Lääkäri käski varautua pahimpaan...

Ei sitä voi kuvitella mikä tilanne teillä on.
*halaus*

 

Teidän perhe on mullakin kyllä mielessä useamman kerran päivässä. Voimia kestää tuleva ja suuren suuri :hug:!

Kiitos... Pää on edelleen aika tyhjä, normaaleja juttuja tehdään, paitsi että mä oon ollut todella väsynyt... Sitten kun alan tarkemmin miettimään, tulee ihan kamala olo, on varmaan aika sekavat ajat edessä jokainen varmaan tietää kuinka erikoinen, ihana ja ikimuistoinen on se hetki, kun saa vauvan masun päälle... Varmaan sekoan jos tässä oikeasti käy se pahin... :'(

Nythän viestissäsi oli tuo jos... Eli toivotko sittenkin vielä ihmettä?

 

:hug: mielessä olette koko ajan.... :hug: :'(

 

Teidän perhe on mullakin kyllä mielessä useamman kerran päivässä. Voimia kestää tuleva ja suuren suuri :hug:!

Kiitos... Pää on edelleen aika tyhjä, normaaleja juttuja tehdään, paitsi että mä oon ollut todella väsynyt... Sitten kun alan tarkemmin miettimään, tulee ihan kamala olo, on varmaan aika sekavat ajat edessä jokainen varmaan tietää kuinka erikoinen, ihana ja ikimuistoinen on se hetki, kun saa vauvan masun päälle... Varmaan sekoan jos tässä oikeasti käy se pahin... :'(

Nythän viestissäsi oli tuo jos... Eli toivotko sittenkin vielä ihmettä?

No eihän tässä vielä mitään ole tapahtunut... Kyllä mä tiedän, että vauvan asiat on todella huonosti, mutta kun eihän omasta rakkaasta haluais luopua, kai silloin aina pieni toivo on... Mutta kyllä mä silti olen koko ajan valmistautunut pahimpaan... Olen uskonut jo sen, että kotiin ei vauvaa saada :'(

 

Annettiinkos sitä kortisonia vauvan takia?Kuinka se vaikuttaa?Ja mikäs lääkärijuttu nyt keskiviikkona olikaan?
Anteeksi nämä kysymykset..

 

Annettiinkos sitä kortisonia vauvan takia?Kuinka se vaikuttaa?Ja mikäs lääkärijuttu nyt keskiviikkona olikaan?
Anteeksi nämä kysymykset..

Juu kortisoni oli vauvaa varten, mutta se annetaan monesti ihan varmuuden vuoksikin... Eikä siitä tässä tapauksessa sitten kuulema hyötyä olekaan... Se on siis keuhkojen kypsymistä varten. Tässä vaiheessa ne ois normaalisti avuksi, mutta kun ne vauvan keuhkot on kuukausia kehityksessä jäljessä...
Keskiviikkona menen keskussairaalaan puhumaan, miten tässä nyt sitten edetään...

 

Marge, ihan kauniisti kysyn että miksi olet luopunut toiveista, lääkäritkään eivät kaikkea tiedä, ultrat eivät ole varmoja, ihmeitä tapahtuu ja ketjussakin on niistä kerrottu.. Miksi et eläisi päivää kerrallaan ja odottaisi, että näytettäväksi tulee kuinka lapsen käy, kun kerta hänen nyt on vielä hyvä vatsassasi olla?

 

Marge, ihan kauniisti kysyn että miksi olet luopunut toiveista, lääkäritkään eivät kaikkea tiedä, ultrat eivät ole varmoja, ihmeitä tapahtuu ja ketjussakin on niistä kerrottu.. Miksi et eläisi päivää kerrallaan ja odottaisi, että näytettäväksi tulee kuinka lapsen käy, kun kerta hänen nyt on vielä hyvä vatsassasi olla?

Täytyy siitäkin kysyä, onko siellä masussa enää niin hyvä olla... Ihan kuivilla on pikkuinen... Kyllä siitä ultrasta sen verran näkee, että munuaiset on tosi laajentuneet ja keuhkot on kehittymättömät...
Eihän kaikki ole tietenkään vielä 100% varmaa, mutta kovin moni ei näköjään tiedä/halua uskoa, että joskus ei ole keinoja... Tenttasin kyllä lääkäriä niistäkin, mutta pakkohan se oli lopulta itsekin uskoa, että tässä ei koneetkaan auta...

 

:hug: halauksia teidän koko perheelle. Itku tuli lukiessa...
Toivon että kaikki menisi hyvin keskiviikkona...

 

Minäkin haluaisin kysyä vielä kovin kauniisti, että miksi mietit synnytyksen käynnistämistä lähiaikoina? Tai siis olen käsittänyt ainakin niin, että lääkärit ja sinä myös mietitte sitä..

Kärsimysten takia? Kärsimysten lopettamisen takia? Ellei vauva kärsi nyt kohdussa, ei hänen kärsimyksiään voi synnytystä aikaistamalla lopettaa. Ja ainakin minä moninkertaisena äitinä kärsin itse mitä vain syntymättömän lapseni takia. En ole koskaan suostunut synnytyksen käynnistykseen omien kärsimysteni takia. Joskus minun on kuitenkin ollut pakko suostua pikkuviikoilla synnytykseen (sektioon) oman henkeni takia. Vauvallakin oli jo hätä. Onneksi kaikki sujui lopulta hienosti.

Kysymykseni siis olisi, miksi mietitte synnytyksen aikaistamista noinkin varhaisille viikoille?

Tahtoni keskusteluun on kyllä kaunis, vaikkei sitä ehkä teksistäni aina hoksaakaan.

Kaikella ystävyydellä

 

elkääpä hyvin painostako margetsimpsonia, ihmeisiin uskojat. jos olette yhtään lukeneet noita margen kirjoituksia ajatuksen kans, niin ei ole ollenkaan varmaan, että sen vauvan on enää hyvä siellä mahassa olla tai tulevaisuudessa, kun vettä ei ole ja masu paisuu ja munuaiset laajenee.

 

:hug:. Voimia ja enkelien suojelusta vaikeina aikoina. Pakko liittää tähän yksi mielessä pyörivä runo, toivon suuresti, ettei se sinua loukkaa tai satuta lisää. Ei ole ihan ajankohtainen, mutta kaunis ja valitettavasti surulllinen runo silti. "Näin mietin mä usein aatoksin harmain, pois nukutko joskus mun syliini armain, lapseni erilainen, kun päättyy sun matkasi mainen. Vai lieneekö niin, et ennen mä lähden niin raskas on sydän tään aatoksen tähden. Sinut tahtoisin pitää mut joskus antaa myös pois, koska tiedän et olosi paljon helpompaa ois. Vaik kaikki on kädessä elämän herran, sinun kanssasi tahtoisin lähteä kerran."
Ajatuksissa olet joka päivä. Itse odottelen keskenmenoa koko ajan, mutta tämä suru on pientä teidän perheenne surun rinnalla. Jaksamisia!!!

 

Marge: Mä en tiedä enää että onko sun kannattavaa lukea näitä kommentteja. Mä en lähtis uskomaan ihmeisiin vaan varautuisin siihen pahimpaan (huom.MINä). Mä luottaisin lääkäreihin ja ja tutkimuksiin. Ja asiahan on oikeesti niin että päätittepä te niin tai näin tai jätätte jopa päättämättä niin aina löytyy joku joka on erimieltä tai ei muuten vaan hyväksy päätöstä.
Ja täähän ei kuulu ku sinulle ja miehellesi, (siis asian päättäminen, sitä ei teidän tarvi kellekkään ees perustella jos ette halua...)

Te olette ajatuksissani joka päivä...Jos vaan ois joku keino millä tää homma paranis, mut sitä ei nyt taida olla.

Voimia teille sinne muutaman sadanmetrin päähän. Muista että sun ei tarvii esittää vahvaa eikä reipasta. Sä käyt vaikeita asioita läpi ja sä saat olla heikko ja ottaa kaik avut vastaan.

:hug:

 

Kaikkea hyvää ja voimia Margelle ja hänen koko perheelleen.
Minkä tahansa päätöksen teettekin, niin se päätös on juuri oikea teille ja perheellenne.
Ketään muuta ei teidän tässä suuressa surussanne kannata kuunnella kuin toisianne.

 

Kaikkea hyvää ja voimia Margelle ja hänen koko perheelleen.
Minkä tahansa päätöksen teettekin, niin se päätös on juuri oikea teille ja perheellenne.
Ketään muuta ei teidän tässä suuressa surussanne kannata kuunnella kuin toisianne.

olen täysin samaa mieltä-
kyllä niin tyhjäksi vetää mielen tämä ketju :ashamed:
:hug: :hug:

 

Kaikkea hyvää ja voimia Margelle ja hänen koko perheelleen.
Minkä tahansa päätöksen teettekin, niin se päätös on juuri oikea teille ja perheellenne.
Ketään muuta ei teidän tässä suuressa surussanne kannata kuunnella kuin toisianne.

olen täysin samaa mieltä-
kyllä niin tyhjäksi vetää mielen tämä ketju :ashamed:
:hug: :hug:

peesaus myös täältä-
ei löydy lohdutuksen sanoja ei...

 

Olen erittäin pahoillani teidän puolesta :hug: Erittäin vaikea tilanne teillä.

En tiedä kannattaako tätä juttua kertoa, mutta en voi olla hiljaakaan.
Meillä eräs tuttu kävi rakeneultrassa rv20. Ultraaja tutki tutkimistaan ja lopuksi sanoi, että vauva on täysin elinkelvoton. Vauvalla oli todella pahoja rakennevikoja, joita ei voisi korjata. En tarkasti muista mitä vikoja oli, mutta suositeltiin synnyttää vauva mahdollisimman pian. 2 lääkärin mielipidettä kysyttiin ja molemmat olivat samaa mieltä, ei vauva tulisi elämään vammoineen synnytyksen jälkeen, joten parempi synnyttää se mahdollisimman pian. Selviytymisprosentti oli lääkäreiden ennusteen mukaan 0%.
Seuraavalla viikolla sitten erittäin vastahakoisesti tää äiti synnytti lapsen. Lapsessa ei ollut mitään vikaa. Hän oli ollut täydellinen pieni tyttö :'(
Kannattaisi aina muistaa se, että nää raskausaikaset ultrat ei kerro tilanetta täysin varmasti. Lääkäritkin on vaan ihmisiä ja hekin voi erehtyä. Lääkärit voi tietää todellisen tilanteen vasta lapsen synnyttyä!

Voimia päätöksen tekoon :hug:

 

Olen erittäin pahoillani teidän puolesta :hug: Erittäin vaikea tilanne teillä.

En tiedä kannattaako tätä juttua kertoa, mutta en voi olla hiljaakaan.
Meillä eräs tuttu kävi rakeneultrassa rv20. Ultraaja tutki tutkimistaan ja lopuksi sanoi, että vauva on täysin elinkelvoton. Vauvalla oli todella pahoja rakennevikoja, joita ei voisi korjata. En tarkasti muista mitä vikoja oli, mutta suositeltiin synnyttää vauva mahdollisimman pian. 2 lääkärin mielipidettä kysyttiin ja molemmat olivat samaa mieltä, ei vauva tulisi elämään vammoineen synnytyksen jälkeen, joten parempi synnyttää se mahdollisimman pian. Selviytymisprosentti oli lääkäreiden ennusteen mukaan 0%.
Seuraavalla viikolla sitten erittäin vastahakoisesti tää äiti synnytti lapsen. Lapsessa ei ollut mitään vikaa. Hän oli ollut täydellinen pieni tyttö :'(
Kannattaisi aina muistaa se, että nää raskausaikaset ultrat ei kerro tilanetta täysin varmasti. Lääkäritkin on vaan ihmisiä ja hekin voi erehtyä. Lääkärit voi tietää todellisen tilanteen vasta lapsen synnyttyä!

Voimia päätöksen tekoon :hug:

sori nyt vaan miimiainen. taa tapaus ei sattunut sinulle eli et siis tieda siita mitaan muuta kuin kuulopuhetta. olitko mukana kun vauvaa ultrattiin ym.? tehtiinko vauvalle ruumiinavaus? pahat rakenneviat ei valttamatta nay ulospain! kylla ne laakarit nyt yleensa tietavat mista puhuvat ja tervetta vauvaa hekin toivovat, aina asiat vaan ei ole nain ja kylla mun mielesta turhan toivon antaminen on todella julmaa ja epaammattimaista!

 

sori nyt vaan miimiainen. taa tapaus ei sattunut sinulle eli et siis tieda siita mitaan muuta kuin kuulopuhetta. olitko mukana kun vauvaa ultrattiin ym.? tehtiinko vauvalle ruumiinavaus? pahat rakenneviat ei valttamatta nay ulospain! kylla ne laakarit nyt yleensa tietavat mista puhuvat ja tervetta vauvaa hekin toivovat, aina asiat vaan ei ole nain ja kylla mun mielesta turhan toivon antaminen on todella julmaa ja epaammattimaista!

Tiedän enemmän, kuin pelkän kuulopuheen tapauksesta. En kai mä valaisi kehenkään turhia toiveita, vaan kiusatakseni, varsinkin, kun hänellä on muutenki erittäin raskasta

Lapsi oli tutkimuksien jälkeenkin siis täydellinen. Mitään vikaa ei ollut.
Harvinaista varmaankin näin suuret virheet, mutta näin kuitenkin kävi. Aikaa tästä on n2 vuotta.

 

Onneksi tänä päivänä ei voi pakottaa ketään äitiä esim. raskauden keskeytykseen. Lääkäreiden mielipiteet voivat kyllä tuntua painostukselta, mutta yksin äiti päättää loppukädessä omasta kehostaan (ja samalla monia asioita syntymättömästä lapsestaan).

Miimiäisen kertoma esimerkki oli puhutteleva. Tuonkin esimerkin takia haluan painottaa sitä mahdollisuutta.

Minä en ole sanonut, että ihme tapahtuu. On mahdollista, että ihmeitä tapahtuu. Mutta mahdollisuutta ei ole, ellei sille anneta sijaa. Mielestäni se mahdollisuus pitää antaa.

Minusta on ihan normaalia, että ihmisellä on toivoa. Ellei ole toivoa, ei ole mitään.

 

:wave:

 

Minäkin haluaisin kysyä vielä kovin kauniisti, että miksi mietit synnytyksen käynnistämistä lähiaikoina? Tai siis olen käsittänyt ainakin niin, että lääkärit ja sinä myös mietitte sitä..

Kärsimysten takia? Kärsimysten lopettamisen takia? Ellei vauva kärsi nyt kohdussa, ei hänen kärsimyksiään voi synnytystä aikaistamalla lopettaa. Ja ainakin minä moninkertaisena äitinä kärsin itse mitä vain syntymättömän lapseni takia. En ole koskaan suostunut synnytyksen käynnistykseen omien kärsimysteni takia. Joskus minun on kuitenkin ollut pakko suostua pikkuviikoilla synnytykseen (sektioon) oman henkeni takia. Vauvallakin oli jo hätä. Onneksi kaikki sujui lopulta hienosti.

Kysymykseni siis olisi, miksi mietitte synnytyksen aikaistamista noinkin varhaisille viikoille?

Tahtoni keskusteluun on kyllä kaunis, vaikkei sitä ehkä teksistäni aina hoksaakaan.

Kaikella ystävyydellä

Kuten tässä muutama muukin on sanonut, jos yhtään olet mun kirjoituksia lukenut, tietäisit vastauksen...

Vaikka mulla on jo näin paljon viikkoja, ja vaikka niitä viikkoja tulisi yli lasketun ajan, keuhkojen tilanne ei muutu. Ovat nyt jo monta kuukautta kehitystä jäljessä... lapsivettä ei ole ollut, eikä tule. Vauva kasvaa muuten viikkojen mukaan, mutta samalla munuaiset on aina vaan pahemmassa kunnossa... Jos tuosta ei tajua, että lisäviikoista ei ole mitään hyötyä, niin olkoot sitten tajuamatta...
Ymmärrän kyllä, että hyväähän jotkut kai tarkoittaa, patistavat uskomaan että kaikki kääntyy vielä hyväksi. Mutta jotkut ei ilmeisesti ymmärrä, että joskus on vaan hyväksyttävä se tilanne, että ihmiset ei pysty korjaamaan kaikkea...

 

Marge: Mä en tiedä enää että onko sun kannattavaa lukea näitä kommentteja. Mä en lähtis uskomaan ihmeisiin vaan varautuisin siihen pahimpaan (huom.MINä). Mä luottaisin lääkäreihin ja ja tutkimuksiin. Ja asiahan on oikeesti niin että päätittepä te niin tai näin tai jätätte jopa päättämättä niin aina löytyy joku joka on erimieltä tai ei muuten vaan hyväksy päätöstä.
Ja täähän ei kuulu ku sinulle ja miehellesi, (siis asian päättäminen, sitä ei teidän tarvi kellekkään ees perustella jos ette halua...)

Te olette ajatuksissani joka päivä...Jos vaan ois joku keino millä tää homma paranis, mut sitä ei nyt taida olla.

Voimia teille sinne muutaman sadanmetrin päähän. Muista että sun ei tarvii esittää vahvaa eikä reipasta. Sä käyt vaikeita asioita läpi ja sä saat olla heikko ja ottaa kaik avut vastaan.

:hug:

Iso kiitos sulle... Laitan yks.viestiä sulle ihan lähiaikoina...

 

Olen erittäin pahoillani teidän puolesta :hug: Erittäin vaikea tilanne teillä.

En tiedä kannattaako tätä juttua kertoa, mutta en voi olla hiljaakaan.
Meillä eräs tuttu kävi rakeneultrassa rv20. Ultraaja tutki tutkimistaan ja lopuksi sanoi, että vauva on täysin elinkelvoton. Vauvalla oli todella pahoja rakennevikoja, joita ei voisi korjata. En tarkasti muista mitä vikoja oli, mutta suositeltiin synnyttää vauva mahdollisimman pian. 2 lääkärin mielipidettä kysyttiin ja molemmat olivat samaa mieltä, ei vauva tulisi elämään vammoineen synnytyksen jälkeen, joten parempi synnyttää se mahdollisimman pian. Selviytymisprosentti oli lääkäreiden ennusteen mukaan 0%.
Seuraavalla viikolla sitten erittäin vastahakoisesti tää äiti synnytti lapsen. Lapsessa ei ollut mitään vikaa. Hän oli ollut täydellinen pieni tyttö :'(
Kannattaisi aina muistaa se, että nää raskausaikaset ultrat ei kerro tilanetta täysin varmasti. Lääkäritkin on vaan ihmisiä ja hekin voi erehtyä. Lääkärit voi tietää todellisen tilanteen vasta lapsen synnyttyä!

Voimia päätöksen tekoon :hug:

Niin no jos kävisikin niin, että vauva olisi ihan kunnossa, niin sittenhän tässä ei ois mitään hätää. Keskola täältä löytyy ja siellä on paljon yhtä pieniä hoidettu. Vaikka synnyttäisin piankin, vauva selviää hyvin näillä viikoilla. Tuossa tapauksessa viikoja oli ilmeisesti paljon vähemmän, joten vauva ei sitten selvinnytkään.

 

En lukenut koko tekstiä mutta uskon, että rankalta tuntuu.
Paljon halauksia ja jaksuja teidän perheellenne.