan ennen kun olen synnyttänyt, eikä noita koiria niin äkkiä vaan käydä ulkoiluttamassa välimatkan takia.
Mitä jos mies onkin töissä?
Pitää soittaa lanssi ehdinkö/pystynkö sitten ulkoiluttamaan koiria ja jos lanssi tuleekin nopeasti kerkiänkö?
Ehtiikö mies mukaan synnytykseen töiltään?
Muistanko ottaa kaikki kamat mukaan?!
Tosin voihan mies tuoda perässä.
Laskenko miestä töihin jos yhtään tuntuu siltä että lähtö voi olla lähellä?
Ilmotteleeko vauva tulostaan muutamaan tuntia aijemmin selkeästi? että osaa varautua.
Vai onkohan tämä kaveri vauhdikas enkä kerkiä kissaa sanoa?!
Onko synnytys sellainen ettei ikinä enää?!
Mitähän mun karvavauvat tuumaa tulokkaasta?!
Ja allergia jännittää kovasti....
Eikä siinä varmastikkaan vielä kaikki...
Paljon on taas ajatuksia tänään liikenteessä...


Pahoittelut taas epäselvästä sönkötyksestäni...

Oletteko itse pohdiskelleet tämmöisiä asioita?!

Jane jolla ei muuta tekemistä ole kun mietiskellä tyhmiä

 

Hei!

Alle vuorokausi enää ultraan... Näin viime yönä unta, että olisi tyttö tulossa. Saa nähdä huomenna, paljastuuko... Olin työterveydessä lääkärillä, ens viikon loppuun sairaslomaa, selkä kramppaa edelleen ja hartiat on liian kireät. No huomenna pääsen myös hierontaan, sieltä tullaan taas pakarat mustelmilla...

Täällä nyt on jännää, Piip ja Hapsiainen piakkoin synnärillä...

Mä en ole vielä pohtinut kotiintulo vaatteita, kun no, heinäkuuhun on vielä aikaa, mutta tällaisen olin ajatellut kutoa:

http://www.garnstudio.com/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=b14&d_id=14&lang=fi

Nyt ovat potkarit nappien ostoa ja ompelua varten valmiina, seuraavaksi puikoille alkaa kehkeytyä sarjaan sopiva kietaisutakki ja pipo.

Joku täällä kyseli, miten vauva sai alkunsa, sorry raskausdementia, meillä onnistui ihan luomuna ja ekasta yrityksestä, kun jätettiin kortsut pois. Oli se siinä mielessä ylläri, kun oltiin varauduttu, että menisi kauemmin.

Vatsanympärystä en uskalla mennä edes mittaamaan...

Mekkala ja Natiainen 19+6

 

Kohta Piip: llä varmaan lähtö koittaa

Onnea poksujille! Hapsiaiselle ja muille!

Ymmärettävää kyllä Jane että ajattelet noita asioita kun matkaa on kerran enemmän. Meillä on matkaa noin 15 km sairaalaan ja miehen työpaikalle 18 km samaan kaupunkiin. Se ei tunnu kyllä ollenkaan pitkältä matkalta verrattuna 50 km, eiköhän kuitenkin kaikki mene hyvin! Saisitko niitä teidän koiria vaikka jollekin sukulaiselle hoitoon lähellä laskettua aikaa tai jos joku tulisi teille niitä hoitamaan? Jos ei vauva sitten ole ehtinyt jo syntymään.. Varmaan vähän hankala tilanne.

Valeskalle onnea hyvistä ultrakuulumisista!

nyt oon onneksi saanut jo nukuttua paremmin "uudessa" huoneessa. Seuraavaksi pitäisi laittaa pinnasänky kuntoon.

Todellakin toivoisin että tuo lumentulo loppuu.. Tuleekohan sitä kevättä edes.

Kävin siellä pelkopolilla tänään kätilön luona. Sain lääkäriajan 24.3., samalla ultrataan. Mulla on ainakin kilpirauhasongelmia ollut ja outoa ihottumaa ja vähän huolestuttaa kun ei oikein tiedä mistä loppujen lopuksi on kyse.. Kätilö kokeli ja sanoi että vauva on ilmeisesti perätilassa. Olisi hyvä vissiin jos 2-3 viikon kuluessa kääntyisi.. Miten teillä muilla on vauvat asettunueet ja missä vaiheessa? Musta tuntuukin että Möykkyliini potkii tonne alaspäin koko ajan. :|

Omena ja Möykkyliini 31+5

 

Pikaseen taas pääsin käymään kun loppu porukka nukkuu, josko nyt ehtisi kertoilla hiukan miten kaikki tapahtui =) . Eli siis silloin tiistai iltana irtosi limatulppa ja siitä lähtien supistelut alkoivat kipeytyä ja mennä säännöllisemmäksi. Yön aikana välit olivat noin 15-20min ja aamulla olivat jo 10 min luokkaa. Soitin synnärille ja käskivät tulla näytille. Sinne päästyämme minut laitettiin käyrille johon piirtyikin supistuksia n. 6min välein ja kätilö teki sisätutkimuksen jossa totesi että kohdunkaula oli kadonnut, mutta vielä ei sen kummemmin avautuminen alkanut. Päätettiin odotella ja läksin käveleskelemään pitkin sairaalaa josko saisi lisää tehoa supistuksiin. MUTTA ei! Neljän tunnin kuluttua tilanne oli ihan sama, supistuksetkin olivat hiljentyneet eikä niitä enää tullut kuin satunnaisesti. Kätilö ehdotti että siirtyisin osastolle odottamaan, mutta minusta tuntui paremmalta vaihtoehdolta lähteä kotiin ja palata takas kun on tarve. Minut toivotettiin tervetulleeksi illalla synnyttämään =) .

Siitä se loputon odottaminen sitten alkoki! Keskiviikko päivä vaihtui illaksi ja yöksi, ei lähtöä. Yön kyllä taas supisteli lupaavasti. Torstai aamulla taas olo oli kuin mitään ei olisi tapahtumassa piiitkiiiin aikoihin. Väsynyt olin kun edellinen yö mennyt valvoessa. Ja taas odoteltiin, päivä ja yö kuluivat samoin kuin edellisetkin...

Perjantai aamulla soitin äitipolille koska minusta tuntui että vauvan liikkeet olivat hiljentyneet. Pääsin saman tien käyrille jossa sydän äänet olivat kunnossa, mutta liikkeet tosiaan olivat laimeammat. Vauva ei oikein edes ärstykseen reagoinut kunnolla. Lääkäri teki sisätutkimuksen jossa totesi että paikat ovat auenneet 2cm. Meinasi taas epäusko iskeä päälle, 2cm! Ja tiistaista asti supistellut säännöllisen epäsäännöllisesti! Noiden liikkeiden takia sain vaihtoehdoksi joko jäädä vielä odottelemaan tai palata takaisin parin tunnin kuluttua kalvojen puhkaisua varten. Ei tarvinnut kahdesti miettiä enää mitä siinä vaiheessa teki . Palasimme miehen kanssa kotiin pakkaamaan tavarat loppuun, syömään ja sitten matkalle kohti synnäriä.

Lääkäri puhkaisi kalvot n. klo 13 ja sen jälkeen alkoikin supistella tehokkaasti ja nopeutuvassa tahdissa. Olin alunperin päättänyt että epiduraalia en ota koska ensimmäisessä synnytyksessä se epäonnistui, mutta kipujen yltyessä kätilö sai siihen puhuttua. Sanoi että on mahdollista että se katetri on mennyt ensimmäisellä kerralla väärään paikkaan, mutta olisi todella epätodennäköistä että nyt kävisi samoin. Kun ilokasu ja lämpöpussi ei enää riittänyt kätilö kutsui anestesialääkärin ja tällä kertaa se epiduraali oli yhtä kuin taivas . Tunsin supistukset, mutta niistä oli se suurin kipu kaikonnut. 1 vaihe kesti noin 4,5h jonka jälkeen alkoi ponnistuttaan. Tällä kertaa tunsin ponnistuksen tarpeen, esikoisella se jäi kokematta ja kätilöt kertoivat koska pitää ponnistaa. Poika syntyi kolmella tai neljällä ponnistuksella ja ponnistusvaiheen pituudeksi merkattiin hurjat 3 minuuttia! Nirhaumia tuli muutama, mutta yksikään ei niin paha että tikkejä olisi tarvittu. Koko synnytyksen pituudeksi on merkattu papereihin 4h 45min. Miehen ilme oli kyllä näkemisen arvoinen huikattuani hälle kun olivat vauvaa pesemässä, että jos tämä toinen kerta meni näinki helposti kerta niin samahan se on sitä kolmatta alkaa yrittään saman tien .

Muutenkin toipuminen on ollut nopeaa ja nyt alkaa olla jo entisessä kunnossa. Tietty väsymys vielä vähän painaa kun vauvaa heräilee syöttämään muutaman tunnin välein, mutta pikku hiljaahan tähän taas tottuu!

Onnea kaikille uusille tulokkaille!

Ja Piipille ja Hapsiaiselle tsemppiä matkaan! Enää ei ainkaan piipillä ole montaa päivää jäljellä, hapsiaisella saattaa muutama enemmän olla, vaikka kyllä kuulostaa sinunki synnärille lähtö olevan jo tosi lähellä.

Nanna ja poju 5vrk