Lääkäri käski varautua pahimpaan...

Jaksamista teille. Pahallehan se tuntuu, mul on serkku jolla on nyt jo munuaiset poistettu, ja jonossa on siirtomunuaisen saamiseksi ( sukulaisistakin saattaa löytyä sopiva luovuttaja). Ihana muksu kaiken kaikkiaan ja hyvät selviytymisennusteet. =) Lisäksi juuri keväällä syntyi ystävälleni lapsi, jolla ei pitänyt olla peppureikää ollenkaan eikä suolistoa nimeksikään. Lopputulos oli kuitenkin täysin terve ( jos niin voi sanoa) lapsi, joka kehittyy hyvin huonoista ennusteista huolimatta. =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piipi:
Jaksamista teille. Pahallehan se tuntuu, mul on serkku jolla on nyt jo munuaiset poistettu, ja jonossa on siirtomunuaisen saamiseksi ( sukulaisistakin saattaa löytyä sopiva luovuttaja). Ihana muksu kaiken kaikkiaan ja hyvät selviytymisennusteet. =) Lisäksi juuri keväällä syntyi ystävälleni lapsi, jolla ei pitänyt olla peppureikää ollenkaan eikä suolistoa nimeksikään. Lopputulos oli kuitenkin täysin terve ( jos niin voi sanoa) lapsi, joka kehittyy hyvin huonoista ennusteista huolimatta. =)
Hyvä kuulla, moneen asiaan on kuitenkin jotain keksitty hoidoksi... Niitä kysymyksiä tosiaan on kamalasti, yksi tärkeimpiä taitaa olla ne keuhkot... Kortisonit toivottavasti ovat jotain auttaneet, mutta PHKS.n lääkärin mielestä voi olla, että ne ei ole edes kunnolla päässeet kehittymään, alun alkaenkaan... Mutta huomenna tavataan lääkäreitä jotka enemmän näitä asioita näkevät ja hoitavat... Toivottavasti saadaan edes vähän parempi ennuste pikkuiselle...
 
Aikoinaan kun odottelin keskimmäistäni, lapsivesi meni jo viikolla 22, ja kortisonipiikkejä lykättiin ja toivottiin parasta. Neito sinnitteli alati vähenevässä lapsivedessä (sitä kehittyi jonkinverran lisää kuitenkin) ja syntyi rv 32+3, ja oli elämänsä ensi viikot valvonta yksikössä. Tänä päivänä reipas tyttö, astma hänellä on, mutta sekin on ollut hyvässä mallissa.
Nuorempi tytöistäni syntyi rv 27+2, ehdittiin antaa yksi kortisonipiikki ennen hätäsektiota. keuhkot eivät olleet vielä valmiit, keuhkorakkuloita ei ollut tarpeeksi ja neiti vietti elämänsä ensikuukaudet hengityskoneessa teho-osastolla. Pieni hän on vieläkin, ja kehittyy hitaasti, mutta keuhko-ongelmat ovat muisto vain. Ennuste oli todella heikko koska hän oli myös liian pieni viikkoihin nähden, mutta onneksi ihmeitä tapahtuu.
 

Yhteistyössä